Aikuisena oppiminen

oppiminen on aina vaikeaa jos aihepiiri ei kiinnosta. Tylsät asiat eivät painu mieleen ja unohtuvat nopeasti, eivätkä aivot jaksa nähdä vaivaa tehdäkseen assosiaatioita mielenkiinnottomista yksityiskohdista, jättäen faktat pelkän ulkomuistin varaan.

Mutta tylsänkin asian voi oppia eli tunkea selkäytimeen - se vain vaatii "kymmenentuhatta toistoa" ....

Olen aikuisena oppinuutkin monia asioita, kuten pc :t 0-tasosta aina käyttöjärjestelmän asennustaitoon kahessa vuodessa itseopiskellen.
Kyllä matematiikka kiinnostaa kovasti ja jnk verran olen päässyt kärryille
mm tilastotieteestä. Fysiikan opinnot menevät paremmin kuin matematiikan,
mutta noi kaavojen oppiminen pitäisi hallita että voi edetä uusiin asioihin.

Se on paljon kiinni, mikä on oma historia ja näkeekö mitään "järkeä" osata tuollaisia asioita (motivaatio). Keskenkasvuinenhan opettelee tarvittaessa vaikka Vänrikki Stoolista säkeistöjä ulkoa ihan vaan sillä, että "se on läksynä", kyselemättä kummemmin homman merkityksiä. Aikuiselle tämä puoli on oleellinen.

Oma historia vaikuttaa sikäli, että miten sujuu kaikenmoinen arkipäivän laskento. Jos vaikka joutuu miettimään lainan lyhennyksiä ja erottelemaan itse korot veroilmoitukseen tai tarkastamaan, onko palkkakuitti oikein laskettu tai varaamaan metsänmyynnistä etukäteen fyffee parkkiin tulevia jälkiveroja varten. Tai jos joutuu itse sekoittamaan voiteluöljyn jollain prosentilla kakstahtikoneeseen. Tällaisissa arjen laskennoissa joutuu ajattelemaan, miten lasku menisi oikein. Näihin mallina on olemassa eri kaavoja. Tällaisten kaavojen merkityksen ymmärtäminen ja hallinta muistuttaa jo koulun algebraa. Sitten esim. raksalla kirvesmiehen tarvitsee tuntea asioita, joita osittain on tiivistetty koulun geometrian oppiin.

Nykyisin ei ole selvää jakoa koulun algebran ja geometrian välillä, vaan molempia tulee limittäin ja lomittain matematiikka -oppiaineen nimikkeellä. Tällaisiin asioihin olisi oltava jotain tarvetta tai imua, jotta homma onnistuu. Jos ajatellaan käytännön laskujen ulkopuolelle, niin matematiikassa on sellainen (joillekin) vastenmielisyys, että asioita opetellaan aina vain "seuraavaa tarvetta (ja kokeita) varten" (peruskoulussa lukiota varten, lukiossa amk:ta varten jne.) eli ihan käytännön arkeen riittäisi periaatteessa Elon vanha laskuoppi julkaistu jo ennen Suomen itsenäistymisen aikoja.

Ai jassoo, olitkin jo vastannut kun jäi kirjoitus kesken :) mutta annan olla tuon alun entisellään. Eikös fysiikassa joudu laskujen yhteydessä annettuihin kaavoihin lukuarvoja sijoittamaan, vai oletko opetellut vasta 'suoraa tekstiä'. Kun esim. matka = nopeus * aika, ja matka ja aika (vaikka min) annettu, niin laskettava nopeus. Tällaisissa laskuissa joutuu jo käyttämään matemaattista yhtälön käsitettä. Jos motivaatiota löytyy niin mikä ettei, hyvä motivaatio korvaa kyllä alakoululaisen mekaanisen ulkomuistin, se on selvä. Fysiikan peruskaavojenkin manipulointiin tarvitaan peruskoulun matematiikkaa, siitä ei pääse mihinkään. Nettikurssejakin perusteiden harjoitteluun löytyy vaikka kuin, ei muuta kuin tsemppiä harrastukseen (kuten edellinenkin vastaaja toivottaa....

Lainaa kirjastoista useita vanhoja ja uusia oppikoulutason kirjoja ja aloita ihan alusta. Samat asiat hiukan eri tavalla esitettyinä helpottavat oppimista.

Ja lue sivussa myös geometriaa.

Aikuisena oppii asiat paremmin kuin lapsena, koska ongelmankäsittelykyky on iän myötä parempi. Ulkoaopettelu on toki parasta tehdä n. 12 v. iässä. Moni osaa varmaan vanhat kauppalatkin ulkoa, vaikka niitä ei enää olekaan. Jos löytää kirjastosta esim. Lancelot Hogben: Matematiikkaa kaikille- kirjan, niin siitä pääsee alkuun ja samaal tulee opiskeltua matematiikan historiaakin.