Puusta pystytään nykyään kai valmistamaan muovia. Mitäköhän aineosaa puusta hyödynnetään. Nykyäänhän puussa on hyödytön ligniini, joka on biopolymeeri. Sitä käytetään kai lämpöarvonsa vuoksi nykyään energian tuottamiseen. Mietin vaan että pystytäänkö kohta ligniini muuttamaan muoviksi vai käytetäänkö valmistukseen selluloosaa. Voisiko samasta prosessista saada paperia ja muovia.
ligniinistä muoviksiko
mikä aine
9316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mistä päättelet että puusta voidaan valmistaa muovia? Aika hullu idea, olet ilmeisesti kuullut tai käsittänyt jotain väärin?
Kyllä voidaan, ja on tehtykin.
Pelkästään "puhtasta" ligniinistä ei kunnollisen muovin teko onnistu muuten kuin
ensin kaasuttamalla synteesikaasuksi, ja sitten edelleen hiilivetysynteesin
kautta.
Tähän mennessä sellaista muovia jossa ligniini on myös osa polymeeriä,
eikä vain täyteaineena, on valmistettu yhdessä muiden polymeerejä tuottavien
aineiden kanssa.
Ligniinimolekyyli vain on rakenteeltaan sellainen että saadut polymeerit ovat
hieman hankalia käytön kannalta, eli lämmitys ja muottiin puristaminen ei
käytännössä onnisrtu.
Kalvoja, levyjä ja muita samankaltaisia tuotteita kyllä saadaan.
Kannattavuus on ongelma.
http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/teknologia/nanosellusta_muovimaista_kalvoa
http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/teknologia/muovipullo_syntyy_perunankuorista_mikrobien_avulla
http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Mediapalvelut/Tiedotteet1/Uudet-muovit-ja-tekstiilit-syntyvat-jatteista-mikrobien-avulla/
Potunkuorista muovia.
Tutkimusyksikössä kehitetään solutehtaita, jotka tuottavat kasvijätteen sokereista sokerihappoja ja niiden johdannaisia. Näistä voidaan valmistaa esimerkiksi uudentyyppisiä polyestereitä, jotka korvaavat öljypohjaiset hapot kertamuovien ja tekstiilien valmistuksessa.
Sokerihappoja ovat mm. polyhydroksihappo ja glugonolaktoni.
Periaatteessa mielenkiintoinen kysymys. Vastaan yleisen orgaanisen kemian tietämyksen pohjalta:
Muovi on polymeeri ja sehän tarkoittaa, yhdistettä, joka on muodostunut monomeereista. Muoveja on kahta päätyyppiä: kestomuovit ja kertamuovit:
http://www.karhumuovi.fi/kestomuovi.html
Kummassakaan tapauksessa muovin kierrätys ei perustu yleensä siihen, että polymeeri hajoitettaisiin monomeereikseen ja syntetisoitaisiin uudestaan. Kertamuoveissa kierrätys ei oikeasti tapahdu mitenkään, mutta kestomuoveissa se perustuu sulattamiseen.
Ligniini on kertamuovin kaltainen polymeeri tai makromolekyyli. Johtopäätös: sitä ei saa muunnettua ainakaan helposti rungoltaan toisenlaiseksi polymeeriksi. Vapaiden funktionaalisten ryhmien käyttö muunettuihin johdannaiset yms. on mahdollista, mutta se ei tee ristiinsilloitetusta polymeerista muokattavaa muovia.
Pyrolyysin kautta mikä tahansa orgaaninen yhdiste saadaan sopivan happimäärän läsnäollessa hajotettua "monomeereikseen" CO ja CH4 ( miljoona sivutuotetta), mutta tämän reitin taloudellinen kannattavuus ei taida olla kovin hyvä.
Ja tuossahan olikin aiemmissa viesteissä linkkiä uusiin puupohjaisiin "muoveihin". Vanha sellainen on voipaperi, jossa selluloosamolekyylien välille on muodostettu (eetteri?)sidoksia ja näin saavutettu märkälujuus ja rasvankesto. Ruskeassa voimapaperissa ristisidos hoidetaan "bakeliitilla", urea-formaldehydi-kertamuovilla. Lastulevykin pysyy tällä samalla tekniikalla kasassa.
Selluloosamateriaaleista puhuttaessa ei kyllä puhuta muoveista. Tai jos mielikuvitusta kovasti käyteään niin voidaanhan me puitakin kutsua muoviksi. Tai juustoa. Tai kiveä. Vain mielikuvitus rajana, kunhan ei faktoissa pysytä.
Kuka puhuu, kuka ei, nimittäin selluloosapohjaisista muoveista. Ainakin wikipedia puhuu, vaikka totta onkin, ettei voipaperia saati lastulevyä yleensä luokitella muoviksi (-; Lastulevy menisi komposiittimateriaaliksi, mutta voipaperi ei niinkään, Siinähän on periaatteessa vain yhtä molekyyliä tai ehkä vain yksi teramakromolekyyli.
Kertamuovien ja komposiittimateriaalien ero lienee mielipideasia. Bakeliitti on vanhastaan mielletty muoviksi, mutta tuotteena siinä on ollut usein puujauhoa mukana. Erona lastulevyyn on puuaineksen hienojakoisuus ja fenoli-formaldehydi- tai urea-formaldehydi-komponentin suurempi pitoisuus. Kemialliset sidokset selluloosan ja reaktiivisen aineksen välillä kaiketi samat molemmissa tapauksissa.
Nämä tosiasiat eivät kuitenkaan johdattane kemiaan perehtyneitä ihmisiä nimittämään kiviä muoviksi.
Nojoo, eihä ne määritelmät kiveen hakattuja ole, ja täysin yksiselitteisiä. Mutta muovit määritellään yleensä synteettisiksi tai puolisynteettisiksi polymeereiksi.
Selluloosapohjaisia materiaaleja ei kyllä muoveiksi kutsuta. Voipaperi nyt nimensäkin mukaan voidaan määritellä eräänlaiseksi paperiksi. Toki muoveja voidaan lujittaa selluloosakuiduilla, mutta silloinhan on kyseessä muovituote, jossa selluloosaa on yleensä suhteellisen pieni määrä.
Bakeliitti ei ole ennestään tuttu aine, mutta wikipedia osaa kertoa sen synteettiseksi polymeeriksi, joka siltä osin ainakin täyttää muovin kriteerin.
Asian sivusta:
Kuinka nuori olet kun bakeliitti ei ole tuttu?
Eihän ennen muita muoveja ollutkaan kuin bakeliitti ja guttaperkka.
Kohta kolmekymmentä. Tutuin muovi lienee limsapullojen PET, vaikka lapsuudessani pullot olivat vielä lasia. Tokihan arkisempia muoveja lienee mm. polyetyleeni ja polystyreeni mutta niitä nyt on kaikkialla ettei niihin kiinnitä huomiota.