Aina kun ulkona lämpenee vanhan puutaloni sisällä kylmenee

Ei kannattaisi panna lämmitystä kiinni aina kun vähänkin lämpenee.

Taustalla on luultavasti termostaatin sijainti. Se on jossain sisälämpötilan ja ulkolämpötilan välissä koko ajan, siirrä se kauemmas kylmistä pinnoista ulkoseinältä, tai laita parempaa eristettä sen ja ulkoseinän väliin.
Termostaatti kun pitää toimiessaan oman lämpötilansa tasaisena, eikä sisälämpötilaa.

Hitsi tuommoisen talon määkin haluan, voitko myydä sen.. Talo jota ei tarvitse lämmittää kuin kesäisin:)))

Huomaatko kuinka typerältä nyt väitteesi kuulostaa.. Jospa virittäisit kulutus mittarin lämmitysmuotoosi ja havaitseisit että lämmität taloasi kun ulkona on kylmä ja energiaa kuluukin oikeasti vähemmän kun ilma lämpenee ulkona.

Vaikea ottaa kantaa mikä taustalla on, koska et kerro muuta kuin lämpötila laskee..

No sinulla on sähköpattereiden termostatti sellaisessa kohtaa asuntoa johon aurinko paistaa päivällä ja se tulkitsee sisälämpötilan väärin vähentäen lämpötilaa.
Jos sinulla ei ole termostattia seinällä johon aurinko paistaa, ja jos asut metsän sisässä ja aurinko ei koskaan paista sisään,, eikä sinulla ole edes sähkölämmitystä,, Se ei todellakaan ole minun vika, koska kuinka me muut lukijat voimme tietää millainen systeemia sinulla on, kun et kerro!!!!

No, tähän mennessä olen ollut uskossa että ilmiö olisi tapahtunut lämmitin sitten puilla tai sähköllä, mutta saattaa olla että muistini siltäosin voi pettää koska viimeajat on tullut lämmitettyä vain sähköllä. Em. johtuen olenkin miettinyt onko kyseessä jotkut ilmanpaineista johtuvat ilmiöt. Tarkastan nuo kaikki neuvomanne termostaattijutut ym. Tuhannet kiitokset neuvoista. Eipä ollut tullut edes mieleeni nämä termostaatit.

Tähänastisten tutkimusteni tulokset viittaavat AINAKIN mainitsemiinne termostaattiongelmiin...Voisiko mukana olla myös jotain mahdollista ilmanpaine-ilmiötä? Mutta totta on että termostaatit ovat paikoissa joiden perusteella syy taitaa löytyä sieltä. Tuhannet kiitokset, sillä ei todellakaan tullut mieleeni tuo termostaatti-asia.

Yritän tässä muistella aikoja ennen sähkölämmitykseen siirtymistä, ja jotenkin on se ajatus, että sama ilmiö olisi esiintynyt jo puulämmitysaikoina. Täysin takuuseen en kyllä voi mennä, mutta jos näin on, niin kyllä siinä varmasti on tätä "ilmankosteusilmiötä" mukana. Talvisaikaan se on niin, että esim. kovista - 30 asteen pakkasista lämpötilan pudotessa ulkona vaikka - 5 asteeseen, talon sisälämpötilan kylmeneminen on hyvin selvää.

onko tästä sisälämpömittarihavaintoja vai onko tämä vain mutua?

Kovalla pakkasella ehkä käytät paksua villapaitaa sisätiloissakin, ja ulkolämpötilan mennessä nollaan laitat ohuemman paidan, niin kyllä se vilpoisemmalta tuntuu vaikka talo olisi täsmälleen saman lämpöinen.

Kyllähän tämä talo niitä vanhoja 50-luvun taloja on. Eli kaikki pelaa senajan tekniikalla, lukuunottamatta sähköpattereita jotka on 60-luvun lopulta. Ilmanvaihto talon rakentamisen jäljiltä 50-luvulta. Oikeastaan ainoana erona alkuperäiseen tällähetkellä vain 80-luvun alussa vedetty ylimääräinen kerros mineraalivillaa ja lautaa ulkopintaan. Aika tiivis talo senvuoksi kyllä on, veto on varmasti vähäisempää kuin ennen operaatiota. Saattaa olla että se kylmyys on ehkä juuri sitä sellaista tuntuu-kylmyyttä, vaikken kyllä varmuudella voi sitäkään mennä sanomaan etteikö sisälämpötila todella olisi mittarissakin laskenut. Vahinko etten ole seurannut mittarista sisälämpötilaa ilmiön yhteydessä. Jos nyt tulee vielä näitä ulkolämpötilan pudotuksia niin koetan seurata. Tällähetkellä talo tuntuu aika lämpimältä. Sisätilojen viileneminen kuitenkin on aina todella huomattavaa (kylmältä ainakin tuntuu) kun ulkolämpötila lämpenee nopeasti ja paljon kerrallaan.

Senverran vain että jos nyt viikonloppuna todella tulee se uutisissa mainittu takatalvi/huomattavasti kylmempää, niin seuraanpa tilannetta. Eli sitten kun taas alkaa lämmetä, ainakin jos nopeasti lämpeää, ilmiö pitäisi taas olla havaittavissa. Tälläkertaa katson sisälämpötilan mittarista.

Vanha aihe, mutta silti kirjoitan. Suurin osa vastaajista ei ymmärtänyt kysymystä oikein. Tuo on ihan fakta että ainakin vanhempi ja huonommin eristetty talo kylmenee pakkasen lauhtuessa. Kyse ei ole termostaateista tai niiden sijoittelusta. Kyse on ihan jostain muusta.
Tästä minulla on ihan omakohtaista kokemusta.

Yksi mahdollisuus on patterit, kylmällä ilmalla patterit ovat kuumat ja pattereista lähtevä säteilylämpö antaa miellyttävän lämmöntunteen. Lämpimällä kun patteri jäähtyvät tämä säteily puuttuu ja tuntuma on kylmempi vaikka huoneen lämpötila olisi sama.

Johtuu lämmön johtumisesta eli konduktiosta. Lämpö värähtelee aineessa ja siirtyy aina lämpimästä kylmään päin. Kun ilma lämmittää rakenteen niin rakenteen kylmä siirtyy sisälle päin. Sama ilmiö tapahtuu kun ilma lauhtuu ja työntää routaa syvemmälle jonka seurauksena putket jäätyy.

Aloittaja ei kertonut talonsa ulkoseinän pintaa, eikä sitäkään onko talo varjoisassa paikassa, vai suoraan auringonpaisteen vaikutuksessa. Kyllä rivitalon (yli 20 asuntoa) automaattiohjauksen käyriä jouduttiin useita kertoja korjaamaan. Ihmiset palelivat lämpötilan noustessa ulkona, vaikka huoneilman lämpötilasta digitaalimittarilla, sitä ei saatu todennettua. Tämä etenkin syksyllä, mutta keskitalvella samaa ei koettu samassa määrin. Putkistoon oli vain syötettävä lämpimämpää vettä, kuin teoriassa asia vaati. Asia oli vain uskottava ja toimittava asukkaiden tahdon mukaan.

Muutama syy tähän varmaan oli, jota en tässä ala analysoimaan.

Vanha avaus, johon oli annettu muutama pelleilyvastaus ja muutama oikea vastaus.

1. Rakenteet ovat kovan pakkasen jäljiltä kylmät. Vaikka ulkona lämpenee ja pakkanen lauhtuu, sisälämpö jatkaa edelleen siirtymistään lämpimästä kylmään päin ja materiaalin lämpö jatkaa johtumistaan. Sisätilojen pinnat jatkavat siis kylmenemistään vielä pitkään, ja ko. aika on riippuvainen kunkin materiaalin lämpöominaisuuksista.

2. Ihmisen kroppa ja tunto on tottunut kylmän lämpötilan luomaan absoluuttiseen kosteuteen: ilma on ollut sekä ulkona että sisällä todella kuivaa. Sisäilman suhteellinen kosteus sisällä saattaa olla jopa alle 20 %. Kun ulkona kosteuspitoisuus nousee, myös sisällä suhteellinen kosteus nousee.

Jos pakkasesta -10 asteesta sisään tuodun ilman kosteusprosentti on 95, lämmitessään 20 asteiseksi ilmankosteusprosentti on enää 12. Mitä lämpimämpää ilma on sitä enemmän se pystyy sitomaan itseensä kosteutta, ja kuivatus on sitä tehokkaampaa mitä kylmempää ilma on ennen sen lämmitystä.

3. Kylmä ja absoluuttisesti kuiva pakkasilma saa ihon ja hengitystiet kuivumaan, vaikka ulkoilman RH olisikin lähellä 100%. Koneellinen ilmanvaihto poistaa sisällä vallitsevaa kosteutta ja kuivattaa ilmaa talvisaikaan. Tuntemukset ovat hyvin yksilöllisiä.

4. Vedon tunne syntyy lämmön siirtymisestä iholta. Lämmön siirtymiseen vaikuttaa ilman nopeuden lisäksi lämpösäteily (kylmän pinnan läheisyys) ja vähäinen vaatetus. Tunne on yksilöllistä. Ilmanvaihto voi aiheuttaa vetoa. Vetoa voi tulla myös heikkolaatuisten ikkunoiden tai muutoin epätiiviin tai puutteellisesti eristetyn rakennuksen vaipan kautta.

5. Isot ja kylmät pinnat voidaan aistia vetoisina. Herkkyys vedontuntemukselle kasvaa, kun ilman lämpötila laskee alle 20 asteen. Alhaisissa lämpötiloissa veto voimistaa kylmän vaikutusta ja aiheuttaa siten palelua. Lämpötilaerot tunnetaan epämiellyttävänä vetona, johon ihmiset reagoivat varsin yksilöllisesti.

Todellisuus, sisäilman lämpötila, sisäilman absoluuttinen ja suhteellinen kosteus, vedon tunne, isot ja edelleen jäähtyvät pinnat, ikkunat ja yksilöllinen tuntemus - ne on erotettava toisistaan. Jokainen tuntee omalla tavallaan. Tiedossa on että talvella kropan verenkierto on erilainen kuin kesällä.

Ja sitten oikea vastaus:

Talossa on arvatenkin vesikiertoinen keskuslämmitys ja menoveden lämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan. Jotenka pakkasen äkillisesti lauhtuessa menoveden lämpötila ja patterien lämmitysteho tippuvat nopeasti.

Tässä on vaan se ongelma, että talon seinärakenteiden ulko-osat ovat edelleen kylmät ja lämpövirta sisältä seiniin on sen mukainen. Jonkin aikaa. Mistä väistämättä seuraa, että huonelämpötila laskee, kunnes rakenteet lämpenevät ja saavutetaan uusi tasapainotila.

Pakkasen kiristyessä voi tulla päinvastainen ilmiö, jossa huonelämpötila nousee. Tämä ei ehkä ole niin selvä, koska toimivat termostaattiventtiilit rajoittavat huonelämpötilan piikitystä. Tällaiset ilmiöt ovat tietenkin vahvempia rakennuksissa, joissa seinät varaavat reilummin lämpöä.

Ongelmasta pääsisi eroon hidastamalla menovesisäätöä niin, että hetkellisen ulkolämpötilan sijaan käytettäisiinkin vaikkapa viimeisten 12 tunnin liukuvaa keskiarvoa tms, mutta perussäätimet eivät moista temppua osaa. Vaihtoehto B on säätää menovettä sekä ulko- että sisälämpötilan mukaan. Ainakin osassa säätimiä on kyky moiseen (jos on myös sisäanturi asennettuna).

Vanhan kansan viisaus. Kun kovat pakkaset hellittävät niin kylmä tulee sisälle. Termodynamiikan mukaan Lämpö siirtyy aina lämpimästä kylmän suuntaan. Talon rakenteet sitovat lämpöä. Rakenteet ovat kovalla pakkasella kylmempiä kuin sisälämpötila. Kun pakkanen hellittää niin rakenteessa oleva lämpö hidastaa siirtymistänsä ulos. Talon rakenne tasapainottaa sisäistä lämpötasapainoa ja siksi osa "kylmästä" ponnahtaa takaisin seinärakenteesta sisätiloihin. Ilma kiertää ja vedontunne saa olon tuntumaan kylmältä.

Oikea kysymys: miksi oikeasti ilmasto viilenee, kun mielestä se lämpenee?

Jääkausi on jo oven takana.