Jäinen puu vs kostea puu

en tiedä onko myytti vai tosiasia, en ole metsämiehiä itse, mutta jos on totta niin voisin heittää kehiin ajatuksen siitä että voisi johtua haihtumisimusta. Kun vesi on nestemäisenä puun sisällä, haihtuva vesi imee uutta vettä tilalle niitä puun kapeita vesisolukkoja pitkin, miksi niitä nyt kutsuttiinkaan. Lisäksi vielä kapillaari-ilmiö.
Kun taas jäätyneen puun vesisolukot ovat tukossa ja näin haihtumisimu ei toimi.
Arvailen vain.

Kun puussa on jäätä, niin se on tietysti jäätynyttä vettä. Jää ei tietenkää pala. Jotta jäinen puu saadaan palamaan, täytyy jään ensin sulaa vedeksi ja suurimman vesimäärän sitten haihtua pois ennenkuin puu itsekseen alkaa palaa.

On komeusta ja paljonkin. mitä kovempi pakkanen sitä paremmin jäätynyt puu palaa. Ja syttyy myös hyvin.

Jäätynyt puu on kuivempaa kuin märkä puu

Kaupunkilaistakansytyttäjät eivät ymmärrä jäästä mitään. Kun puu on jäätynyt, niin se on jäätynyt läpikotaisin, eli puun sisällä oleva vesikin myös on jäätynyt. Pieni lumikareinen takkapuukalikka pintajäineen joka ostettu jostain marketin takapihalta ei ole edes märkää nähnytkään mistään.
Asun itse marras- huhtikuun ajan laavussa metsän tuoton varassa polttopuineen. Enkä edes yritä poltella umpijäätyneen joen phjalta kerättyjä puita vaikka olisivat kuinka kuivia olevinaan.

Kun puuta poltetaan, niin ensin syttyvät puusta haihtuvat kaasut. Itse kiintoaines palaa vasta huomattavasti myöhemmin hiilloksena, ja siihen mennessä vesi on jo ehtinyt haihtua palavista kaasuista syntyvän lämmön seurauksena. Kaasujen haihtumista taas ei se vesi estä, mikä on jäässä syvemmällä puussa, vaan ainoastaan puun pinnan täytyy lämmetä riittävästi, jotta kaasuja haihtuisi.
Maallikko ilmaisu puun palamisesta siis ei fysikaalisesti ottaen edes tapahdu heti, vaan vasta huomattavasti puusta haihtuvien kaasujen leimahtamisen jälkeen. Puu siis oikeasti palaa kymmeniä minuutteja myöhemmin kuin se maallikko ilmaisuna palaa eli on syttynyt.