"Durumvehnä selviää suolaisessa maassa"

Alkuperäisen jutun luettuani haluaisin tarkentaa, että mitä testattiin ei ollut tuon vehnän suolaisemman maan kestävyys vaan yhtä suolaisessa maassa kasvatettujen vehnien tuottavuus. Suolaisuus aiheuttaa fysiologista stressiä kasville ja se tuottaa vähemmän. Voi hyvin olla, että 25 suolaisemmassa nuo molemmat kasvit kuolevat.


Maaperän suolaisuus on yleensä selvästi alle 40 mM, useimmat viljelykasvit kestävät kuitenkin 50-100 mM NaCl, ja korkea arvo on 200 tai yli. Suolaisuus, jossa noita vehniä oli kasvatettu oli 150, Halofyytit, kasvit, jotka ovat sopeutuneet elämään esim. merenrannoilla, voivat kestää jopa 600 mM suolaisuutta.
Tämä on siis maan suolaisuus, ei kasteluveden suolaisuus.

Valtameriveden suolapitoisuus on 500 mM, ja suomen rannikolla enimmilläänkin viis kertaa matalampi. Tästä voisi nyt sitten kuvitella, että vettä voisi käyttää kasteluun. Mutta ei. Veden suolaisuus ei ole sama kuin maan suolaisuus. Suolaisella vedellä kastelu nostaa maan suolaisuutta hyvin nopeasti yli kasvien sietokyvyn, suolaa siis kertyy maahan.

Keinokastellut maa-alueet ovat suolautuneet periaatteessa ihan makealla vedellä (siis hyvin, hyvin alhaisen suolapitoisuuden vedellä) kastelusta. Vaikka merenrannan suolansuosijakasvit sietävät korkeaa suolapitoisuutta, nekin kuolevat, jos ainoa vesi tulee meren tyrskyistä: sulavan lumen ja vesisateiden on huuhdottava suolaa ohuesta maaperästä takaisin mereen säännöllisesti, jotta edes nämä kasvimaailman suolasankarit pärjäävät. Viljelymaata ei niin vaan huuhdellakaan.