Liturgiakirjan tekstinäyte

1 sana muutettu moderniin muotoon kontekstissa ei ole mikään muuttunut?

"Alkuperäinen teksti" :DDDDDDDDDDDD

Tarkasti ottaen "alkuperäinen" teksti on edellisen version teksti johon valittelijat ovat fiksautuneet. Edellinen muutos on aiheuttanut aikoinaan samanlaisen polemiikin. Nämähän ovat yksiomaan ns. uskon asioita.

Joko tulevana pääsiäisenä yhdenmukaistetaan tekstejä:

K......S NOUSI KUOLLEISTA! - TODELLISESTI NOUSI !

"Totinen Valkeus"
"Totisesti nousi"

MIKÄ ONGELMA kanttorien liiton johtokunnalla on?

Täyttä saivartelua

näin on,
kun tartutaan lillukanvarsiin,
unohtuu suuremmat ja tärkeämmät asiat....

"Kiitosveisu"

Tuo ei ole pahimmasta päästä.

"Totinen" on paljon totisempi ja painavampi kuin "todellinen", joka on arkikielessä jatkuvasti hoettu sana.

"Totinen" viestittää täysillä paneutumista, "todellinen" on ihan mitä vaan: "todellinen tollo", "todellinen jättipotti ", jne jne.

Lauseilla on myös rytminsä, jotka herkästi häiriintyvät kun sanastoa nykyaikaistetaan.

"Totinen" on paljon totisempi ja painavampi kuin "todellinen", joka on arkikielessä jatkuvasti hoettu sana.
___________________

juuri näin!

uuden liturgiakirjan vuoksi ei varmaankaan ole syytä ryhtyä muuttamaan uusinta ja viimeisintä raamatunkäännöstä, joka "totisesti" sisältää lukuisia kappaleita... Vai kuinka?

"Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi.

"Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni...

Kyllä Kanttorien liiton johto ja ilmeisesti uuden liturgiakirjan nuoret kielihuoltajat ovat sohaisseet nyt siihen malliin, että kirkon liturginen kieli on vaarassa hämärtyä pahasti? Vai tämäkö on tarkoitus?

On ehdottoman tärkeää ja perusteltua, että kansa laulaa juuri niin kuin se on aina laulanut: ; "löysimme totisen uskon", kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta..." Totisesti on kohtuullista,..."

Hei,
Tekisi nyt mieli todeta, että
"totisesti" täytyy kyllä kirkkohallituksen puuttua tähän tekstiasiaan.
Lopettakaa tällainen pelleily!

Kysymyksessä on vakava asia jos "yksittäiset henkilöt" ovat subjektiivisen sanamieltymyksen varassa tehneet kirkon liturgiseen kieleen muutoksia. Toisaalta, jos kirjan työryhmällä on ollut kirkkohallituksen mandaatti tehdä vapaasti muutoksia liturgiaan, niin sitten ei kirkkokansalla ole muuta mahdollisuutta kuin tyytyä tähän arkikieleen... Vai tiesivätkö esim. hiipakunnan piispat tästä ja /ajoivatko esim. he tätä liturgisen rikkaan kielen arkipäiväistämishanketta?

Suurin osa sakraali teksti muutoksista ovat huonoja jota vetää halu muttaa muoksen itsensä takia. Kaikki uusi on aina hyvästä ajatelutapa. Kuitenkaan ei tule sortua änkyrä konservatiivisuuteen ja vastustaa kaikkea vaan vastustamisen takia.

Yllä olevassa tekstissä ei pitäisi olla paljon valittamista. Jos kuitenkin ns. muutosporkassa löytyy kiihkoilioita jotka käyttävät muutoksia kiilana tuleville suur muutoksille tulee heidän mädät omenat hylätä.

Kuulin, että uuden liturgiakirjan kielenhuoltajat ja kanttorienliiton nykyinen puheenjohtaja suunnittelevat jo nykyisen hautaustoimituksenkin tekstien uudistamista.

Katoavatko nyt sitten viimeistään kauniit runot: "Autuaallinen on se tie, jota sinä vaelleat tänään, oi.....
- "Heidän sielunsa tulevat hyvyydessä olemaan"....

Kyllä kai, jos seurataan uuden liturgiakirjan tekstejä.

Näpit irti hautaustoimituksesta!

Ne tekstit mitä käytetään ortodoksisessa hautaustoimituksessa on niin kauniita ja lohduttavia, että eka kertaa ortodoksisissa hautajaisissa ollessani todella hämmästyin.

Miksi niitäkin pitäisi muuttaa ja väännellä? Pitääkö oman näpinjälki jättää joka paikkaan?

On jo muutettu, koska uudessa liturgiassa vainajien muistopäivien tekstit ovat muutettu.

________

Sydämessäni tulen silti kuitenkin aina rukoilemaan perinteisellä ylevällä tavalla:

"Autuas se, jonka Sinä valitset ja otat tykösi, oi Herra! Hänen muistonsa pysyy polvesta polveen".

Älä tenori Lieksasta ryppyile.

Olen itse nähnyt uuden liturgiakirjan ja míelestäni vainajien tekstit ovat nykysuomennettuna parempia, vertaa vaikka:

...."sinun nimesi kaikuu polvesta polveen".

tämä muoto on nykyslangia ja toimii! Kaikuminen on ihan ok.

Ainoa asia mitä ihmettelen uudessa kirjassa on, että pyhää Jumalaa tarkoittavat sanat kuten "Sinä" on kirjoitettu kauttaaltaan pienellä alkukirjaimella ...mutta kuulin kyllä (olikohan se yksi kirjan musiikkisovittaja), että nykysuomi ei tunnista enään tätä "vanhahtavaa" käytäntöä.

Hei kamoon! Nyt eletään nykyaikaa ja tekstin pitään olla jouhevaa, ei mitään vahojen ihmisten touhustelua!

Kehitelkää vanhoilliset!

"mutta kuulin kyllä (olikohan se yksi kirjan musiikkisovittaja), että nykysuomi ei tunnista enään tätä "vanhahtavaa" käytäntöä."

Tuo on emävale! Mikä vidun 'nykysuomi'???

Ottakaa vain käyttöön uusia tekstejä. Valamo jo paloi, kohta voi tapahtua jotain vielä ikävämpää.

Vakavilla asioilla ei kannata leikkiä.

On hienoa, että ainakin metropoliitat Panteleimon ja Ambrosius ovat antaneet mahdollisuuden "harkita" uusien liturgiatekstien käyttämiselle rinnalle vaihtoehtomahdollisuuden käyttää myös perinteisiä kirkon hyväksyttyjä tekstejä.

Siis, perinteisistä teksteistä ei suinkaan tarvitse nyt luopua.

Sen sijaan, Karjalan hiippakunta taitaa Juhani Matsin johdolla tehdä melkoisen uhkarohkean haasteen: "Vain uusi liturgiakirja on käytössä tässä hiippakunnassa". Mihin tämä tulee johtamaan...? Vastuu on heillä.

Kanttorien liitton johtokunna tulisi ehdottomasti harkita uudelleen kantaansa,: perinteen hylkääminen, oman egon ponkittämisen ns. uudistusten kautta, vai palaaminen turvalliseen kirkon ruotuun.

Helsingin hiippakunta ainakin kunnioittaa slaavilaisia perinteen juuriaan, ja uudet liturgian tekstit, vainajien muistopäivän tekstien muutokset eivät sovellu perinteeseemme. Nykyinen Kanttorien liiton puheenjohtaja näyttää tässä suhteessa olevan vaikessa asemassa. Hän haluaisi muuttaa myös Helsingin hiippakunnan slaavilaisen kirkkomusiikkikäytännön Karjalan hiippakuntaa vastaavaksi.

Olipa surkeaa kuunneltavaa hänen radiohaastattelu muutama päivä sitten. Tuolloin hän puhui suureen ääneen ns. virsikirjauudistukseen verraten tätä nykyistä uudistushanketta. "Kaikkea uudistusta vastustetaan aluksi" -Tässä hän ei kyllä onnistu.
Ei ole riittävästi perusteltu sitä, miksi arki-slangi kirkkoteksteissä on parempi kuin "ylätason" kirkollinen kieli.

Ketkä on ne ihmiset, jotka näitä väännöksiä tehtailevat? Onko heillä mitään suomenkielen koulutusta? Vaikka ei se sinänsä auta, esim. Annamaija Raittilalla on kaiken järjen mukaan kirjailijana kielentajua, mutta hänen vääntelemänsä vanhat luterilaiset virret on (mitä olen muyutamaa lukaissut) streriilejä ja mälsiä alkuperäiseen virsirunoon verraten.