Kiitosveisu, alkuperäinen teksti:
Me näimme totisen valkeuden,
otimme vastaan taivaallisen Hengen,
löysimme totisen uskon,
kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta,
sillä hän on meidät pelastanut.
Ja tällaiseksi se on tärvelty:
Me näimme todellisen valkeuden,
otimme vastaan taivaallisen Hengen,
löysimme todellisen uskon,
kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta,
sillä hän on meidät pelastanut.
Me näimme totisen valkeuden,
otimme vastaan taivaallisen Hengen,
löysimme totisen uskon,
kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta,
sillä hän on meidät pelastanut.
Ja tällaiseksi se on tärvelty:
Me näimme todellisen valkeuden,
otimme vastaan taivaallisen Hengen,
löysimme todellisen uskon,
kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta,
sillä hän on meidät pelastanut.
Vastaukset 36
Vanhimmat
1 sana muutettu moderniin muotoon kontekstissa ei ole mikään muuttunut?
Ooo!
Oliskohan kanttori voinut tehdä kynällä nuo korjaukset lauluvihkoihin.
Ilman suuren budjetin julkaisuja.
"Alkuperäinen teksti" :DDDDDDDDDDDD
Tarkasti ottaen "alkuperäinen" teksti on edellisen version teksti johon valittelijat ovat fiksautuneet. Edellinen muutos on aiheuttanut aikoinaan samanlaisen polemiikin. Nämähän ovat yksiomaan ns. uskon asioita.
"Edellinen muutos on aiheuttanut aikoinaan samanlaisen polemiikin."
Ihan vanhinta liturgian nuottilaitosta (1894?) minulla ei ole, mutta vuoden 1901 painoksessa teksti menee näin:
Me näimme totisen valkeuden, otimme vastaan taivaallisen Hengen, löysimme totisen uskon; kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta, sillä Hän on MEITÄ pelastanut.
Joko tulevana pääsiäisenä yhdenmukaistetaan tekstejä:
K......S NOUSI KUOLLEISTA! - TODELLISESTI NOUSI !
"Totinen Valkeus"
"Totisesti nousi"
MIKÄ ONGELMA kanttorien liiton johtokunnalla on?
Täyttä saivartelua
ei kun paremminkin,
- todellisesti nousi!
vielä parempi olisi:
- todellakin nousi!
Lauletaanko pian myös "Todellisesti on kohtuullista"?
Jos ei, niin miksi ei?
"MIKÄ ONGELMA kanttorien liiton johtokunnalla on?"
Ilmeisesti aikamoinen, koska puheenjohtaja on joutunut puolustelemaan epäonnistunutta kirjaansa radiossakin.
Tai näin:
- No nousihan se!
Tai näinkin:
- Joo, kyllähän se nousi...
- Noussut on!
- Nousi minkä nousi.
- Totta perhana se nousi.
- Nousi, nousi...
näin on,
kun tartutaan lillukanvarsiin,
unohtuu suuremmat ja tärkeämmät asiat....
"Kiitosveisu"
Tuo ei ole pahimmasta päästä.
ja mikä pahinta; sitten unohdetaan johdonmukaisuus ja aiheutetaan täydellistä hämmennystä.
Olisi nyt tärkeää tietää tiesivätkö piispamme mitä sekasortoa tällainen lillukanvarsitekstiuudistus aiheuttaa.
- Jos ei, niin kanttorien liitto hop, hop, kiireesti julkaisemaan uusiksi kaikki ne julkaisut...missä käytetään sanamuotoa; "totinen, totisesti"...
Itse en ainakaan näe mitään ns. kirkollista tekstiongelmaa sanamuodossa "totinen"
Siis, pitääkö pääsiäistervehdykseen nyt vastata johdonmukaisesti: -"todellakin nousi"!
Juu..
Pääsiäinen painaa päälle ja kiirus olisi...
"Totinen" on paljon totisempi ja painavampi kuin "todellinen", joka on arkikielessä jatkuvasti hoettu sana.
"Totinen" viestittää täysillä paneutumista, "todellinen" on ihan mitä vaan: "todellinen tollo", "todellinen jättipotti ", jne jne.
Lauseilla on myös rytminsä, jotka herkästi häiriintyvät kun sanastoa nykyaikaistetaan.
"Totinen", miten sen käännän: "totinen Jumala", oikea, aito ehta. Ei mikään feikki. Voimakas.
Tämä näin ihan miten se mielessä tuntuu. Ja "totisesti nousi" sitä ette saa hävittää ainakaan!
Ehkä on ihmisiä, joilla on puuttellinen kielitaju: ei kirkossa voi käyttää samaa kielimuotoa kuin vaikka työmaaruokalassa.
Myös kielellisillä valinnoilla "ylennämme Herran puoleen" rukouksemme ja ajatuksemme. Ehkä juuri se, mikä arkikielessä kuuulostaa oudon kohosteiselta, muuttuukin kirkkokielessä kohottavaksi.
KIELITAJUA PELIIN ! ! !
"Ehkä on ihmisiä, joilla on puuttellinen kielitaju:"
Jumalanpalveluskirjojen toimittajien joukossa aivan erityisesti näyttää olevan tällaisten ihmisten keskittymä.
"Totinen" on paljon totisempi ja painavampi kuin "todellinen", joka on arkikielessä jatkuvasti hoettu sana.
___________________
juuri näin!
uuden liturgiakirjan vuoksi ei varmaankaan ole syytä ryhtyä muuttamaan uusinta ja viimeisintä raamatunkäännöstä, joka "totisesti" sisältää lukuisia kappaleita... Vai kuinka?
"Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi.
"Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni...
Kyllä Kanttorien liiton johto ja ilmeisesti uuden liturgiakirjan nuoret kielihuoltajat ovat sohaisseet nyt siihen malliin, että kirkon liturginen kieli on vaarassa hämärtyä pahasti? Vai tämäkö on tarkoitus?
On ehdottoman tärkeää ja perusteltua, että kansa laulaa juuri niin kuin se on aina laulanut: ; "löysimme totisen uskon", kumarramme jakaantumatonta Kolminaisuutta..." Totisesti on kohtuullista,..."
Hei,
Tekisi nyt mieli todeta, että
"totisesti" täytyy kyllä kirkkohallituksen puuttua tähän tekstiasiaan.
Lopettakaa tällainen pelleily!
Kysymyksessä on vakava asia jos "yksittäiset henkilöt" ovat subjektiivisen sanamieltymyksen varassa tehneet kirkon liturgiseen kieleen muutoksia. Toisaalta, jos kirjan työryhmällä on ollut kirkkohallituksen mandaatti tehdä vapaasti muutoksia liturgiaan, niin sitten ei kirkkokansalla ole muuta mahdollisuutta kuin tyytyä tähän arkikieleen... Vai tiesivätkö esim. hiipakunnan piispat tästä ja /ajoivatko esim. he tätä liturgisen rikkaan kielen arkipäiväistämishanketta?
Suurin osa sakraali teksti muutoksista ovat huonoja jota vetää halu muttaa muoksen itsensä takia. Kaikki uusi on aina hyvästä ajatelutapa. Kuitenkaan ei tule sortua änkyrä konservatiivisuuteen ja vastustaa kaikkea vaan vastustamisen takia.
Yllä olevassa tekstissä ei pitäisi olla paljon valittamista. Jos kuitenkin ns. muutosporkassa löytyy kiihkoilioita jotka käyttävät muutoksia kiilana tuleville suur muutoksille tulee heidän mädät omenat hylätä.
Kuulin, että uuden liturgiakirjan kielenhuoltajat ja kanttorienliiton nykyinen puheenjohtaja suunnittelevat jo nykyisen hautaustoimituksenkin tekstien uudistamista.
Katoavatko nyt sitten viimeistään kauniit runot: "Autuaallinen on se tie, jota sinä vaelleat tänään, oi.....
- "Heidän sielunsa tulevat hyvyydessä olemaan"....
Kyllä kai, jos seurataan uuden liturgiakirjan tekstejä.
Näpit irti hautaustoimituksesta!
Ne tekstit mitä käytetään ortodoksisessa hautaustoimituksessa on niin kauniita ja lohduttavia, että eka kertaa ortodoksisissa hautajaisissa ollessani todella hämmästyin.
Miksi niitäkin pitäisi muuttaa ja väännellä? Pitääkö oman näpinjälki jättää joka paikkaan?
On jo muutettu, koska uudessa liturgiassa vainajien muistopäivien tekstit ovat muutettu.
________
Sydämessäni tulen silti kuitenkin aina rukoilemaan perinteisellä ylevällä tavalla:
"Autuas se, jonka Sinä valitset ja otat tykösi, oi Herra! Hänen muistonsa pysyy polvesta polveen".
Älä tenori Lieksasta ryppyile.
Olen itse nähnyt uuden liturgiakirjan ja míelestäni vainajien tekstit ovat nykysuomennettuna parempia, vertaa vaikka:
...."sinun nimesi kaikuu polvesta polveen".
tämä muoto on nykyslangia ja toimii! Kaikuminen on ihan ok.
Ainoa asia mitä ihmettelen uudessa kirjassa on, että pyhää Jumalaa tarkoittavat sanat kuten "Sinä" on kirjoitettu kauttaaltaan pienellä alkukirjaimella ...mutta kuulin kyllä (olikohan se yksi kirjan musiikkisovittaja), että nykysuomi ei tunnista enään tätä "vanhahtavaa" käytäntöä.
Hei kamoon! Nyt eletään nykyaikaa ja tekstin pitään olla jouhevaa, ei mitään vahojen ihmisten touhustelua!
Kehitelkää vanhoilliset!
Hih: "nykysuomi ei tunnista" - ikäänkuin kieli olisi jokin IT-sovellus :-) Hassu sie!
Äidinkielinen suomenpuhuja kyllä ymmärtää kielen vanhempiakin variaatioita, samoin kuin tunnistaa ilmiselvän syyn esim. sille, miksi 'Hän' kirjoitetaan näissä yhteyksissä suurella kirjaimella.
Olen vakuuttunut siitä että on velvollisuus ja kunniatehtävä luovuttaa äidinkieli kaikessa rikkaudessaan ja variointivalmiina seuraaville sukupolville. Oli se sitten nimimerkki pusuSepe, tai hänene lapsensa, tai lapsenlapsensa....
TEKSTITAIDOT KUNNIAAN!
P.S. Eikö jouhevuuteen liity elimellisesti joustavuus?! Kielen suhteen joustaa voi vain silloin, kun on käytössä variaatioiden rikkaus!
Korjaapa sitten ensiksi oma virheesi; ei "jouhevaa" , joka on väärin, ei tekstissä ole jouhia, pitäisi olla JUOHEVAA!
Tässä tapauksessa kumpikin sanamuoto on oikein.
Kiitos, kultainen ystävä - mutta kyllä meilläpäin on aina sanottu "jouheva" :-)
"mutta kuulin kyllä (olikohan se yksi kirjan musiikkisovittaja), että nykysuomi ei tunnista enään tätä "vanhahtavaa" käytäntöä."
Tuo on emävale! Mikä vidun 'nykysuomi'???
Ottakaa vain käyttöön uusia tekstejä. Valamo jo paloi, kohta voi tapahtua jotain vielä ikävämpää.
Vakavilla asioilla ei kannata leikkiä.
Ai siis mikä ihmeen nykysuomi?
Asiaan voi suhtautua näinkin:
Suomen kirjakielen kehityskaudet:
1. varhaissuomi n. 1540-luvulle
2. vanha suomi 1540-luvulta 1820-luvulle
3. varhaisnykysuomi 1820-luvulta 1870-luvulle
4. NYKYSUOMI 1870-luvulta lähtien
Ja siis olettaisin, että se mikä on kirjassa (vaikka nuottien kanssakin) on kaiketikin kirjakieltä :-)
"Ai siis mikä ihmeen nykysuomi?"
Miksi höpöttää 'nykysuomesta', kun selvästi tarkoitetaan 1980-luvun jälkeisen ajan köyhdytettyä virastokieltä.
On hienoa, että ainakin metropoliitat Panteleimon ja Ambrosius ovat antaneet mahdollisuuden "harkita" uusien liturgiatekstien käyttämiselle rinnalle vaihtoehtomahdollisuuden käyttää myös perinteisiä kirkon hyväksyttyjä tekstejä.
Siis, perinteisistä teksteistä ei suinkaan tarvitse nyt luopua.
Sen sijaan, Karjalan hiippakunta taitaa Juhani Matsin johdolla tehdä melkoisen uhkarohkean haasteen: "Vain uusi liturgiakirja on käytössä tässä hiippakunnassa". Mihin tämä tulee johtamaan...? Vastuu on heillä.
Kanttorien liitton johtokunna tulisi ehdottomasti harkita uudelleen kantaansa,: perinteen hylkääminen, oman egon ponkittämisen ns. uudistusten kautta, vai palaaminen turvalliseen kirkon ruotuun.
Helsingin hiippakunta ainakin kunnioittaa slaavilaisia perinteen juuriaan, ja uudet liturgian tekstit, vainajien muistopäivän tekstien muutokset eivät sovellu perinteeseemme. Nykyinen Kanttorien liiton puheenjohtaja näyttää tässä suhteessa olevan vaikessa asemassa. Hän haluaisi muuttaa myös Helsingin hiippakunnan slaavilaisen kirkkomusiikkikäytännön Karjalan hiippakuntaa vastaavaksi.
Olipa surkeaa kuunneltavaa hänen radiohaastattelu muutama päivä sitten. Tuolloin hän puhui suureen ääneen ns. virsikirjauudistukseen verraten tätä nykyistä uudistushanketta. "Kaikkea uudistusta vastustetaan aluksi" -Tässä hän ei kyllä onnistu.
Ei ole riittävästi perusteltu sitä, miksi arki-slangi kirkkoteksteissä on parempi kuin "ylätason" kirkollinen kieli.
"Sen sijaan, Karjalan hiippakunta taitaa Juhani Matsin johdolla tehdä melkoisen uhkarohkean haasteen: "Vain uusi liturgiakirja on käytössä tässä hiippakunnassa". Mihin tämä tulee johtamaan...?"
Valamossa se johti tulipaloon.
"Olipa surkeaa kuunneltavaa hänen radiohaastattelu muutama päivä sitten. Tuolloin hän puhui suureen ääneen ns. virsikirjauudistukseen verraten tätä nykyistä uudistushanketta. "Kaikkea uudistusta vastustetaan aluksi" -Tässä hän ei kyllä onnistu."
Harvinaisen dorka tyyppi.
Kuopion hiippakunnan tilanne tulee muuttumaan, kunhan arkkipiispaksi saadaan joku nykyistä järkevämpi tai edes alkeellista pelisilmää omaava. Samoin kävi silloinkin, kun Paavali vaihtui Johannekseen.
Ketkä on ne ihmiset, jotka näitä väännöksiä tehtailevat? Onko heillä mitään suomenkielen koulutusta? Vaikka ei se sinänsä auta, esim. Annamaija Raittilalla on kaiken järjen mukaan kirjailijana kielentajua, mutta hänen vääntelemänsä vanhat luterilaiset virret on (mitä olen muyutamaa lukaissut) streriilejä ja mälsiä alkuperäiseen virsirunoon verraten.