Huippujulkaisussa:
Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics
Kyllä limatolokia on ajautunut aivan sivuraiteille kun veturimies Pachauri
on ollut ratavahtina.
Eiköhän pallo ole nyt astro, ja muilla fyysikoilla.
http://tallbloke.wordpress.com/2012/03/21/nicola-scafetta-major-new-paper-on-solar-planetary-theory/
Journal of Atmospheric and Solar-Terrestrial Physics
Kyllä limatolokia on ajautunut aivan sivuraiteille kun veturimies Pachauri
on ollut ratavahtina.
Eiköhän pallo ole nyt astro, ja muilla fyysikoilla.
http://tallbloke.wordpress.com/2012/03/21/nicola-scafetta-major-new-paper-on-solar-planetary-theory/
Vastaukset 8
Vanhimmat
Impact factor 1.6.
Ei ole "huippujulkaisu", pikemminkin päinvastoin.
Malliksi: Naturen IF on 36 ja Sciencen 32. Ne ovat ns. huippujulkaisuja mutta niihin on rima hyvin korkealla.
Mainitsemasi lehdet ovat yleistiedelehtiä, joilla on laaja lukijakunta. Siitä syystä lehtiin tarjotaan runsaasti juttuja, joista toimitus karsii mieleisensä jutut arvioitaviksi. Rima on siis todella korkealla, jos juttu ei miellytä toimitusta tai ellei se arvioi jutun kiinnostavan lukijoita. Jutun tieteellisestä tasosta tuo ei tietenkään kerro mitään.
No miten lätkäjengin väärennöksiä on päästetty muka "huippujulkaisuihin"?
Täh?
http://www.youtube.com/watch?v=Yrd3HYU80Dk
Julkaisu arvotetaan Impact Factorilla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Impact_factor
Mitä enemmän sen juttuihin viitataan sen korkeammaksi ao. luku kohoaa. Korkean faktorin sarjan juttuja luetaan paljon, sitä käytetään lähteenä mielellään ja se on laajalle levinnyt - ja ennenkaikkea siihen tutkimuksensa näytille saanut saa tiedepiireissä arvostusta. Hyvämaineisiin sarjoihin tarjotaan paljon tavaraa ja toimituskunnalla on varaa valita vain parhaat ja oikeasti uutta tietoa tuottavat helmet päältä.
Rupusarjoilla on rima pakosta alempana ja niihin saa kepoisemmankin sepustuksen helposti läpi, joillakin on jopa pulaa tutkimusten tarjoajista ja yrittävät pyydystellä kirjoittajia kuin puhelinmyyjät ikään.
Jutun tieteellisen tason lisäksi tuohon Impact Factoriin vaikuttaa myös se, kuinka hyvin lehti on saatavilla tutkijoiden käyttöön. Tässä suhteessa halvoilla yleistiedelehdillä on huomattava etu, koska ne kuuluvat yleensä myös pienten kirjastojen valikoimiin.
No mikä on "Ajan lyhyt historia" nimisen teoksen "Impact Factor", kun sitä ei ole lukenut yksikään idiootti kenen kirjahyllyssä se komeilee kunniapaikalla että kaikki näkis.
Örvellyksesi aiheesta sopii myös Akyu Ankkaan, johon usein vetoat ylimpänä auktoriteettinasi.
En tiedä sarjakuvalehdistäsi, voit etsiä niistä tietoa varmaan googlella tms.
Ajan lyhyt historia ei ole tieteellinen sarjajulkaisu vaan tiedettä popularisoiva kirja ja ihan hyvä sellainen. Vastaavia löytyy varsinkin englanniksi nykyään paljon, jopa säieteoriaa ja uusinta kosmologiaa pyöritellään niissä kohtalaisen ymmärrettävästi - ainakin jos peruskäsitteet ovat edes auttavasti selvillä.
Ei se ole vikani jos määrittelet jonkuin julkaisun tieteellisen arvon
sen lukijamäärän perusteella.
Hawkinsin kirjan otin esimerkiksi koska sitä on myyty paljon, mutta ei lainattu paljoa maailman kirjastoista, tuli ilmi jossain nollatutkimuksessa vuosia sitten.
Eli ainakin osa on ostettu sen kulissiarvon vuoksi.