Kalevala - tarinan juuret

On yleinen myytti ja harhaluulo että Elias Lönnrotin runonkeruumatkat kohdistuivat ainoastaan Viena Karjalaan ja Aunukselle, sillä suurin osa miehen runomatkoista tapahtui Keski-Suomeen, Savoon, Kainuuseen ja valtion arkistoon. Vasta Lönnrotin 10. keruumatka 1841-1842 ylsi Aunuksen ja Vienan Karjalan puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

On yleinen myytti ja harhaluulo että Elias Lönnrotin runonkeruumatkat kohdistuivat ainoastaan Viena Karjalaan ja Aunukselle, sillä suurin osa miehen runomatkoista tapahtui Keski-Suomeen, Savoon, Kainuuseen ja valtion arkistoon. Vasta Lönnrotin 10. keruumatka 1841-1842 ylsi Aunuksen ja Vienan Karjalan puolelle.

Lue lisää

Tämä pitänee paikkansa.Lönnrot kirjoitti Kalevalan keskeisistä runoista jo vuosia ennen Vienan Karjalan runonkeräysmatkojaan.Lönnrot kulki vielä vanhoilla päivillään Varsinais-Suomen ja Vakka-Suomen alueella, eli Kalevalan alkuperäisissä syntymaisemissa etsimässä tätä kadonnutta historiaa.

M. Kuusen ym. "standardikäsitys" läntisestä lähtöalueesta, lienee väärä. Esim. Huohvanaisten runolaulajasuku ym. Nykyisetkin H:n veljekset kuin suoraan Kullervon kopioita.

Tammen levinneisyyttä koskien: n. 5000 v. eaa tammi oli levinnyt jopa nyk. Oulun korkeudelle, joten Suomussalmikin voi tulla kyseeseen ?

metusaalem III kirjoitti:

Tammen levinneisyyttä koskien: n. 5000 v. eaa tammi oli levinnyt jopa nyk. Oulun korkeudelle, joten Suomussalmikin voi tulla kyseeseen ?

7000v sitten elettiin kivikautta, ei rautakautta. Vanhimmat Kalevala-runot ovat rautakaudelta, noin 1000.-1500v vanhoja. Raudan käyttö=rautakausi.

Rautahans kirjoitti:

7000v sitten elettiin kivikautta, ei rautakautta. Vanhimmat Kalevala-runot ovat rautakaudelta, noin 1000.-1500v vanhoja. Raudan käyttö=rautakausi.

kuka tietää varmasti aikakauden ? Tuonelan "musta joutsenkin" elää vain Australiassa. Runot voivat olla vaikka yli 10 000 v. vanhoja.

Paavolan tammikko on reliikki Suomen rautakautisesta tammimetsästä ja kertoo siitä että keskiajan alussa Lohjan ja Lohjanjärven ympäristössä on kasvanut tammea. Suomen kuusettuminen on hyvin moderni ilmiö ja haitaksi Suomen maaperälle sillä kuusi muuttaa maaperää happamammaksi ja itselleen suotuisammaksi (Suomen maaperä kuusimetsissä alkaa olla jo yhtä hapanta kuin etikka) mikä puolestaan tappaa hapanta maata kavahtavat lehtipuu lehdot. Tosin suurin osa Suomen kuusimetsistä on Suomeen istutettuja talousmetsiä ja ne on istutettu vanhojen peltojen ja koivikkojen tilalle mikä on nopeuttanut kuusen leviämistä Suomen alueelle ja nykyisellään metsäkuusi pyrkii jo valtaamaan tunturilappia missä vaivaiskoivullakin on ollut vaikeaa kasvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Paavolan tammikko on reliikki Suomen rautakautisesta tammimetsästä ja kertoo siitä että keskiajan alussa Lohjan ja Lohjanjärven ympäristössä on kasvanut tammea. Suomen kuusettuminen on hyvin moderni ilmiö ja haitaksi Suomen maaperälle sillä kuusi muuttaa maaperää happamammaksi ja itselleen suotuisammaksi (Suomen maaperä kuusimetsissä alkaa olla jo yhtä hapanta kuin etikka) mikä puolestaan tappaa hapanta maata kavahtavat lehtipuu lehdot. Tosin suurin osa Suomen kuusimetsistä on Suomeen istutettuja talousmetsiä ja ne on istutettu vanhojen peltojen ja koivikkojen tilalle mikä on nopeuttanut kuusen leviämistä Suomen alueelle ja nykyisellään metsäkuusi pyrkii jo valtaamaan tunturilappia missä vaivaiskoivullakin on ollut vaikeaa kasvaa.

Lue lisää

Ja jos joku miettii että millä tahtia Suomen metsät kuusettuu niin kuusien määrä Suomen metsissä on vuosien 1970 ja 2020 välillä kaksinkertaistunut.

muistaakseni museovirasto ja arkeologit "tietävät" karjalaisten olleen; joko (1) alkuperäisiä kivikauden aikuisia, (2) läntisestä "suomesta" tulleita, (3) jostakin muualta tulleita. - ensimmäinen kirjallinen maininta "karjalaisista" joskus 1100-luvulla, eli saman aikuinen mongolihyökkäysten kanssa. tästä "muualta tulleista", on ainoa "karjalaisia" koskeva kirjallinen (historiallinen) tieto: 1600-luvulla Khivan (Kworezmin) kaani Abul Ghazi Bagadur´in (Tsingis-kaanin jälk.) kirjoittama kirja: "Turkkilaisten sukupuu". tätä tukisi myös se, että 1200-luvulla "karjalaiset" tekivät parisataa hyökkäystä Norjaan. mm. "nimi bjarmit katoaa 13. vuosisadan jälkeen, kun kerrotaan, että osa bjarmeja pakeni "mongoleja" ja sai kuningas Haakonilta luvan asua Malangissa" (Fridtjot Nansen).

permil.-suomal. oli hirsivarusteinen mäkilinna, kaupunkikumpu, jonka nimi oli "KAREL" (Toivo Vuorela, "Suomensukuiset kansat" ), ja joka rakennettiin joko luonnon mäelle, tai itsetehdylle kummulle. Tästä "karel- karelia"-nimestä lienee helppo johtaa karjala-nimikin ? - viisaat sanasepothan, esim. V. Meri, löytävät sen tietysti "germaanilainana".