Arvasitte varmaan jo.
Seiskan ja ykkösen merkintätavoissa on alkanut esiintyä samankaltaisuutta, joka mielestäni aiheuttaa hankaluuksia.
Seiskan keskeltä on jätetty vaakaviiva pois ja hiukan huolimattomasti kynällä kirjoitettu voidaan tulkita kummaksi vain.
Kaipa tuo tapa on jo virallistettukin?
Erään väitteen mukaan tykistökenraali Nenonen olisi sodan aikana saanut tämän oivalluksen, mutta toteutuminen hiukan venähti.
Tietäisikö joku oivalluksen "keksijää", virallisuutta ja ennenkaikkea perusteluja.
Seiskan ja ykkösen merkintätavoissa on alkanut esiintyä samankaltaisuutta, joka mielestäni aiheuttaa hankaluuksia.
Seiskan keskeltä on jätetty vaakaviiva pois ja hiukan huolimattomasti kynällä kirjoitettu voidaan tulkita kummaksi vain.
Kaipa tuo tapa on jo virallistettukin?
Erään väitteen mukaan tykistökenraali Nenonen olisi sodan aikana saanut tämän oivalluksen, mutta toteutuminen hiukan venähti.
Tietäisikö joku oivalluksen "keksijää", virallisuutta ja ennenkaikkea perusteluja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Viestistäsi saa sen käsityksen, että Nenonen olisi ollut poikkiviivaa poistamassa. Päinvastoin!
”Nenosen kiinnostus numeroihin ei rajoittunut pelkästään numeroituihin käskyihin, tykistössä pyöritetään paljon numerotietoa. Nenonen oli jo 1920-luvulla antanut sekaannusten välttämiseksi ohjeen, jonka mukaan numero 7 aina on kirjoitettava poikkiviivalla.
Suomen kouluissa seiskaa ryhdyttiin kuitenkin kirjoittamaan ilman poikkiviivaa. Nenonen kirjelmöi asiasta kouluhallitukseen, hän viittasi asian tärkeyteen tykistössä. Kouluhallitus kieltäytyi muuttamasta käytäntöä vedoten kaunokirjoituksen asiantuntijan lausuntoon. Myöhemmin poikkiviiva kuitenkin palasi käyttöön.”
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Vilho Nenonen.htm
Seiskan poikkiviiva on käsittääkseni aika suomalainen ilmiö; monissa maissa sitä ei tietämäni mukaan käytetä. Esimerkiksi saksalaiset kirjoittavat sikäläisen kouluopetuksen peruina ykkösen usein hyvin pitkällä, lähes koko numeron varren pituisella ”väkäsellä”, joka on lähes yhdensuuntainen varren kanssa (= lähes pystysuorassa), kun taas seiskan vaakasuora osa on vaakasuora eikä alempana käytetä vaakasuoraa poikkiviivaa.
Jatkoa:
Saksalainen ohjeellinen kirjaimisto 1921→
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/ba/Sütterlinbuchstaben.png
Saksalainen ohjeellinen kirjaimisto 1941→
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/06/Deutsche_normalschrift_ab_01091941.jpg/
Saksalainen yksinkertaistettu kirjaimisto 1972→
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/57/Vereinfachte_Ausgangsschrift.png/733px-Vereinfachte_Ausgangsschrift.png
(näyte ei valitettavasti sisällä numeroita)
Poikkiviivaton seiska on noidenkin näytteiden perusteella kieltämättä vaarassa sekaantua ykköseen.
Itse olen saanut opetusta ”kaunokirjoituksessa” kansakoulussa 1950-luvun lopulla ja oppikoulussa 1960-luvun alussa. Niinpä käytän seiskassani poikkiviivaa edelleen.
>>>Nenonen oli jo 1920-luvulla antanut sekaannusten välttämiseksi ohjeen, jonka mukaan numero 7 aina on kirjoitettava poikkiviivalla.>>>
Nenonen olikin fiksumpi mies.
Olen aikaisemmin lukenut tuon Brantbergin lyhythistoriikin Nenosesta, mutta eipä ole tarrautunut muistiin tuota, kun olen kait pitänyt sitä itsestäänselvyytenä.
>>>Itse olen saanut opetusta ”kaunokirjoituksessa” kansakoulussa 1950-luvun lopulla ja oppikoulussa 1960-luvun alussa. Niinpä käytän seiskassani poikkiviivaa edelleen.>>>
Samoin teen.
>>>Kouluhallitus kieltäytyi muuttamasta käytäntöä vedoten kaunokirjoituksen asiantuntijan lausuntoon.>>>
Olisko tuosta lausunnosta ja ennenkaikkea sen viivattomuuden _perusteista_ tietoa?
Ehkä sitä ei pelkällä musteen säästämisellä perusteltu?
Esim. tämänkin palstan roskapostirobotinvastustuslaskutehtävän ( joku saa nyt kyllä syöksyn ) vinoissa numeroissa täytyy olla tottunut katsoja, että erottaa seiskan ja ykkösen.
Kun tässä on jo viittailtu tuonne militääripuolelle...
Minulla oli ilo ja etuoikeus suorittaa asevelvollisuuteni jalon viestiaselajin ja nimenomaan erillisen viestin radiojoukoissa. 1. luokan radioviestittäjän pätevyystodistukseni on päivätty Riihimäellä 26.2.1970.
Meidän titareiden rutiinina oli ottaa paperille käsin kirjoittaen vastaan salattua, morseaakkosin sähkötettyä kooditekstiä viiden kirjaimen ja/tai numeron ryhmissä tyyliin
xuk3g opasr hwjnm 2k5ll ayqöi pziuØ
Seiskat piti kirjoittaa poikkiviivalla, totta kai! Nolla piti puolestaan erottaa o-kirjaimesta varustamalla se vinoviivalla. Merkittäköön tapausta sopivan merkin puutteessa vaikka merkillä Ø kuten esimerkissä yllä (painokirjaimissahan nolla 0 ja iso O erottuvat toisistaan leveytensä puolesta).
1. luokan radioviestittäjätutkinnossa oli liikennöintirutiinien osaamisen ohella nopeusvaatimuksena sähkötysnopeus 80 merkkiä minuutissa (sekä lähetys että vastaanotto). Määrämittaisessa sanomassa sallittiin pari virhettä. Itse epäonnistuin palvelusajan lopulla vastaanottokokeessa nopeudella 120 merkkiä/min; virheitä taisi tulla kaksikin liikaa. Uuteen tasokokeeseen ei tullut tilaisuutta ennen kotiuttamista.
”Satasen tasoillakin” onnistuin saamaan mukavat 3 vrk lomaa. Se aiemmin suorittamani 1. luokka oli tässä mielessä vieläkin arvokkaampi: peräti 7 vrk! Alokasaikana suorittamani 2. luokka (= 11 kk:n koulutustavoite) oli 3 vrk:n arvoinen.
Luultavasti Nenonen vain halusi edistää Suomessa Euroopan mannermaista yleistä käytäntöä ja virallista slaavilaista tapaa merkitä seiska poikkiviivalla.
http://en.wikipedia.org/wiki/Seven#Evolution_of_the_glyph
Nenosen perusteet lienee Riksun titari tuonut hyvin esiin, joten tuskin Nenosen tarkoitus oli globaalistaa suomalaisia.
Toisaalta miksi haluttiin poiketa lähialueiden hyvästä käytännöstä?
>>>Kouluhallitus kieltäytyi muuttamasta käytäntöä vedoten kaunokirjoituksen asiantuntijan lausuntoon.>>>
Olisko tuosta lausunnosta ja ennenkaikkea sen viivattomuuden _perusteista_ tietoa?
Olen vähän tätä iltapäivää käyttänyt tuon tiedon etsimiseen netissä, mutta huonoin tuloksin. Korpelallekin on poikkeuksellisesti tämän kohdan pohtimisessa ja historiassa syntynyt musta aukko.
Löytäisikö joku tai pystyisikö oivaltamaan?