Mitä rannekellolle tapahtuisi valonnopeudella liikkuvassa aluksessa? Hidastuisiko sekuntiviisarin liike sitä mukaa kun nopeus kasvaisi, vai liikkuisiko se edelleen yhden nykäyksen (maapallon)sekunnissa kuten sen mekaniikka edellyttäisi. Ja tämä johtaa jatko kysymykseen, hidastuisiko solujen tuhoutuminen vai jatkuisiko ihmisen fysiologinen vanheneminen samaa tahtia kuin maapallolle jäävän lajitoverin?
Rannekello valonnopeudessa
kusiaisen oikeudet
11211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suhteellisuusteorian mukaan absoluuttista kelloa ei ole, eli kaikki hidastuu atomitasoa myöten. Myös esim. radioaktiivinen hajoaminen, mikä alfahajoamisen tapauksessa perustuu tunneloitumisilmiöön ja beetahajoamisen tapauksessa heikkoon vuorovaikutukseen; muutoin niitä voitaisiin käyttää absoluuttisena kellona.
Paskat hirastu! absurdistitkello.
Valon nopeus on mahdollista ylittää ja jopa niin avaruudessa tapahtuu kokoajan
me emme vain havaitse sitä!
Luulemme että avaruudella on rajat, mutta ei ainakaan ne mitä luulemme!
Kun mistamme että pimeää ainetta ja pimeää energiaa on 95% kaikesta..
emme voi puhua että suhteelisuusteorian ratjat pitäisi paikaansa.
Tuskin Einstein sitä teoriaa jumalilta sai!
Ja sinäkö saat tietosi jumalilta, kun tiedät, ettei suhtis pidä paikkaansa. Älä naurata.
Tuossa olikin jo vastaus. Aika hidastuu eli silloin kellot käyvät kuten ennenkin siinä ajassa, joka aluksessa on. Ne eivät käy jonkin muun paikan ajannopeudella, esimerkiksi maan. Kellot, solut, atomit ja kaikki, mikä on aluksessa, toimii juuri sen ajan mukasisesti, mikä siellä on.
Ahaa. Mikäs sitä kellon mekaniikkaa jarruttaa?
Kellon mekaniikka ei hidastu, vaan aika hidastuu. Kello käy tunnissa juuri tunnin, on se maan päällä tai lähelle valonnopeutta kulkevassa aluksessa. Tunti vain on eri mittainen eri nopeuksia kuljettaessa.
Valonnopeutta kuljettaessa kuljetaan ajan mukana. Silloin aika pysyy koko ajan samana. Paikallaan oltaessa aika liikkuu kokoajan meistä poispäin valonnopeutta, jolloin aika liikkuu meillä ja kellot käyvät.
Ei muuttuisi mitenkaan jos katsova kaveri on se jonka kädessä se on.
Joo, aikamatkaa avaruudessa, lähes valonnopeudella, tekevät kello ja kaveri vanhenevat yhtäaikaa.
Erilaisen ajankulumisen huomaisi vasta sitten, kun sekä kello että kaveri palaavat matkoiltaan ja kaveri vertaa kellon osoittamaa aikaa ja omaa naamaansa muihin kelloihin ja maassa odotelleiden ystävien naamoihin.
Palataan teoriasta kuitenkin maanpinnalle sen verran että sekä kello että sen omistaja menee muusiksi muutamassa minuutissa liikuttaessa lähes valon nopeudella.
Säteilyannos on alle sekunnissa vuositasoa maanpäällä.
Avaruudessa on pelkästään vetyatomeja kaksi / kuutiosenttimetri.
Tässä tullaan siihen että olisi kehitettävä jokin supermassiivinen suojakenttä tai materiaali. Biologinen ihminen voi tuskin koskaan matkustaa edes 10% valonnopeudesta.
Kellon kanssa tai ilman.
Kuitenkin tuo ajan kulun muuttuminen on kuitenkin otettava huomioon esimerkiksi maata kiertävissä GPS-satelliiteissa. Siellä vaikuttaa itse asiassa kaksi suhteellisuusteoreettista ilmiötä. Satelliitin nopeus maan pintaan nähden aiheuttaa ajan kulun hidastumisen. Toisaalta painottomuus aiheuttaa ajan kulun nopeutumisen.
Laskennallisesti avaruuslentäjät vanhenivat hitaammin reissuillaan puhumattakaan ISS:llä oleviin ihmisiin jotka matkaavat noin 28000km/ tuntinopeudella pitkiä aikoja.
Mielenkiintoinen koulutussivusto aiheesta ja luonnonlaeista yleensäkin:
http://esamultimedia.esa.int/docs/issedukit/fi/html/subj1t.html
Kokonaisnopeutemme on varsin huima jo sinänsä toki:
Silloinkin, kun ihminen on maapallolla näennäisesti liikkumatta, hän on nopeassa liikkeessä. Liike johtuu monista tekijöistä. Ensinnäkin Maa pyörii oman akselinsa ympäri. Pyörimisliikkeen nopeus vaihtelee sijainnin mukaan. Suurimmillaan – 1 670 kilometriä tunnissa – se on päiväntasaajan kohdalla. Nopeus pienenee hieman maapallon napoja päin mentäessä. Toiseksi Maa kiertää jatkuvasti Aurinkoa 107 200 kilometrin tuntinopeudella. Kolmas vauhtia antava tekijä on Aurinkokunnan oman galaksin, Linnunradan, sisäinen liike. Aurinkokunta kiertää Linnunradan keskuksen kerran 225 miljoonassa vuodessa. Koska Aurinko sijaitsee 27 000 valovuoden päässä Linnunradan keskuksesta, sen radan pituus on 170 000 valovuotta. Näiden lukujen pohjalta voidaan laskea, että Aurinkokunta liikkuu vähän yli 800 000 kilometrin tuntivauhtia.
Lisäksi Linnunrata kuuluu paikalliseksi ryhmäksi kutsuttuun galaksijoukkoon, jonka painovoimapiste on jossain Linnunradan ja sen naapurigalaksin Andromedan välissä. Linnunrata kulkee kohti itseään suurempaa Andromedaa 470 000 kilometrin tuntinopeudella. Vaikutusta on myös sillä, että paikal-linen ryhmä liikkuu 2 200 000 kilometriä tunnissa 150 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevan valtavan massakeskittymän suuntaan. Alue tunnetaan nimellä Great attractor eli Suuri puoleensavetäjä. Sen sijaan universumin laajeneminen ei ole liikettä samassa merkityksessä.
Päiväntasaajan ihmiset vanhenevat siis hitaammin?