Miksi nettideittailet?

"Tarkoittaa siis sitä, että jos nainen on vähääkään panostanut profiiliinsa, häntä on välittömästi usea mies pommittamassa viesteillä. Naisille tämä on siis erittäin helppo tapa saada treffiseuraa."

Täällä on jo monen monta ketjua tästä samasta aiheesta, lueppa niistä. Ei se naisille ole täällä yhtään sen helpompaa. Itselläni oli asiallinen ilmoitus (olin "panostanut") enkä päätynyt yksillekään treffeille, koska miehet joko a) kirjoittivat tuotoksia tyyliin "moi" tai "laita kuva" tai b) lopettivat kirjoittelun ensimmäisen viestin jälkeen.

Että se siitä naisten saamasta viestitulvasta, älä viitsi enää.

Minullakin on täällä Treffit-sivulla profiili. Tein sen eilen ihan vain mielenkiinnosta, ja 12:n tunnin sisällä oli tullut 53 viestiä ja 15 flirttiä. Suurin osa viesteistä oli naamakuvattomia ja sisälsi tylsän otsikon "Moi" ja viestin "Mitäs kuuluu?" Eipä niihin juuri jaksa kiinnittää huomiota. Toiset viesteistä taas vaikuttavat suoraan tekaistulta liirumlaarumilta. "Hei! Huomasin juuuri sinun profiilisi, ja pakko sanoa, että profiilikuvasi no hypnoottinen! Olen harteikas, rauhallinen, hellä nallekarhu.." jne. Jotkut viestit taas tarjosivat maksua vastaan seksiä, ja nekin viestit jätin huomiotta samantien. Loput viesteistä on taas vähän liiankin täydellisiltä vaikuttavilta miehiltä, joilla vaikuttaa jo olevan kaikki takkatulen ääressä istumista myöten. Vain nainen puuttuu.
Jotenkin kaikki vaikuttavat hirmu epätoivoisilta ja pakonomaiselta yrittämiseltä. Tosielämässä kaikki tapahtuu oikeiden ihmiskontaktien kautta lähtien, jolloin juuri se kipinä pääsee syntymään. Netissä toisen kuvaa katsellessa ja klikkailemalla ei. En edes tiedä miksi olen tuolla Treffeissä, ei vain huvita vastailla vaikka joku vaikuttaisikin itseni kaltaiselta tyypiltä.. Olen siis nainen ja 23v.

Ymmärrän turhautumisenne. Itsekin olen joskus kirjoitellut monellekin naiselle ja saanut vastauksia hyvin niukalti. Ja toinen osapuoli voi kadota kuin tuhka tuuleen, eikä vastaa viesteihin.

Ikävää tällainen tietenkin on.

Mutta nettideittailun kiinnostavuus on ehkä siinä, että siinä on mahdollista sattumalta tapahtua jotakin sellaisia kohtaamisia, joita ei siellä reality elämässä tapahdu.

Itse olen muutamilla nettitreffeillä käynyt ja niistä naisista kukaan ei ole ollut sellainen, joita olisin kohdannut muulla tavalla. Elämänpiirit eivät olisi kohdanneet.

Ennen tapaamista voi myös käydä niin, että kirjoittelu naisen kanssa saa sellaiset "kiksit" joita ei voi myöskään saada face-to-face kohdattaessa. Näin minulle kävi juuri tänään. Yhteinen huumori ja uusien näkökulmien esiin tuleminen toisten sanomisiin teki keskustelusta nautittavan.

Näin käy varmaankin harvoin, mutta kun sellaista tapahtuu, sattuma on antanut jotakin sellaista uutta elämään, jota ei samalla tavalla voi kohdata reality elämässä. Sielläkin kohdataan, mutta tapa ei ole samalla tavalla "satunnainen".

Missä muualla voi tavata ihmisiä livenä paitsi baarissa? Aika harva oikeasti iskee ketään vaikka kaupan kassajonosta. Livenä ei myöskään tiedä etukäteen varattuutta, ikää, lapsilukua jne. Esimerkiksi jos hakee vapaata, lapsetonta, koiratonta ja suunnilleen itsen ikäistä, niin onhan siinä työmaata nuo hienovaraisesti selvittää samalla kun latoo ostoksia liukuhihnalle.

Naiset ei vastaa miehille jos mies ei ole täydellinen ja netissä on ehkä kymmenen täydellistä miestä. Eli on aivan turhaa selata mitään ilmoituksia kun jopa rumat läskit naiset etsivät just sitä prinssi täydellistä eivätkä oman tasoisia.

Tuosta profiilien määrästä. Kannattaa käyttää sitä tarkennettua hakua eikä selata kaikkia läpi. Esim .itse jos laitan tarkennetun haun omalle paikkakunnalleni, ei löydy yhtään miestä vaikka en ihan tuppukylässä asu. Kun EN laita paikkakuntaa vaan hakuna on koko Suomi, saan koneelleni n. 30 miehen profiilia. Ei ollenkaan mahdotonta lukea niitä läpi yhdeltä istumalta. Moni heistä jo karsiutuu sillä perusteella, että minä en vastaa heidän hakuaan jostain syystä, ne tietysti ohitan. Samoin katson tietysti ensin ne parinsadan km säteellä olevat, jos muuten on tasavertaisia miehiä, koska tapaaminen järjestyy helpommin (ja mahdollinen seurustelukin).

Kun kaikin puolin sopiva(t) ehdokas löytyy, otan kyllä yhteyttä ja olen valmis vaihtamaan muutaman postin mutta sitten on jo mentävä treffeille, jotta näen että se kenelle kirjoittelen, on se joka hän sanoo olevansa.

Harrastan kyllä liikuntaa ja kulttuuria, tuppaa vaan olevan kovin naisvaltaista. Baareihin en lähde ja lenkkipolulla harvemmin rupatellaan paria lausetta enempää vastaan tulijan kanssa. Kuten joku totesi, meillä haku päällä olevilla sinkuilla ei ole leimaa otsassa, on siis erittäin vaikea tietää kuka vastaantulijoista on vapaa.

Itse olen erittäin tyytyväinen nettideittailuun, nyt itselläni ei ole profiilia kun en ehtisi tällä hetkellä suhteeseen panostamaan (ehkä sitten syksyllä) mutta olen löytänyt monta pitkää suhdetta netistä, jopa kihloihin asti.

Jos vuoden on notkunut eikä yksiäkään treffejä saanut aikaiseksi, on peiliin katsomisen paikka. Onko oma profiili ok, onko vaatimukset kumppanin suhteen realistiset jne.

mulla on fiilis, ettei monikaan tee esim tänne suomi24 treffeihin profiilia ns tositarkoituksella. Moni profiili on sellainen, että siinä on vain kuva ja pari riviä tekstiä. Pitäisikö sen herättää mielenkiintoa? Monet käyttäjät kirjautuvat esim vain viikonloppuisin, tsekkaavat onko kukaan lähettänyt viestejä, vastaavat jos haluavat.
Itse eivät selaile ollenkaan toisten profiileja tai tee aloitteita.

Itse olen sitä mieltä, että ylläpidon pitäisi poistaa profiili, mikäli henkilö ei ole kirjautunut esim viikkoon palveluun. Täten saataisiin karsittua täältä ne turhat profiilit pois.

Treffipalsta on helpoin tapa saada pimppua.
Kun muilta hommilta joutaa niin muutama viesti ja treffit,,,peitto heiluu yllättävän usein.
Ei tarvitse notkua yökaudet baareissa "jahdissa" vaan kotisoffalta hoituu,,,,,

En "nettideittaile" enää koska olen jo perheellinen mies, mutta tein sitä yli 10 vuotta sitten. Kirjottelemaan kyllä pääsee naisten kanssa mutta yleensä ei sitä pidemmälle. Eihän sellaista pelleilyä jaksa kauaa, muutenkin taso on mitä on. Vaimo löytyi hyvin helposti ihan muuta kautta.

Voihan sitä kai pitää harrastuksena että kirjottelee kaikenmaailman tuntemattomien ihmisten kanssa päivttäin. Mulle se ei vaan sopinut, eikä ollut sellaiseen oikein aikaakaan.

No kun tuolta live-elämästä ei ole löytynyt naisystävää niin kattelen välillä täältä. Vaikka ei täälläkään kyllä tuuria ole ollut. 7 vuoden saldo, yhdet treffit ja niistäkin pari vuotta jo aikaa.

Tässähän ketjussa on juuri kaikki ne ainekset esillä miksi ihan aikuisten oikeasti vakavamman parisuhteen etsiminen netistä ei kannata.

Lähinnä pikapanot mielessä ja jos olet vähänkään hitaampi hämäläinen joka pitää luonteestaan yms. enemmän kuin muusta niin jäät jalkoihin.

Ketjun aloittajan kanssa samoilla linjoilla en näe mitään mieltä.

Toisaalta ei minua kiinnosta naisetkaan jotka harrastavat netin kautta iltapäiväkahvittelua.

Kuitenkin joku taso ja fiksuus pitää olla.

Ei kiinnosta baarit, niistä ajoista on jo parikymmentä vuotta. En lähtökohtaisesti etsi sänkyseuraa, sen sijaan yritän miettiä mikä naista kiinnostaa ja päästä treffivaiheeseen kiirehtimättä mutta varmasti. Kun tavataan, tavataan toisenkin kerran, ja tutustuminen johtaa pääsääntöisesti sänkyyn. Yhteisestä tahdosta, pakottamatta tai vonkaamatta, ja usein kestääkin sitä ainoaa kertaa pidemmälle... jos ei muuta, niin jääainakin hyvä maku. Suhde kariutuu tavallisesti aivan toisarvoisiin asioihin, olen arvellut ettei toinen osapuoli sittenkään uskalla sen pidemmälle. Vapaushan siinä menee?

Täsmälleen samaa mieltä aloittajan kanssa. Nettitreffeillä on yhtä naista kohden suunnilleen kolme miestä. Naiset ovat todella passiivisia, eivät lähetä viestejä, eivätkä flirttejä. Naiset vain odottavat että he saavat sen sata viestiä josta sitten vastataan yhteen, jos siihenkään.

en missään tapauksessa nettideittaile, ja tätä palstaa lukiessani olen asiasta hyvin iloinen

Deitti-ilmoituksen poistan aina välillä. Nyt sen uudelleen pistin. Sama kaava jatkuu. Epäkohteliaat naiset vastaavat. Sitten niitä ei homma kiinnosta kuitenkaan. Tutustuminen pitäisi aloittaa live-elämässä. Silloin näkisi että molempia homma kiinnostaa. Täällä on vaan niin paljon tosi yksinäisiä. Seura kiinnostaisi heitä. Joitakin voisi kiinnostaa harrastusseurakin tai matkaseura. Yksinäiselle nekin voisivat olla tärkeitä. Ehkäpä tämä on turhautuneiden tapa etsiä seuraa.

edellisen vastaajan kanssa täysin samaa mieltä. Mulla on profiili käytössä ja piilossa vuorotellen. Laitan aina innokkaasti profiilin käyttöön. "Nyt tärppää ihan varmasti"
Lopputulos on aina sama. EI MITÄÄN. Turhauttavaa. Naisia pitäs opettee käyttäytymään.

Olen 47v lapseton nainen, joka ei yksinkertaisesti viihdy baareissa eikä ole kiinnostunut kaljaa litkivistä miehistä. Siinä isoin syy omaa netti-deittailuuni.

Ongelmaksi on kuitenkin paljastunut mitä ilmeisimmin "pyöreyteni". Joskus poistan ruumiinrakenne-kohdan näkyviltä ja kas, flirttejä ja viestejä alkaa ilmestyä.
Koska en kuitenkaan ole hoikka / sporttinen / pienikokoinen enkä siten täytä useiden miesten "vaatimusta" naisen painon ylärajasta kilon tarkkuudella, minut koetaan ehkä jo ennalta kammotuksena.

Kannan kuitenkin itseni ylväästi ja pukeudun kivasti. Joku sanoo jopa kivannäköiseksi, ikäistään nuoremman oloiseksi. Luonteeni on hauska ja hulvaton, enkä tarvitse siihen alkoholia. Humallun mieluummin toisen ihmisen ihanuudesta ja persoonallisuudesta.

Taitaa olla Netti-deittailussa mahdoton yhtälö!?

Nettitreffailu toimii varsin hyvin suurimmalle osalle sitä käyttäviä. Tänne tulevat valittamaan vain ne jotka eivät kelpaa kenellekkään tai pitävät omaa vaatimustasoaan liian korkeana. Loput ovat liian kiireisiä tapailemaan kumppaniehdokkaita ehtiäkseen täällä valittaa.

Ehkä valittajien olisi syytä katsoa peiliin jos ei pääse edes treffeille. Sieltä se vika löytyy.

Lapsettoman sinkkumiehen mielipide: nettideittailun suurimpana etuna on se, että voi rauhassa olettaa toistenkin olevan parinhaussa. "In real life" sitä ei tiedä. Saattaa helpostikin käydä niin, että kiinnostuu jostakusta, joka onkin varattu tai ei muuten ole juuri tällä hetkellä kiinnostunut minkäänlaisista suhdekuvioista. Tai joka ei vain satu olemaan hetero...
Olen täysin eri mieltä siitä, että tutustuminen olisi nopeampaa netin ulkopuolella.

Koska en asu tuppukylässä, pystyn yhdistämään baareilun ja nettideittailun parhaat puolet miitteihin. Mikäli joku on vaikuttanut positiiviselta tapaukselta netissä, voi nähdä asteen enemmän vaivaa häneen tutustumiseen itse miitissä. Puhtaasti nettideiteillä en ole tainut käydä pariin vuoteen.

Ihmiset nettideittailevat siksi koska se on helppoa.
Se että sinä et löydä seuraa ei liity mitenkään nettideittailun toimivuuteen.

Minulla oli deittiprofiili, koska en jaksa käydä baareissa. Töissä tai naisten salilla ei tapaa miehiä.

Krapula tai baarien lihatiskimeininki ei enää ole sitä mitä kestäisi. Joskus tuli käytyä viihteellä, mutta nyt olen "liian vanha" omasta mielestäni.

Toinen syy oli se, että ajatusmaailmakärjellä on helpompi etsiä sitä seuraa. Baareista sain ulkonäölläni kaikenlaista pintaliitäjää niskaani ja muutenkin todella paljon huomiota, mutta tuntui, ettei henkisesti natsannut monestikaan. En myöskään harrasta yhdenyönjuttuja lainkaan.

No, profiili oli, ja olin epäileväinen. Kymmeniä epätoivoisia, kymmeniä epäsopivia, mutta yksi kolahti ja livenä kolahti niin että paukkui. Luoja varjele etten olisi uskonut ikinä. Joten tässä ollaan, ja katsellaan, mitä tapailusta tulee.

En tavannut, kirjoittelu riitti monen kohdalla toteamaan, että emme sovi yhteen :D.
Tapasin itse asiassa vain tuon yhden ainoan, syvästi skeptisenä, mutta uskomatonta -se oli siinä. Katsotaan mihin tämä nyt riittää :))))

Ongelma on siinä että naiset valitsevat täysin väärät viestit joiden kanssa alkavat kirjoittelemaan. Jos kysyntää on paljon niin naiset valitsevat ne liian täydelliset miehet, jotka A valehtelevat B ovat varattuja C ovat liikaa miettineet profiileitansa.

Nainen ei oikeasti tiedä mitä tarvitsee ja mitä valitsee, siinä se ongelma on. Valitsee aina väärin, huijarit, varatut, paskanpuhujat.

Rehellinen normaalimies joka olisi naiselle se oikeaa valinta jää rannalle ja miettii että miksi kukaan ei kiinnostu.

Kyllähän netistä löytää paljonkin seuraa ja saa uskomattoman paljon viestejä. Osa sellaisilta jotka eivät todellakaan kiinnosta, mutta välillä on tullut kivojakin viestejä ja olen käynyt treffeilläkin useamman kanssa. En kuitenkaan ole vielä ihan sitä löytänyt mitä etsin, mutta katsellaan ;)

- essi / http://deittitreffit.fi/treffit/treffiprofiili/essi/

Mä sain tarpeekseni ja poistin profiilin. Jatkossa keskityn livenä etsimään seurani. Kamppaan vaikka jonkun lenkkeilevän miehen tuolla lenkkipolulla ;)

Mä kans kyllästyin täysin nettitreffailuun ja poistin profiilin. Luulen, että naisia löytyy helpommin vaikka lenkkipolulta tai jostain muualta elävästä elämästä kun vaan käy paikoissa ja osallistuu erilaisiin juttuihin. Se on huomattavasti mukavampaakin, kun koneella istuminen, profiilien selaaminen ja kymmenien viestien kirjoitteleminen, vaikkei sitä naista löytyisikään. :)

On pakko olla kotona pitkä viikonloppu. Nyt ehdin kokeilla tätä. Jännää! Voihan olla, että saan yhteyden ihanaan ihmiseen?!

Netistä löytyy hyvää ja huonoa seuraa, kuten muualtakin.

Mun mielestä ei tarvi osotella sormia mihinkään suuntaan vaan katsoa peiliin tässä. Mä olin täällä viimeks profiilin kanssa joku kuukausi sitten, masensi vaan. Täältä pitäis tajuta lähteä sillon kun on aika.

Ihan kun kellään ei ois täällä kuudetta aistia tai sitte ei käytetä sitä vaan tukeudutaan "oon lihaksikas kunnon mies elämä hyvin blaablaa", tai koitetaan kirjottaa jotain jotenki tyylillä. Ei se niin mee. Nimimerkillä Yritys ja Erehdys.

Mä en tarvitse parisuhdetta tunteakseni itseäni onnistuneeksi elämässä. En hae siitä mitään sellaista täyttymystä, vaan hyviä viboja. Niitä on aika vaikee saada jos lähtee huonoilla viboilla liikenteeseen.

Jos naisena ottaa yhteyttä ja haluaisi tutstua, menee miehillä pupu pöksyyn... Ellet lähde heti siltä istumalta, kun herra tapaamista ehdottaa, ei uutta aikaa enää löydy, ovat vissiinki kokeilleet ja tietävät että tosi harva 5min. hätälähdöllä suostuu tapaamiseen...

Mitä ihmettä näillä sivuilla tekee, jos ei ole tarkotustakaan oikeasti ihmisiä tavata...

Miehet myös alkavat kirjoittelemaan.mutta yhtäkkiä viestit loppuvat mitään ilman syytä.Profiili kyllä pysyy sivustolla ja käyvät siellä usein.Ei voi ymmärtää miesten ajatuksen lukua.....niin ensin kehuvat olevansa luotettavia ja sanojensa takana olevia mutta ei tuo käytös siltä vaikuta.Montaako naista he pyörittävät samaan aikaan??Voisihan sitä ilmoittaa ettei halua enää jatkaa kirjoittelua eikä vaan yhtäkkiä lopettaa oman milen mukaan.....Sitt puhutaan etteivät naiset kirjoittele.

Syyt profiilin tekoon tuli mietittyä jo käytännössä ennen sen tekemistä.

Ensinnäkin olen eri mieltä, että nettideittien kautta olisi hitaampaa löytää ja tutustua mielenkiintoisiin ihmisiin. Deittiprofiilin tekee useimmiten sellainen henkilö joka on avoin mahdolliselle seurustelulle. Kun on vielä alueelliset haut ja muut kriteerit käytössä, pystyy käymään läpi todella suuren määrän ihmisiä nopeasti. Ulkona kävellessä tähän ei millään pysty. Ainoa arviointikriteeri mitä voi käyttää muualla yhtä tehokkaasti on ulkonäkö.

Deittiprofiilien avulla nopeasti näkee vähän mitä henkilön päässä liikkuu. Mielestäni deittiprofiili tarjoaa erinomaisen välineen kertomaan itsestään. Siitäkin huolimatta, että kyseessä on kirjallinen tuotos, kertoo se enemmän ihmisestä esimerkiksi pepun heilutus baarissa ja ulkonäkö. Ainakin sellaisessa tapauksessa kun arvostaa ensisijaisesti ihmistä eikä ulkonäköä.

Nettideitti on nopea, ei niin ulkonäkökeskeinen keino tavata ihmisiä. Eikä edes tarvitse hankkia sellaisia harrastuksia, joita ei harrastaisi kuin kumppaninmetsästysmielessä. Tapaa siis ihmisiä myös oman pienen sosiaalisen piirinsä ulkopuolelta.

miksi nettideittailen...

olen ollut vuoden sinkku, enkä ole mennyt yksillekään treffeille.

opiskelen naisvaltaista alaa, suurin osa kavereistani on naispuolisia eikä heilläkään ole älyttömästi miespuolisia kavereita.

olen kaunis, hoikka ja mukava ihminen. baarissa minulle on random naisetkin tulleet sanomaan oletpa kaunis. silti miesten suhteen olen todella ujo enkä ole koskaan tehnyt aloitetta, vaikka olen 5n kanssa seurustellut.

baarissa kyllä tapaa miehiä, mutta heitä ei tunnu vakava suhde kiinnostavan. niinpä tein nettideittiprofiilin noin viikko sitten. parin pvn aikana todella moni minua reilusti vanhempi mies oli ottanut yhteyttä, ja pari minun ikäistäni jotka eivät kuitenkaan vaikuttaneet sellaisilta joista kiinnostuisin. niinpä itse selasin profiileja ja löysin kivanoloisen söpön miehen. ollaan viestailtu hänen kanssaan joka pv, välillä monta tuntia päivässä. meillä on tosi helppo kommunikoida toistemme kanssa ainakin netissä, ja tällä viikolla on treffit :)

eli vaikkei tästä tulisikaan mitään ainakin minulla on treffit, kun siitä vuosi on jo kulunut!!!

Ja kohta huomaat että sekin haluaa vain pimppiä ja ei halua tapailla enään jos et heti anna pimppiä.

Minä olen nyt toista kertaa nettideittailemassa. Ensimmäisellä kerralla kävi tuuri ja löysin jonkun nopeasti. Nyt kun pitäisi löytää uutta rakkautta kun vanha kuoli niin ei ole oikein onnistanut. Muutamia kavereita olen saanut kauniimmasta sukupuolesta mutta kenellekään en ole kolahtanut tarpeeksi.

Nyt noita samoja profiileja on tuijotettu neljännesvuoden ajan ja melkein kaikki mahdolliset potentiaaliset naamat on käyty läpi (noin 200km säteeltä) ja joko ei onnista tai ei tule edes vastausta. Taidan pikkuhiljaa siirtyä neljän seinän sisältä yrittämään baareihin vaikka niissä en oikeastaan viihdykään. Tuntuu, että siellä olisi paremmat mahdollisuudet, olen kuitenkin hyvin pukeutuva ok-näköinen parikymppinen mies. Ujoutta on ollut joskus vähän enemmän mutta nykyään ei enää kovinkaan paljon, joten uskon, että jos vain saisin suuni auki oikeassa elämässä, saattaisi joku vaikka tarttuakin matoon. Netissä on liian helppo olla vastaamatta.

En kuitenkaan menisi haukkumaan nettideittailua täysin lyttyyn. Ajatus on hyvä mutta ihmisissä, jotka sitä käyttävät on vikaa.