http://fi.wikipedia.org/wiki/Lumi
Happi on hyvin erikoinen aine, jota on lumihiutaleissa. Ne ovat kiinteää ainetta, mutta aineilla on kaasumainen ja myös nestemäinen olomuoto. Normaalisti aineiden tiheys B muuttuu eri olomuodoissa, mutta happi tekee siihen poikkeuksen. Eli hapen tiheys on kaikissa olomuodoissa 1430 grammaa kuutiometrillä. Vedessä on yleensä vetyä ja happea. Sadepilvissä vesi on usein alijäähtynyttä, joka tarkoittaa sitä, että vesipisarat eivät jäädy, vaikka lämpötila on reilusti pakkasen puolella. Ilmassa on silloin normaalia vähemmän happea, eli ilmassa pitää olla riittävästi happea, jotta veden jäätyminen on mahdollista myös nolla celsiuksessa.
Jos vesipisaran säde on 0,00005 metriä, pallon tilavuus on 525*10(-15) m(3). Ja
sitten voimme osoittaa vesipisaran painon luonnonlailla N = B*V.
N = 5,3*10(-7) g (Lue. Paino on 5,3 kertaa kymmenen potenssiin miinus seitsemän grammaa).
B = 1*10(6) g/m(3) (veden tiheys)
V = 525*10(-15) m(3) (pallon tilavuus 4,2*r(3) ).
Sitten vesipisara putoaa alaspäin ja alkaa jäätyä, koska pilvessä on paljon kosteutta ja riittävästi happea. Samalla syntyy lumihiutale, jonka muoto on usein kuusikulmainen. Se johtuu kahdesta luonnonlaista F = m*a ja avaruuskulmasta
A = d*r.
Niissä annan esimerkin
F = 43,3*10(-10) g (voima)
m = 8,65*10(-5) g (massa)
a = 5*10(-5) ms (reaktionopeus).
Ja kahdessa luonnonlaissa on samat lukuarvot.
A = 43,3*10(-10) m(2) (reaktion pinta-ala)
d = 8,65*10(-5) m
r = 5*10(-5) m (tapahtuman pituus).
Kauniin lumihiutaleen kasvukulma on tangentiaalisesti verrannollinen
m / a = d / r = 1,73 = tan 60 astetta.
Vaikka lumihiutaleen kasvukulma on 60 astetta, aineen muoto vaihtelee, mikä johtuu alijäähtyneiden vesipisaroiden koosta ja lämpötilasta.
Happi on hyvin erikoinen aine, jota on lumihiutaleissa. Ne ovat kiinteää ainetta, mutta aineilla on kaasumainen ja myös nestemäinen olomuoto. Normaalisti aineiden tiheys B muuttuu eri olomuodoissa, mutta happi tekee siihen poikkeuksen. Eli hapen tiheys on kaikissa olomuodoissa 1430 grammaa kuutiometrillä. Vedessä on yleensä vetyä ja happea. Sadepilvissä vesi on usein alijäähtynyttä, joka tarkoittaa sitä, että vesipisarat eivät jäädy, vaikka lämpötila on reilusti pakkasen puolella. Ilmassa on silloin normaalia vähemmän happea, eli ilmassa pitää olla riittävästi happea, jotta veden jäätyminen on mahdollista myös nolla celsiuksessa.
Jos vesipisaran säde on 0,00005 metriä, pallon tilavuus on 525*10(-15) m(3). Ja
sitten voimme osoittaa vesipisaran painon luonnonlailla N = B*V.
N = 5,3*10(-7) g (Lue. Paino on 5,3 kertaa kymmenen potenssiin miinus seitsemän grammaa).
B = 1*10(6) g/m(3) (veden tiheys)
V = 525*10(-15) m(3) (pallon tilavuus 4,2*r(3) ).
Sitten vesipisara putoaa alaspäin ja alkaa jäätyä, koska pilvessä on paljon kosteutta ja riittävästi happea. Samalla syntyy lumihiutale, jonka muoto on usein kuusikulmainen. Se johtuu kahdesta luonnonlaista F = m*a ja avaruuskulmasta
A = d*r.
Niissä annan esimerkin
F = 43,3*10(-10) g (voima)
m = 8,65*10(-5) g (massa)
a = 5*10(-5) ms (reaktionopeus).
Ja kahdessa luonnonlaissa on samat lukuarvot.
A = 43,3*10(-10) m(2) (reaktion pinta-ala)
d = 8,65*10(-5) m
r = 5*10(-5) m (tapahtuman pituus).
Kauniin lumihiutaleen kasvukulma on tangentiaalisesti verrannollinen
m / a = d / r = 1,73 = tan 60 astetta.
Vaikka lumihiutaleen kasvukulma on 60 astetta, aineen muoto vaihtelee, mikä johtuu alijäähtyneiden vesipisaroiden koosta ja lämpötilasta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.