Kirjoitanpahan tähän ihan yllättäen ja pyytämättä muutaman muistuman kaukaisilta kouluajoiltani, jolloin en vielä vieraita kieliä osannut sitäkään vähää mitä nyt.
Nuo vieraskieliset lausekkeet jäivät uteliaan kansakoulupojan mieleen silloin "yläluokassa" - kansakoulun viidennellä, jolloin ne välkymmät olivat jo lähteneet keskikouluun ja "kansalaiskouluun menijöitä" koulutettiin vielä kotikylän kansakoulussa - ja koulumatkoilla linja-auton kojelaudasta.
En tietenkään tiennyt mitä tarkoittivat, vaikka viidennellä luokalla opetettiin peräti ruotisn alkeita! Vannoin mielessäni vielä jonakin päivänä ne selvittäväni:
- Völkerwanderung und das Römishce Reich
- generalstabens litografiska anstalt
- undvik segdragning
- kylarjalusi
Tuo "Völkerwanderung und das Römishce Reich" luki komean maailmankartan yläreunassa, sellaisen, joka piti ripustaa karttatelineeseen aina maantietotunnin alussa. Saman kartan alareunaan oli painettu pienellä "generalstabens litografiska anstalt", minkä merkitystä vähän harimoin: general = kenraali, staben = valtio... Siihen kuitenkin sitten tyssäsi.
Saksanopintoni ovat vielä tänäkin päivänä kuin savolainen projekti: aloittamista vaille melkein valmis...
Undvik segdragning? Arvelin sen olevan jokin paikkakunta - eikös vik olekin lahti ruotsiksi?
Viimeisin osoittautui sitten herkullisimmaksi. Enpäs olisi osannut arvata että sanaan kätkeysi kaksikin suomenkielistä s-alkuista sanaa: syyläri ja salusiini. Enpä tosiaankaan osannut kuvitella, että "ky-" ääntyy ruotsin kielessä "tsy-" ja vielä vähemmän että jalusista voisi tulla salusiini.
Nytpä nuo arvoitukset ovat jo ratkenneet, mutta niiden omalaatuinen yksilöhistoria jo vähän huvittaa - olikohan noiden opettelu sittenkään sen arvoista? :o)
Yksi tapaus jäi vielä mieleeni samoilta kultaisilta ajoilta: valtavaa dieselkäyttöistä paineilmakompressoria tarkasteleva konemies osoitti korviahuumaavassa melussa erästä koneenosassa olevaa tarraa "ENSURE"! Meitä nöösipoikia se jo nauratti. Entäpä sitten kun sama kaveri osoitti sitten siinä toisessa paikassa olevaa kylttiä "MAKE SURE". Ja sitten viittasi kädellään kauempana olevan työtoverinsa suuntaan!!!
Meitä oli helppo huvittaa; siinä oli tavallisen suruton konemies, joka ei paljon turhista murehtinut. Ja hänellä Make-niminen kaveri joka sitten piti kaikesta huolta sitäkin enemmän!
Nuo vieraskieliset lausekkeet jäivät uteliaan kansakoulupojan mieleen silloin "yläluokassa" - kansakoulun viidennellä, jolloin ne välkymmät olivat jo lähteneet keskikouluun ja "kansalaiskouluun menijöitä" koulutettiin vielä kotikylän kansakoulussa - ja koulumatkoilla linja-auton kojelaudasta.
En tietenkään tiennyt mitä tarkoittivat, vaikka viidennellä luokalla opetettiin peräti ruotisn alkeita! Vannoin mielessäni vielä jonakin päivänä ne selvittäväni:
- Völkerwanderung und das Römishce Reich
- generalstabens litografiska anstalt
- undvik segdragning
- kylarjalusi
Tuo "Völkerwanderung und das Römishce Reich" luki komean maailmankartan yläreunassa, sellaisen, joka piti ripustaa karttatelineeseen aina maantietotunnin alussa. Saman kartan alareunaan oli painettu pienellä "generalstabens litografiska anstalt", minkä merkitystä vähän harimoin: general = kenraali, staben = valtio... Siihen kuitenkin sitten tyssäsi.
Saksanopintoni ovat vielä tänäkin päivänä kuin savolainen projekti: aloittamista vaille melkein valmis...
Undvik segdragning? Arvelin sen olevan jokin paikkakunta - eikös vik olekin lahti ruotsiksi?
Viimeisin osoittautui sitten herkullisimmaksi. Enpäs olisi osannut arvata että sanaan kätkeysi kaksikin suomenkielistä s-alkuista sanaa: syyläri ja salusiini. Enpä tosiaankaan osannut kuvitella, että "ky-" ääntyy ruotsin kielessä "tsy-" ja vielä vähemmän että jalusista voisi tulla salusiini.
Nytpä nuo arvoitukset ovat jo ratkenneet, mutta niiden omalaatuinen yksilöhistoria jo vähän huvittaa - olikohan noiden opettelu sittenkään sen arvoista? :o)
Yksi tapaus jäi vielä mieleeni samoilta kultaisilta ajoilta: valtavaa dieselkäyttöistä paineilmakompressoria tarkasteleva konemies osoitti korviahuumaavassa melussa erästä koneenosassa olevaa tarraa "ENSURE"! Meitä nöösipoikia se jo nauratti. Entäpä sitten kun sama kaveri osoitti sitten siinä toisessa paikassa olevaa kylttiä "MAKE SURE". Ja sitten viittasi kädellään kauempana olevan työtoverinsa suuntaan!!!
Meitä oli helppo huvittaa; siinä oli tavallisen suruton konemies, joka ei paljon turhista murehtinut. Ja hänellä Make-niminen kaveri joka sitten piti kaikesta huolta sitäkin enemmän!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lähdetäänpä tästä:
Olin ensimmäistä kertaa eläessäni Ahvenanmaalla 1967, harrasteeseen liittyvällä leirillä. Minulla oli ikää 16 vuotta. Leirillä oli kaikenikäisiä harrasteveljiä ja -sisaria. Käyttöömme vuokrattu kiinteistö oli kuitenkin ollut normaalisti varattuna lähinnä varhaisnuorison käyttöön, ja jostakin yleisten tilojen seinältä löytyivät tiukkasanaiset, kantajengille tarkoitetut ohjeet.
Yksi lause jäi erityisesti mieleeni: "Pojkar och flickor har ingenting att göra i varandras rum!"
Minulla oli takana sen verran kouluruotsin opintoja ja toisaalta yleisempää tietoa, että tiesin asian olevan täsmälleen päinvastoin!
Ahvenanmaalta lauttautin itseni jollakin Vikingin senaikaisella pikku museolaivalla (höyrykäyttöinen, hiljaa puhiseva Ålandsfärjan) Kapellskäriin ja pääsin näin ensimmäistä kertaa eläessäni ulkomaille. Yksin. Onnistuin keplottelemaan itseni liftaamalla Tukholmaan. Pitkä päivä meni kaupunkia ihmetellessä. Päärautatieaseman kioskilla yritin tehdä itseäni ymmärrettäväksi kouluruotsillani. Minua pari vuotta vanhempi myyjätyttö kuunteli hetken ja totesi sitten suomeksi, että voisin kyllä hänen puolestaan puhua suomeakin!
Paluuliftin saaminen Tukholmasta Kapellskäriin olikin työn ja tuskan takana. Valuin kävelehtiessäni pikku hiljaa moottoritielle saakka. Siellä liftaamisesta tuli entistä toivottomampaa, ja minulla oli edessäni pitkä yö moottoritien piennarta tallustaen! Vasta aamun valjettua ja moottoritieosuuden päätyttyä sain ensimmäisen kyydin. Laskin kävelleeni päivän, illan ja yön mittaan noin 60 km. Jalat olivat aika tohjona, mutta tulinpahan valloittaneeksi ensimmäisen ulkomaani!
Silloin elettiin viimeistä kesää, jolloin ruotsalaiset autoilivat tien väärää puolta pitkin. Siirtyminen oikeanpuoleiseen liikenteeseen tapahtui saman vuoden syksyllä.
>Silloin elettiin viimeistä kesää, jolloin
>ruotsalaiset autoilivat tien väärää puolta
>pitkin. Siirtyminen oikeanpuoleiseen
>liikenteeseen tapahtui saman vuoden syksyllä.
Olen muistelevinani, että tuota oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymistä ei toimeenpantu kertarysäyksellä, vaan asteittain: ensiksi oikeanpuoleiseen liikenteeseen piti siirtyä kokeilumielessä kuorma-autojen ja muun liikenteen piti tulla sitten myöhemmin perässä?
???
> general = kenraali
Perustettiinko YK (UN) 1946? No, joka tapauksessa Suomen tiedonvälityksen valmiudet eivät olleet maailmanjärjestön alkuvuosina vielä aivan nykyisellä tasollaan. Yleisradion pääuutislähetyksessä kuultiin kerran kuulemma jotain seuraavantapaista:
"YK:n yleiskokouksessa puhui tänään kenraali Assembly..."
Lapsuudenkodissani oli siirrettävä sähkölämppäri, teholtaan muistaakseni 1 kW. Kaksi vaakasuoraa, rivoitettua teräslieriötä, ei liikkuvia osia (konvektiotyyppiä siis). Pituutta metri, ehkä vähän toista. Verkkojohto erillinen, kojeliitoskoskettimella laitteeseen liitettävä.
Muistan, että laitteeseen niitatussa peltiläpyskässä oli kiinnostava, oudonkielinen teksti FÅR EJ ÖVERTÄCKAS.
* * *
Jo oppikoulua käyvät ja ruotsia opiskelevat vanhemmat sisareni hankkivat itselleen samanikäiset suomenruotsalaiset kirjeenvaihtotoverit (sisaruksia hekin). Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulta kotoisin oleva perhe tuli sitten kesällä vierailulle meille sisämaahan. Tyttöjen isä hallitsi työnsäkin perusteella suomen kielen varsin hyvin, mutta äiti (kotirouva) oli aivan ummikko.
Vanhin sisareni keksi valistaa minua ja opetti valitsemansa tärpin – Jos sinulta kysytään: "Huru gammal e' du?", niin sinun pitää vastata: "Otta or". Siinä saamani opetus kaikessa lyhykäisyydessään.
Sattuipa sitten hetki, jolloin jäin hetkeksi puutarhaan kahdestaan rouvan kanssa. Hän halusi osoittaa kielimuurista huolimatta ystävällisyyttä ja kiinnostusta pikkumiehelle ja replikoi tuolla omalla kielellään: "Huru gammal är du?" Aivoissani raksutti hetken aikaa – ei, mutta tämähän on JUURI SE JUTTU! Niinpä keräsin rohkeuteni ja pamautin rouvalle vastauksen: "Åtta år!"
Jopahan siinä sitten hämmästeltiin pienen kansakoululaisen "tyhjästä opittua" kielitaitoa!
> Undvik segdragning? Arvelin sen olevan jokin
> paikkakunta - eikös vik olekin lahti ruotsiksi?
Käväisin veneelläni kesäkuussa muutaman kerran Porkkalanniemen kainalossa paikassa nimellä Dragesviken. Kuvittelisin, että hieman lännempänä Tammisaaren tuntumassa sijaitsevan varuskunnan nimi Dragsvik tarkoittaa etymologisesti ihan sitä samaa.
Vesiteiden merkitys oli ennesvanhaan paljon suurempi kuin nykyisin. Joskus tuli niin kuiva paikka vastaan, että vene piti kiskaista pöpelikköä pitkin seuraavaan kosteikkoon.
Tätä perua löytyy suomenkielisestäkin paikannimistöstä nimiä sellaisia kuin Vetokannas jne.
Jossakin Karjalan-Kainuun rajamailla vaikutti joskus menneinä vuosisatoina Simon Affleck -niminen kruununvouti. Kansan suuhun ja sitä tietä kirjallisuuteen hän on jäänyt nimellä Simo Hurtta. Virka-asema miehellä oli noussut kaiketi päähän. Kerrotaan, että hän huvitteli mm. vedättämällä itseään veneessä kannaksen yli järvestä toiseen alastomilla naisilla.
Koulubussisi kuskille pyysi Volvo tai Scania-Vabis kyltillään ystävällisesti huomauttaa, että kulkuvastuksen ja vastamomentin kasvaessa on ajoissa tartuttava lattiasta törröttävään hämmennyskeppiin ja kaivettava sillä lattianaluslaatikosta pienempää pykälää, eikös vain!