Välillä oikea tehtävä

e.d.k

Lentokonetta kohti laukaistaan ohjus, kun kone on suoraan ohjuksen laukaisukohdan yäpuolella
Ohjus lentää koko ajan vakionopeutta kohti konetta ja osuu siihen, kun kone on lentänyt vaakatasossa saman matkan kuin sen lentokorkeus.

Mikä on ohjuksen ja koneen nopeuksien suhde ?

34

268

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ulkomuististajotain

      jaa vakionopeutta kun aina ohjus kiihdyttää ja on nopeampi kuin, ja ohjautuvatkin yliääninopeuksissa nopeasti nykyään, jaa, mutta jos perus juttuihin eli miten kivi putoaa maahan..

      sinillä pitää laskea nopeuksien suhde tuosta... arvioin että ohjus on noin .23 kertaa nopeampi kuin kone :)

      • Ei ihan..

        Ei taida ihan sinillä selvitä, ja koneen ja ohjuksen nopeus on oletettava vakioiksi, muuten ei lasku noilla tiedoilla onnistu

    • 12+14
    • Missiili

      Ohjuksen koordinaatit (x,y), lentokoneen korkeus h ja nopeus v, ohjuksen nopeus u, aika t. Saadaan perusyhtälöt:
      (dx/dt)^2 (dy/dt)^2 = u^2
      dy/dx = (h-y)/(vt-x)
      Alkuehdot kun t=0: dy/dt=u, dx/dt=0
      Siitä vaan ratkomaan. Ei taida mennä suljetussa muodossa?

      • e.d.k

        Hyvä alku

        Kun toisen yhtälösi lisäksi liität että ds = u*dt ja ds = sqrt(1 y'^2)dx, niin t-eliminoituu ja ohjuksen radan yhtälö ratkeaa parin integroinnin jälkeen.

      • 12+14
        e.d.k kirjoitti:

        Hyvä alku

        Kun toisen yhtälösi lisäksi liität että ds = u*dt ja ds = sqrt(1 y'^2)dx, niin t-eliminoituu ja ohjuksen radan yhtälö ratkeaa parin integroinnin jälkeen.

        Tuo ensimmäinen yhtälöhän on tuo.

        (dx/dt)^2 (dy/dt)^2=u^2

        (dx/dt)^2 (dy*dy*dx*dx/(dx*dx*dt*dt))=u^2

        (dx/dt)^2*(1 (dy/dx)^2) = u^2

        u=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx/dt

        u*dt=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx,
        mutta kun ei se t ihan ittellään eliminoidu, niin että miten se taahtuu ?

      • Ei siitä
        12+14 kirjoitti:

        Tuo ensimmäinen yhtälöhän on tuo.

        (dx/dt)^2 (dy/dt)^2=u^2

        (dx/dt)^2 (dy*dy*dx*dx/(dx*dx*dt*dt))=u^2

        (dx/dt)^2*(1 (dy/dx)^2) = u^2

        u=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx/dt

        u*dt=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx,
        mutta kun ei se t ihan ittellään eliminoidu, niin että miten se taahtuu ?

        ( (dx/dt)^2 (dy/dt)^2=u^2 ei pidä paikkaansa, huomannet virheen itsekin )


        Ratkaise siitä toisesta yhtälöstä t. ja derivoi se -> dt /dx =?? ja toinen yhtälö oli tämä u*dt = sqrt(1 y'^2)dx , jne..

        -------

      • e.d.k
        12+14 kirjoitti:

        Tuo ensimmäinen yhtälöhän on tuo.

        (dx/dt)^2 (dy/dt)^2=u^2

        (dx/dt)^2 (dy*dy*dx*dx/(dx*dx*dt*dt))=u^2

        (dx/dt)^2*(1 (dy/dx)^2) = u^2

        u=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx/dt

        u*dt=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx,
        mutta kun ei se t ihan ittellään eliminoidu, niin että miten se taahtuu ?

        Jatka siitä vaan edelleen

        u*dt=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx,

        Kakkos yhtälöstä dy/dx = (h-y)/(vt-x) muokkaat myös muodon dt/dx, siitä se menee.

      • Missili
        Ei siitä kirjoitti:

        ( (dx/dt)^2 (dy/dt)^2=u^2 ei pidä paikkaansa, huomannet virheen itsekin )


        Ratkaise siitä toisesta yhtälöstä t. ja derivoi se -> dt /dx =?? ja toinen yhtälö oli tämä u*dt = sqrt(1 y'^2)dx , jne..

        -------

        "(dx/dt)^2 (dy/dt)^2=u^2 ei pidä paikkaansa, huomannet virheen itsekin"

        'Miksi? ohjuksen nopeuden neliö ja yhtäpitävä tuon ds = u*dt ja ds = sqrt(1 y'^2)dx kanssa.

    • vai mikä?

      onkohan tuon ohjuksen lentorata ellipsin neljännes?

    • Samaa joukkoa

      Yyksi niistä 60-luvun kiertävistä tehtävistä (maalarien tikkaat, ympyränurmikkoa syövä vuohi, punnuksen nostoteho jne), jotka putkahtelee säännöllisin välein esiin.
      Tämä poikkeaa edukseen siinä että löytyy tarkka tulos ja ilman älytöntä laskemista.

      Tietotekniikka ja laskimet vaan on vieneet aikansa legendoista niiden ennen niin olennaisen vaikeuden.

    • ????

      Ei taida kysyjä suostua ikinä kirjoittamaan sitä t:n eliminointiaan ja ratkaisuaan .
      Ei se mikään ihme olekaan .

      dy/dx = (h-y)(vt-x), tuosta tulee y = Cx-Cvt h, C = -u/v , joka toteuttaa diff. yhtälön, ja alkuarvot dx/dt=0 ja dy/dt=u, mutta

      y(0,0) onkin h ja x(0,0) = hv/u, kun molemmat pitäisi olla 0,0.

      nopeuksien suhteeksikin taitaa tulla u/v =sqrt2-1, järjetön sekin

      Eikä tuossa muutenkaan mitään järkeä ole. Jos tuossa oletetaan, että t= vakio, niin kuin oletetaan, niin se dt/dx=0.
      Jos t= t(x,y), niin kuin pitäisi ollakin, niin tuota diff.yhtälöä ei ratkaise millään

      • ????

        (u/v)*(y´´)*(y-h)/((y´)^2)=sqrt(1 (y´)^2), taikka en ainakaan minä

      • aeija
    • Missiili

      Katselin tuolta annetusta linkistä, siellä on tarkasteltu vastaavaa tehtävää niin, että raketti lähtee pystysuoraan ja sitä jahtaava ohjus lähtee vaakasuoraan. Ratkaisuksi esitetään:

      Y = L/2 (1/(1 s) * (1-x/L)^(1 s) - 1/(1-s) * (1-x/L)^(1-s)
      2 s / (1-s^2) )

      jossa s = v2/v1

      Geometriaa tarkastellen tuon funktion pitäisi olla etsimämme funktion käänteisfunktio, eli x ja y pitäisi vaihtaa, ja lisäksi L = h, v1=u, v2=v . Yhtäkkiä näyttäisi, että se voisi olla ratkaisu, mutta en ole tarkistanut laskemalla. Ei tuo yhtälö kuitenkaan tule millään rutiinilaskulla.

      • e.d.k

        Tästä sit mennään

        u*dt=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx,

        dy/dx = (h-y)/(vt-x)

        Alimmainen yhtälö muokataan muotoon

        y' =(vt-y) /(h-x)

        Tämä meinaa että koordinaatisto käännetään niin että h on x-akselin suuntaan .
        Koordinaatiston kääntö ei ole välttämätön, mutta helpottaa laskutoimitusta.

        sitten ratkaistaan t alemmasta yhtälöstä

        t =[ y'*(h-x) y ] /v

        derivoidaan ;

        dt/dx = [(h-x)* y'' ] /v
        ( tässä se koordinaatiston käännön etu )

        Ensimmäisesstä yhtälöstä ; dt/dx =
        sqrt(1 y'^2) /u

        ja yhdistettynä :

        u/v * (h-x) * y'' = sqrt(1 y'^2)

        Siinä ohjuksen radan yhtälö.
        Ratkaisu kaiketi käy kivuttomasti, mutta tässä yksi variaatio ilman apuvälineitä.

        Merkitään y'=a ->> y'' = da/dx

        >> u/v* da /dx = sqrt(1 a^2)/ (h-x)

        integroituna a = sinh( (ln(h) - ln(h-x))*v/u )
        (x=0, a=0 )

        Eulerin sinh(x) =½ (e^x-e^-x) munnoksella >> a = ½ [ (h/(h-x))^v/u - ((h-x)/h)^v/u]
        >> palautetaan a = y' ja integroidaan

        >> y = - ½ h ( 1/(u/v-1) 1/ (u/v 1)), kun ehto(x=0, y=0 ) ja x =h

        >> 1 = u/v - v/u

        Ja suhteesta tulee se kultaisen leikkauksen suhde.

        Tarkastakaa, vire ei ollut paras mahdollinen.

      • ????
        e.d.k kirjoitti:

        Tästä sit mennään

        u*dt=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx,

        dy/dx = (h-y)/(vt-x)

        Alimmainen yhtälö muokataan muotoon

        y' =(vt-y) /(h-x)

        Tämä meinaa että koordinaatisto käännetään niin että h on x-akselin suuntaan .
        Koordinaatiston kääntö ei ole välttämätön, mutta helpottaa laskutoimitusta.

        sitten ratkaistaan t alemmasta yhtälöstä

        t =[ y'*(h-x) y ] /v

        derivoidaan ;

        dt/dx = [(h-x)* y'' ] /v
        ( tässä se koordinaatiston käännön etu )

        Ensimmäisesstä yhtälöstä ; dt/dx =
        sqrt(1 y'^2) /u

        ja yhdistettynä :

        u/v * (h-x) * y'' = sqrt(1 y'^2)

        Siinä ohjuksen radan yhtälö.
        Ratkaisu kaiketi käy kivuttomasti, mutta tässä yksi variaatio ilman apuvälineitä.

        Merkitään y'=a ->> y'' = da/dx

        >> u/v* da /dx = sqrt(1 a^2)/ (h-x)

        integroituna a = sinh( (ln(h) - ln(h-x))*v/u )
        (x=0, a=0 )

        Eulerin sinh(x) =½ (e^x-e^-x) munnoksella >> a = ½ [ (h/(h-x))^v/u - ((h-x)/h)^v/u]
        >> palautetaan a = y' ja integroidaan

        >> y = - ½ h ( 1/(u/v-1) 1/ (u/v 1)), kun ehto(x=0, y=0 ) ja x =h

        >> 1 = u/v - v/u

        Ja suhteesta tulee se kultaisen leikkauksen suhde.

        Tarkastakaa, vire ei ollut paras mahdollinen.

        Kiitos ! Tulihan se sieltä. Tehtävä on siis muutettava pystysuoraan matkan h päästä ammutavaksi pystysuoraan nousevaksi raketiksi, johon osutaan korkeudella h, jotta sen saa ratkaistua.
        Kaikkia vihjeitä tässä annettiikin, muttei sitä....

      • Annetaan koneen
        e.d.k kirjoitti:

        Tästä sit mennään

        u*dt=sqrt(1 (dy/dx)^2)*dx,

        dy/dx = (h-y)/(vt-x)

        Alimmainen yhtälö muokataan muotoon

        y' =(vt-y) /(h-x)

        Tämä meinaa että koordinaatisto käännetään niin että h on x-akselin suuntaan .
        Koordinaatiston kääntö ei ole välttämätön, mutta helpottaa laskutoimitusta.

        sitten ratkaistaan t alemmasta yhtälöstä

        t =[ y'*(h-x) y ] /v

        derivoidaan ;

        dt/dx = [(h-x)* y'' ] /v
        ( tässä se koordinaatiston käännön etu )

        Ensimmäisesstä yhtälöstä ; dt/dx =
        sqrt(1 y'^2) /u

        ja yhdistettynä :

        u/v * (h-x) * y'' = sqrt(1 y'^2)

        Siinä ohjuksen radan yhtälö.
        Ratkaisu kaiketi käy kivuttomasti, mutta tässä yksi variaatio ilman apuvälineitä.

        Merkitään y'=a ->> y'' = da/dx

        >> u/v* da /dx = sqrt(1 a^2)/ (h-x)

        integroituna a = sinh( (ln(h) - ln(h-x))*v/u )
        (x=0, a=0 )

        Eulerin sinh(x) =½ (e^x-e^-x) munnoksella >> a = ½ [ (h/(h-x))^v/u - ((h-x)/h)^v/u]
        >> palautetaan a = y' ja integroidaan

        >> y = - ½ h ( 1/(u/v-1) 1/ (u/v 1)), kun ehto(x=0, y=0 ) ja x =h

        >> 1 = u/v - v/u

        Ja suhteesta tulee se kultaisen leikkauksen suhde.

        Tarkastakaa, vire ei ollut paras mahdollinen.

        http://www.wolframalpha.com/input/?i=(u/v)*a`*(h-x)=sqrt(1 a^2) , a(0)=0
        Ei näytä samalta

      • annetaan koneen
      • annetaan koneen
        annetaan koneen kirjoitti:

        Förlåt. Sieveneehän se samaksi.

        http://www.wolframalpha.com/input/?i=2*y`(x)=((h/(h-x))^(v/u))-((h-x)/(h)))^(v/u) , y(0)=0
        Sieveneeköhän tuo. Ei ole edes määritelty kun x=h

      • ????
        annetaan koneen kirjoitti:

        http://www.wolframalpha.com/input/?i=2*y`(x)=((h/(h-x))^(v/u))-((h-x)/(h)))^(v/u) , y(0)=0
        Sieveneeköhän tuo. Ei ole edes määritelty kun x=h

        Koneet voi laittaa remonttiin ! Käsin laskemalla tulee u/v=(sqrt(5) 1)/2

      • turhaa sekavuutta
      • ????
        turhaa sekavuutta kirjoitti:

        Laita se yhtälö ilman reunaehtoja koneeseen:

        http://www.wolframalpha.com/input/?i=2*y`(x)=((h/(h-x))^(v/u))-((h-x)/(h)))^(v/u)

        Saat tuloksen , josta näkee selvästi tuloksen johtavan esiteettyyn.

        Itse asiassa painamalla show steps nähdään sen vakion C arvo., joka sitten on h

      • ????
        ???? kirjoitti:

        Itse asiassa painamalla show steps nähdään sen vakion C arvo., joka sitten on h

        http://www.wolframalpha.com/input/?i=plot y=310((1000-x)/1000)^1.62-1285((1000-x)/1000)^0.38 1000 from 0 to 1000

        Tossa on rata kun HEKO:n nopeus 55,6 m/s, lento korkeus 1 km.
        Ohjuksen nopeus 90 m/s

        Vaaka-akselilla korkeus ja pystyakselilla lentomatka, eli täytyy pistää oikeelle kyljelle maate, jos kuvaa katsoo

      • ????
        ???? kirjoitti:

        http://www.wolframalpha.com/input/?i=plot y=310((1000-x)/1000)^1.62-1285((1000-x)/1000)^0.38 1000 from 0 to 1000

        Tossa on rata kun HEKO:n nopeus 55,6 m/s, lento korkeus 1 km.
        Ohjuksen nopeus 90 m/s

        Vaaka-akselilla korkeus ja pystyakselilla lentomatka, eli täytyy pistää oikeelle kyljelle maate, jos kuvaa katsoo

        lataaminen kestää kauan...

      • ????
      • ????
      • ????
      • ????
        ???? kirjoitti:

        Tuosta saa kyllä täysin väärän käsityksen radasta , koska mittakaava on eri akseleilla.
        Jos piirtää samaan kuvaan vastaavan ympyrän, niin voi todeta ettei se rata paljon ympyrän kaaresta eroa.
        http://www.wolframalpha.com/input/?i= y=309((1000-x)/1000)^1.618-1308((1000-x)/1000)^0.382 999 , (y-1000)^2 x^2=1000000

        Ihan vähän muuttamalla 309----310 , ja alue pois, saa sen näkymään oikeanakin
        http://www.wolframalpha.com/input/?i= y=310((1000-x)/1000)^1.618-1308((1000-x)/1000)^0.382 999

      • ????
        ???? kirjoitti:

        Ihan vähän muuttamalla 309----310 , ja alue pois, saa sen näkymään oikeanakin
        http://www.wolframalpha.com/input/?i= y=310((1000-x)/1000)^1.618-1308((1000-x)/1000)^0.382 999

        Ei näitä näköjään kukaan katsele, kun ei ole kysytty miksi siinä C:n paikalla 999, eikä 1000 ?
        Ei siihen mitään syytä, ole paitsi se, että se tulee laskemalla noista arvoista tuolla tarkkuudella. Laitetaan siihen nyt se 1000.
        http://www.wolframalpha.com/input/?i= y=310((1000-x)/1000)^1.618-1308((1000-x)/1000)^0.382 1000

      • Missile
        ???? kirjoitti:

        Ihan vähän muuttamalla 309----310 , ja alue pois, saa sen näkymään oikeanakin
        http://www.wolframalpha.com/input/?i= y=310((1000-x)/1000)^1.618-1308((1000-x)/1000)^0.382 999

        Eipä osaa simuloida kohdasta y=1000 eteenpäin. Siinähän molemmat räjähtävät, mutta matematiikka ei ota sitä huomioon. Ohjuksen pitäisi kait kulkea äärettömän tiheää siksakkia raketin ympärillä niin, että sen tehollinen nopeus on sama kuin raketilla.

      • ????
        Missile kirjoitti:

        Eipä osaa simuloida kohdasta y=1000 eteenpäin. Siinähän molemmat räjähtävät, mutta matematiikka ei ota sitä huomioon. Ohjuksen pitäisi kait kulkea äärettömän tiheää siksakkia raketin ympärillä niin, että sen tehollinen nopeus on sama kuin raketilla.

        Itse asiassa osaa. "Kompleksinen" ratahan se räjähdyksen jälkeen on kun koneen ja ohjuksen osia lentää joka suuntaan ja ohjaaja putoaa maahan.

    • Missiili

      Tuo koordinaatistonkääntötemppu on kai sama kuin että alkuperäistehtävässä olisi ratkaistu käänteisfunktio x = x(y,t). Helpottuu paljon, sillä y:n suhteen ratkaisemalla tulee tosiaan tuo ????:n aiemmin mainitsema (u/v)*(y´´)*(y-h)/((y´)^2)=sqrt(1 (y´)^2

      • Huomioita sivusta

        Lisääkö nykyinen laskentaohjelmien kehitys helppokäyttöisyytensä mukana myös rajattomasti uusia mahdollisuuksia mennä entistä syvemmälle metsään.
        Kun laittaa ohjuksen diff-yhtälön koneen laskettavaksi, tulos on vaikeaselkoista ja toisistaan poikkeavaa, esitysmuodosta riippuen. ! ! !
        Käsinlaskennan suuri etu on, että funktiota voi muokata matkan varrella sopivaksi edelleen käsittelyn auttamiseksi, kone pysyy jääräpäisesti annetussa formaatissa.

        Tämän tehtävän ratkaisu mm. saadaan suorastaan rutiininomaisen helpoksi parilla muokkauksella, toinen on koordinaatiston valinta ja toinen sinh-funktion muunnos paljaaksi potenssifunktioksi (tämän mahdollisuuden näkee helposti käsilaskennassa).
        Mikäli sinh-funktion integrointia yrittää jatkaa samassa muodossa, mennään aika syvälle.

        Tuoko ohjelmien käyttö saman ongelman kuin laskimet päässälaskutaidolle, eli kyky havaita funktion tai ryhmän ominaisuuksia ja rajoitteita korvautuu laskinrutiinilla ?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Päivän Sanna: Nvidia sijoittaa miljardi dollaria Nokian osakkeisiin

      Nvidia merkitsee osakkeet 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla tavanomaisten toteutumisehtojen t
      Maailman menoa
      59
      5603

    2. Palkansaajilta kupattiin 27,5 mrd euroa työeläkkeisiin

      Jo pelkän himmelin toimintakulut olivat 400 miljoonaa euroa, jolla olisi mukavasti tuottanut myös sote-palveluja hyvinvo
      Maailman menoa
      95
      3478

    3. Suomessa Pohjoismaiden tyhmimmät demarit......aijaijai..

      Lasse Lehtinen sanoo suoraan, että Ruotsissa on fiksummat demarit kuin Suomessa. Ja Tampereella fiksummat demut kuin Hel
      Maailman menoa
      47
      3372

    4. Lehtinen: "Oli demareidenkin onni, että valkoiset voittivat sodan 1918"

      Lasse Lehtisen mukaan vasemmalla on radiohiljaisuus hänen uutuuskirjastaan, "Läheltä piti. Kansakunnan hurjat hetket" L
      Maailman menoa
      77
      2575

    5. SDP:n valtuutettu valehtelee koulutuksensa

      SDP:n helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Mahad Ahmed käyttää maisterin titteliä suoritettuaan 60 opintopisteen epäviral
      Maailman menoa
      62
      2451

    6. Nepotismi jytkyttää porvaristossa

      Taas uutisoidaan, että useampi perussuomalainen kansanedustaja on palkannut oman perheenjäsenensä eduskunta-avustajaksi
      Maailman menoa
      76
      1928

    7. Persut palkkaavat verorahoilla

      avustajikseen lapsiaan ja naisystäviään. Juuso on palkannut avustajakseen oman poikansa. Hänen koulutustaustastaan ei
      Maailman menoa
      326
      1811

    8. Anteeksi T

      Aamulla olit iloisena huomenta toivottamassa ja minä naama mutrussa sanoi huomenet takaisin. Tajusin vasta yläkerrassa
      Ikävä
      16
      1403

    9. Ville Rajainmäki, 25, omaishoitaja

      Hän on 65 eläkeikääntyneen avustajana 24/7 Kerrankin omaishoitajaa arvostetaan ja maksetaan asiaankuuluvaa, 3000€, pal
      Maailman menoa
      28
      1208

    10. Harmittaako että

      Annoit niin paljon positiivista huomiota ja rakkautta kaivatullesi
      Ikävä
      140
      1135
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt