Minulla on todella ongelmallinen tilanne. Olen päälle parikymppinen ja asun yhä kotona äitini kanssa kaksistaan. Isäni on kuollut jokunen vuosi takaperin.
Äitini on tukeutunut monissa asioissa minuun. Suorastaan ehkä roikkuu minussa kiinni. Teen paljon kotitöitä ja hoidan laskujen maksamisen ja annan myös itse vähän rahaa laskuihin. Asumme omakotitalossa, jossa on iso piha ja aina riittää hommia.
Myöskin raskaita miesten töitä, joita naisten on hyvin vaikea hoitaa.
Ongelma on, että olen niin kiinni täällä kotona, etten pääse täältä kunnolla mihinkään. Miesystävän luona saatan olla muutaman yön kerrallaan. Äitini soittelee silloinkin minulle.
Äiti ei osaa käyttää tietokonetta eikä kirjoittaa tekstiviestejä puhelimella. Minä hoidan siis tekstarien näpyttelyn hänen puolestaan, hän sanelee mitä kirjoitan. Laskut maksan verkkopankissa hänen tililtään, koska hän ei osaa. Olen yrittänyt opettaa koneen käyttöä ja tekstareita, mutta aina hän sanoo, että ei jaksa, on liian vaikeaa, ei ole aikaa, on tehtävä töitä jne...
Haluaisin jo muuttaa omilleni pikkuhiljaa, en asua tällaisessa pienessä huoneessa, jossa nyt olen. Saan huonon omatunnon, kun ajattelen jättäväni äitini yksin tänne kaikkien tekemättömien töiden kanssa. Täällä hän repii ittensä. On monivaivainen vielä kaiken lisäksi, mutta ei ole mikään vanha. Selkäkipuja valittelee, välillä saattaa mennä jalat alta yhtäkkiä, hermosärkyjä, mutta lääkäreiltä ei saa mitään apua, ei mitään hoitoa vaivaan eikä kunnon diagnoosia. Minulle tämä on niin raskasta... Minun on rasvattava iltaisin hänen jalkansa, laitettava sukat jalkaan jne. kun hänen selkänsä on niin kipeä.
Sukulaiset valittavat jos lähden esim. juhannusta viettämään kavereiden kanssa, että kuinka voin jättää äitini yksin, en välitä hänestä yhtään! Minun täytyisi tehdä töitä kotona, mutta tuntuu, että en vain enää jaksa. Välillä ajattelen, että on vaan itsekkäästi lähdettävä ja jätettävä tämä. Mutta en tahdo kyetä.
Tiedän, että poikaystäväni ei tule jaksamaan tällaista ikuisuuksia. Harmittaa, koska olen löytänyt todella ihanan poikaystävän. Jos muuttaisin kotoa yhteen hänen kanssaan, äitini ehkä soittelisi että tulkaa auttamaan siinä ja siinä hommassa.
Tämä ongelma alkoi siis isäni kuoltua.
Taloakaan ei voi myydä, kerrostaloon eikä rivitaloon äitini EI halua, on tehnyt asian erittäin selväksi. Rahat eivät tahdo riittää isoihin laskuihin, joita omakotitalossa asuva joutuu maksamaan. Joka paikka alkaa repsottamaan (talolla alkaa olla jo ikää), mutta ei ole varaa tehdä remonttia.
Onko ketään muita vastaavassa tilanteessa olevia ja miten olette selvinneet? Onko minun vain uhrattava oma elämäni ja oltava kotona?
Kun ei ole sitä omaa elämää
1
128
Vastaukset
- Ruustinna
Älä uhraa omaa elämääsi.
Ala irrottautua, hae omaa asuntoa. Muuta sinne.
Kun äitisi huomaa, ettei pärjää talon kanssa, niin tajuaa ainakin pikkuhiljaa, että rivitalossa voisi olla paljon parempi asua. Ainakin tehtävää kodin siivousta ja muuta työtä olisi vähemmän.
Rahallisestikin olisi parempi asua jossain uudemmassa asunnossa, vaikk olisi pienempikin. Ei olisi remontteihin tarvetta.
Jos äitisi tarvitsee enemmänkin apua, niin jonkinlainen kotipalvelu voisi olla hyvä vaihtoehto ( käyvät muutaman kerran päivässä katsomassa, että kaikki on ok. ) Siivoustakin saa maksmalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad901466- 541023
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että382857- 155843
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän124727- 55719
- 51668
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38635- 57631
- 76622