Jenkkien käytännöt kun tuppaavat tulemaan myös Härmlandiin, niin tässä teille ennakolta kuusi miljoonaa euroa ja 89 senttiä päälle:
6,000,000.89 €.
Siis ensin pilkuilla ykköset, kymmenet ja sadat pakettiin ja sitten desimaalit perään pisteellä.
6,000,000.89 €.
Siis ensin pilkuilla ykköset, kymmenet ja sadat pakettiin ja sitten desimaalit perään pisteellä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Laskimia ja ohjelmointikieliä käyttämään tottuneet lienevät desimaalierottimen tarkemmalle laadulle jo täysin immuuneja. Desimaalierotin on maakohtainen tieto.
Amerikkalainen käytäntö tosin olisi €6,000,000.89.
Ei itselläni ole mitään ongelmia käyttää desimaalipistettä kirjoittaessani englanniksi ja -pilkkua suomeksi, onhan se osa kielitaitoa.
Eihän tässä kielitaidosta(si) ollut kysymys, vaan siitä, että voimme Suomessa ja suomessa valmistautua numeroilmaisun sekamelskaan.
Miksi sitten emme vaihtaisi kieltämme kokonaan englanniksi, jos suomen säännöt ja käytännöt eivät miellytä? Numerokäytäntömme on kotoisin Saksasta Ruotsin kautta ja mielestäni oikein hyvä ja selkeä. Etenkin amerikkalaisten ja japanilaisten kalenterimerkintäsysteemi on syvältä hanurista.
Ja poikittain.
Me vanhemmat muistamme, että tuota on aina esiintynyt ,sekä erottimissa että desimaalimerkeissä,jopa yliopistotasolla. Johtunut juuri kansainvälisistä vaikutteista.
Tällainen kielitaidon osa näyttää puuttuvan yhä useammalta suomalaiselta.
Toisaalta anglosaksien (ei siis pelkästään jenkkien vaan myös brittien) käyttämä pilkku- ja pistesysteemi on kyllä loogisempi ja selkeämpi kuin meikäläinen käytäntö. Meillä vaadittu tuhansien erottelu välilyönnillä aiheuttaa kiusallista epäselvyyttä silloin, kun kirjoittaja ei ole osannut käyttää kiinteää sanaväliä, jolloin numero saattaa jakautua kahdelle riville. Esimerkiksi tuhatviisisataa kirjoitettuna 1
500 näyttää todella tyhmältä. Jos tuhatlukuerottimena käytettäisiin pilkkua, koko numero asettuisi aina yhdelle riville (jos se mahtuu).
Minusta suomalainen tapa on paljon selkeämpi. Voihan se 1 500 katketa pilkunkin kanssa ja rivin viimeisenä pilkusta ei tiedä alkaako uusi numerosarja.
Ei rivi katkea pilkusta, joka on keskellä numerosarjaa ilman välilyöntejä.
Näytäisi siis siltä, että raati on valmis muuttamaan Suomen kielioppia tältä osin vasin auliisti. Niinkö? Mars Kielitoimistoon sitten!
Kysymys. Jos asiastamme laaditaan maailmanlaajuiset yhteneväiset säännöt, niin mikä olisi standardi? Tämä jenkkimalliko?
Eikö juuri numeroissa tulisi pystyä luomaan yhtenäinen standardi, jotta avaruusalukset pysyisivät radoillaan jne.
>> Näyttäisi siis siltä, että raati on valmis muuttamaan Suomen kielioppia tältä osin vasin auliisti. Niinkö? Mars Kielitoimistoon sitten!
Kielitoimisto ei mitenkään yksioikoisesti noudata SFS:n standardeja. Lukujen merkitsemisessä linjat ovat kyllä hyvin samanlaiset, mutta eivät täysin yhteneväiset. Joissakin asioissa ollaan ihan sukset ristissä. Esimerkiksi kreikan kielen translitterointiin kielitoimisto suosittaa Kreikan kansallista standardia ja erityisesti argumentoi sen puolesta ja SFS:n tekemää Suomen kansallista standardia vastaan.
Tällaisia asioita ei nykymaailmassa standardoida yksillä säännöillä, vaan päinvastoin on tehty paljon työtä, jotta eri kielissä voidaan käyttää omia sääntöjään.
Kansainvälisen standardointijärjestön ISOn standardeissa, jotka koskevat matematiikan ja luonnontieteiden merkintöjä, erikseen sanotaan, että merkinnössä voidaan käyttää desimaalipistettä tai desimaalipilkkua. ISOn omissa standardeissa käyttämä tapa, siis eräänlainen referenssimerkintä, on pilkun käyttö – vaikka standardien kieli on englanti!
Tietokoneohjelmissa (joilla avaruusaluksia ohjataan) on alusta alkaen ollut ihan omat käytäntönsä, jotka eivät vastaa minkään ihmiskielen sääntöjä (mutta on alkujaan muodostettu englannin sääntöjen pohjalta).
Voimme siis päätellä edellisen asiantuntijan lausunnosta, että englanti ei ole ihmiskieli vaan standardien kieli.
Mitä väkeä ja milloin ja missä elivät standaarit (standardit)?
Standaari on tietynmallinen viiri (vaakasuorasta tangosta roikkuva kulkue- tai pöytälippu). Erilaiset yhteisöt ja järjestöt jakavat sellaisia mm. merkkipäivälahjoina tai arvovierailleen.
Tauno Johannes Viiri (1908–2002) oli Mannerheim-ristin ritari nro 35.
Viiri on VRK:n mukaan sukunimenä 324 Suomessa nykyisin asuvalla henkilöllä. ”Standaareja” siis elää ja asuu keskuudessamme edelleen.
Onko se sitten nimeltään desimaalipiste: 1.9 kiloa?
On sitten piste tai pilkku, niin kilo ei ole mikään mittayksikkö.
Esimerkiksi Suomen valtion järjestelmässä joka on tuhat järjestelmä, yrittäjien ilmoittama 10 euroa muuntuu 10,000 euroksi jota he myös suosivat solmimalla sopimuksia kuntien, kaupunkien ja isompien yritysten kanssa... mutta kun työntekijä tekee 10 euron sopimuksen, hänelle maksetaan 256,00 euroa, työnantajan verottajalle ilmoittama 1600,00 muuntuu järjestelmän ymmärtämänä vähennyksiin 10,000 eurona... Aivan tuhoon tuomittu systeemi, mutta minkäs teet kun päättäjät ja herran ketkut ovat itse yrittäjinä valtion palleilla nauttimassa systeemin eduista.... ei ihme että osaa kansalaisista närästää....