Acerbin matkan käännös

Noista puustaimista ei oikein ota selvää. Minusta tuon yhdysnimen molemmissa osissa esiintyy sama kirjain: Paskana-kaisi tai Pafkana-kaifi.

En tutkinut tekstiä, mutta kaifi voisi olla järvi. Parkanon keskustan eteläpuolella kun on Parkanonjärvi.

Tuo "vanha" nimi Parckana taas lienee ruotsinkeilisen kirjurin tai kartantekijän aikaansaannoksia. Todennäköisesti nimi om äännetty ennen muinoinkin "Parkano".

Kun olen käätänyt tekstiä enemmän, olen oppinut erottamaan s- ja f- kirjsimet. Kirjaimessa f on poikkiviiva, kirjain s taas on pelkkä pitkä koukku. Sana järvi kyllä sopisi kaifi-sanan suomenokseksi, mutta mistä kielestä se tulisi. Italiassahan on lago, englannissa lake ja saksassa See. Näitä kieliähän Acerbi ainakin osasi. Paikannimenä Parkano-järvi kyllä sopisi. Matkakertomuksessahan lukee, että viimeinen neljännespenikulma tultiin pientä järveä pitkin. Voisi ajatella, että jo järvenselällä Acerbi olisi kyytimieheltä kysynyt, mikä paikka tämä on. Itselleni tuli mieleen myös kahvila tai kafé, mutta kahvihan oli kiellettyä vuosina 1784-1802. Paikasta Paskana-kaifi Acerbi kirjoittaa, että siellä on tilaa matkustaville. Olisiko paikka ollut Kanan kievari vaiko Laadun kestikievari Ala-Laadulla, joka ainakin oli Parkano-järven rannalla? (Siellä on kestrikki-niminen pelto muistona kievariajoista.)
Päiväkirja löytyy helposti Googlesta hakusanoilla "Oulun arkki Acerbi", jolloin ensimmäisenä tarjoutuu Oulunarkki | Historia. Siellä on Acerbin matkoista kohdat 1. ja 2. Kohdassa 2. taas on PGF-tiedosto "Päiväkirja s. 323-380". Tätä osaa ei varmaan ole käännetty muille kielille. Se vakuuttaa, että Acerbi matkasi talvitietä Parkanon kautta eikä kesätietä Hämeenkangasta.

Olen etsinyt tarkemmin vuoden 1799 kestikievareita, ja minulle on selvinnyt, että Laadun kievarin tilalle on jo tullut Kaupin kestikievari. Lisäksi olen löytänyt piirroksen talvitiestä, joka kulkee Kaupin talon kautta. Tässä siis vastaan itse kysymykseen: nimi kaifi tarkoittaa sanaa Kauppi. Voi siis olla, että diftongi au, joka on vieras vanhassa ruotsin kielessä, on alunperin kirjoitettu päiväkirjaan ai ja kaksoiskonsonantti p on kirjoitettu vain yhteen kertaan, siis Kaipi. Vanha f-kirjain on kävelykeppiä muistuttava koukku, joka siis on sekoittunut samannäköiseen p-kirjaimeen. Luulen, että Acerbin muistiinpanot luki vasta 1802 Lontoossa joku muu, koska monessa muussakin nimessä on virheitä. Eikä A. itsekään voinut jälkeenpäin muistaa nimiä. Esim. Raahen nimi on muodossa Brakestad, vaikka nimi ruotsiksi on Brahestad (siis Braahen kaupunki). Ongelma on mielestäni ratkaistu. Aion tehdä matkasta jutun Parkanon Joulu -lehteen.

Tuo mainittu lehti on jo ilmestynyt nimellä Parkanon ja Kihniön joulu 2012.
Kannattaa hankkia, sitä myydään ainakin käsityömessuilla Parkanon urheilutalolla 2.12. ja myös kirjastossa hintaan 6,50 e. Tarinani on sivulla 4 ja siinä myös kumotaan historian dosentti Pirjo Markkolan väite Ikaalisten historia III:ssa s. 63, jonka mukaan "Acerbin seurue ei käyttänyt talvitietä".
Näyttää siltä, että historian kirjoitus ei enää perustukaan tosiseikkoihin, vaan mielipiteisiin, siitä on tullut jonkinlaista politiikkaa. Jo aikaisemmin näet ikaalislaiset Jaakko Koskelo ja Leo Lammi kopioivat Acerbin kertomuksesta osan "Matka halki laajan erämaan" ja sijoittivat sen tapahtuneeksi pitkin Hämeenkangasta. Olen nyt artikkelissani todistanut, että matka todella kulki talvitietä Parkanon kautta 1.4.1799.