Paras kasvipohjainen jäätelö?

"Kasvisrasvajäätelöt ovat kaupan epäterveellisimpiä elintarvikkeita, joten jos vain massu kestää maitoa, suosittelen ehdottomasti kermajäätelöitä."

Tämä on vegaanipalsta ja vegaanit eivät käytä maitotuotteita.

"Kasvisrasvajäätelöt ovat kaupan epäterveellisimpiä elintarvikkeita, joten jos vain massu kestää maitoa, suosittelen ehdottomasti kermajäätelöitä."

Karppaushuuhaata.

Ei kannata syödä jäätelöä liian usein. Siinä on paljon sokeria oli se sitten maitopohjaista tai ei

vegetsuikkeli kirjoitti:

"Kasvisrasvajäätelöt ovat kaupan epäterveellisimpiä elintarvikkeita, joten jos vain massu kestää maitoa, suosittelen ehdottomasti kermajäätelöitä."

Tämä on vegaanipalsta ja vegaanit eivät käytä maitotuotteita.

"Kasvisrasvajäätelöt ovat kaupan epäterveellisimpiä elintarvikkeita, joten jos vain massu kestää maitoa, suosittelen ehdottomasti kermajäätelöitä."

Karppaushuuhaata.

Ei ole karppaushuuhaata, vaan kasvisrasvajäätelö on kovetettua kasvisrasvaa, joka tukkii verisuonet.

Suurin osa marketeissamme olevasta soijatuotteista on ihmisravinnoksi kelpaamatonta.
http://www.aitoterveys.fi/Soija.php

**kesäherkut** kirjoitti:

Suurin osa marketeissamme olevasta soijatuotteista on ihmisravinnoksi kelpaamatonta.
http://www.aitoterveys.fi/Soija.php

Löysinpä toisenlaisen näkökulman asiaan:

http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/2010/talvi/soija.html

vegetsuikkeli kirjoitti:

Löysinpä toisenlaisen näkökulman asiaan:

http://www.vegaaniliitto.fi/vegaia/2010/talvi/soija.html

"Pelottelua soijalla

Isoflavonoidit ovat esimerkki siitä, miten eläinkokeet ovat johtaneet tutkimusta metsään ja aiheuttaneet ihmisille turhaa huolta soijan syönnin turvallisuudesta. Metsään menoon on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin eläinkokeissa käytetyt soija- tai isoflavonoidimäärät ovat olleet hyvin suuria. Normaalisti ei sellaisia määriä pystyisi ruokana syömään.
Tutkimuksessa on myös usein käytetty soijaruokien sijaan pelkkiä isoflavonoideja, joiden biologiset vaikutukset ovat erilaisia kuin soijan tai esimerkiksi soijapohjaisten äidinmaidon korvikkeiden (Badger ym. 2009). Tutkijat, jotka ovat esittäneet huolensa soijakorvikkeiden käytöstä, ovat perustaneet tietonsa soluviljelmien tai eläinkokeiden tuloksiin. Eläinkokeiden toinen ongelma on se, että eri eläinlajeilla isoflavonoidien aineenvaihdunta on erilainen. Esimerkiksi niinkin läheisten sukulaistemme kuin apinoiden elimistö käsittelee isoflavonoideja aivan eri tavalla (Badger 2009).

Kun tutkimusnäyttö osoittaa, että soijaa voi huoletta käyttää, mistä sitten kumpuavat puheet soijan vaarallisuudesta? The Guadian -lehden toimittaja Justine Butler otti aiheesta selvää. Suuri osa soijaa demonisoivista tarinoista johti WAPF (Weston A. Price Foundation) -nimiseen ryhmään. WAPF väittää omistautuvansa hyvän ravitsemuksen edistämiseen . eläintuotteilla ja erityisesti pastöroimattomalla täysmaidolla. WAPF julistaa muun muassa tyydyttyneen eläinrasvan olevan terveellistä, ja ettei kolesterolilla ole yhteyttä sydäntauteihin. Perusteluita vailla ovat myös heidän väitteensä siitä, että vegetaristit kuolevat aiemmin ja että kautta historian ihminen on syönyt paljon eläinrasvaa. Monikaan ei allekirjoita WAPF:n väitteitä, sillä ne ovat täysin ristiriitaisia vallitsevien terveyskäsitysten ja tutkimustiedon kanssa. Jostain syystä soija on joutunut tämän äärijärjestön mustalle listalle.

Mikä tahansa ruoka-aine voi muuttua hyödyllisestä haitalliseksi, jos sitä käytetään ylettömän suuria määriä. Soijan karttamiselle ei ole mitään syytä, päinvastoin. Messina ja Messina (2010) ovat hahmotelleet kohtuulliseksi määräksi 2.4 annosta päivässä. Tästä kertyy 50–100 milligrammaa isoflavonoideja, mikä on tutkimusten mukaan optimaalinen annos terveyden kannalta. Yksi soija-annos voi olla esimerkiksi 100 grammaa tofua tai 2 ½ desilitraa soijamaitoa.

Kaikesta soijan erinomaisuudesta huolimatta vegaaniruokavalion voi toteuttaa myös ilman soijaa, jos esimerkiksi on sille allerginen. Ihmisen ravitsemus ei ole kiinni mistään yksittäisestä elintarvikkeesta. Soija-allerginen voi käyttää muita palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä. Soija on mainio erityisesti monikäyttöisyytensä vuoksi, siitä kun tehdään kaikkea vegemakkarasta jäätelöön. Vaan eipä soijamaitoja ja -suikaleita ollut olemassa silloinkaan, kun ensimmäiset tiennäyttäjät ryhtyivät vegaaneiksi. He ovat syöneet soijansa luultavasti enimmäkseen papuina."

Riisin viljely kuluttaa paljon vettä. Siksi ei kannata käyttää mitään riisiä - mikäli hgaluamme, että vesipula loppuu maailmasta.

siinä kirjoitti:

"Pelottelua soijalla

Isoflavonoidit ovat esimerkki siitä, miten eläinkokeet ovat johtaneet tutkimusta metsään ja aiheuttaneet ihmisille turhaa huolta soijan syönnin turvallisuudesta. Metsään menoon on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin eläinkokeissa käytetyt soija- tai isoflavonoidimäärät ovat olleet hyvin suuria. Normaalisti ei sellaisia määriä pystyisi ruokana syömään.
Tutkimuksessa on myös usein käytetty soijaruokien sijaan pelkkiä isoflavonoideja, joiden biologiset vaikutukset ovat erilaisia kuin soijan tai esimerkiksi soijapohjaisten äidinmaidon korvikkeiden (Badger ym. 2009). Tutkijat, jotka ovat esittäneet huolensa soijakorvikkeiden käytöstä, ovat perustaneet tietonsa soluviljelmien tai eläinkokeiden tuloksiin. Eläinkokeiden toinen ongelma on se, että eri eläinlajeilla isoflavonoidien aineenvaihdunta on erilainen. Esimerkiksi niinkin läheisten sukulaistemme kuin apinoiden elimistö käsittelee isoflavonoideja aivan eri tavalla (Badger 2009).

Kun tutkimusnäyttö osoittaa, että soijaa voi huoletta käyttää, mistä sitten kumpuavat puheet soijan vaarallisuudesta? The Guadian -lehden toimittaja Justine Butler otti aiheesta selvää. Suuri osa soijaa demonisoivista tarinoista johti WAPF (Weston A. Price Foundation) -nimiseen ryhmään. WAPF väittää omistautuvansa hyvän ravitsemuksen edistämiseen . eläintuotteilla ja erityisesti pastöroimattomalla täysmaidolla. WAPF julistaa muun muassa tyydyttyneen eläinrasvan olevan terveellistä, ja ettei kolesterolilla ole yhteyttä sydäntauteihin. Perusteluita vailla ovat myös heidän väitteensä siitä, että vegetaristit kuolevat aiemmin ja että kautta historian ihminen on syönyt paljon eläinrasvaa. Monikaan ei allekirjoita WAPF:n väitteitä, sillä ne ovat täysin ristiriitaisia vallitsevien terveyskäsitysten ja tutkimustiedon kanssa. Jostain syystä soija on joutunut tämän äärijärjestön mustalle listalle.

Mikä tahansa ruoka-aine voi muuttua hyödyllisestä haitalliseksi, jos sitä käytetään ylettömän suuria määriä. Soijan karttamiselle ei ole mitään syytä, päinvastoin. Messina ja Messina (2010) ovat hahmotelleet kohtuulliseksi määräksi 2.4 annosta päivässä. Tästä kertyy 50–100 milligrammaa isoflavonoideja, mikä on tutkimusten mukaan optimaalinen annos terveyden kannalta. Yksi soija-annos voi olla esimerkiksi 100 grammaa tofua tai 2 ½ desilitraa soijamaitoa.

Kaikesta soijan erinomaisuudesta huolimatta vegaaniruokavalion voi toteuttaa myös ilman soijaa, jos esimerkiksi on sille allerginen. Ihmisen ravitsemus ei ole kiinni mistään yksittäisestä elintarvikkeesta. Soija-allerginen voi käyttää muita palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä. Soija on mainio erityisesti monikäyttöisyytensä vuoksi, siitä kun tehdään kaikkea vegemakkarasta jäätelöön. Vaan eipä soijamaitoja ja -suikaleita ollut olemassa silloinkaan, kun ensimmäiset tiennäyttäjät ryhtyivät vegaaneiksi. He ovat syöneet soijansa luultavasti enimmäkseen papuina."

Kannattaa vähentää pikkuhiljaa soijan käyttöä, koska soijaviljelykset ottavat tilaa Arizonan sademetsiltä. Emmehän halua tuhota maapalloamme.

Tietenkin - kirjoitti:

Kannattaa vähentää pikkuhiljaa soijan käyttöä, koska soijaviljelykset ottavat tilaa Arizonan sademetsiltä. Emmehän halua tuhota maapalloamme.

Arizonassahan niitä sademetsiä paljon onkin.

kallu6 kirjoitti:

Arizonassahan niitä sademetsiä paljon onkin.

Juu on siellä metsää, jossa joskus sataa.. oon kuullu..

Tietenkin - kirjoitti:

Kannattaa vähentää pikkuhiljaa soijan käyttöä, koska soijaviljelykset ottavat tilaa Arizonan sademetsiltä. Emmehän halua tuhota maapalloamme.

WWF:n mukaan 80%+ maailmassa viljellystä soijasta menee karjan rehuksi... http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Sademetsaa-Suomen-lihatiskeilla-505.a

Riisin kirjoitti:

Riisin viljely kuluttaa paljon vettä. Siksi ei kannata käyttää mitään riisiä - mikäli hgaluamme, että vesipula loppuu maailmasta.

Lihan ja maidon tuotanto kuluttavat myös hyvin runsaasti vettä ja viljelypinta-alaa, ja ovat yksi suurimmista ympäristön kuormittajista.

Heh, ajatella, että joku vielä vapaaehtoisesti maksaa kalliimpaa hintaa erittäin epäterveellisistä ja pahanmakuisista transrasvasoija/riisijäätelöistä.