Pakkanen laski äkillisesti alle -10C lukemiin, eikä karjaa keritty saamaan suojiin.
http://www.nzherald.co.nz/nz/news/article.cfm?c_id=1&objectid=10812706
http://www.nzherald.co.nz/nz/news/article.cfm?c_id=1&objectid=10812706
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ikävää jos elikoita ehti menehtyä. Tuossa ollaankin muuten oltu peräti noin 15 asteen päässä Uuden-Seelannin pakkasennätyksestä. Joten ei tule kylmyysennätyksiä, ei tule. Muuten, nyt ollaan niin kaukana että tuon kauemmaksi Suomesta ei kylmäsäähihhuloija enää pääse kirsikoitaan poimimaan.
Ei nämä ole mitkään kylmyysennätyskisat.
Kerrottakoon hohhelille myös, että ilmasto ei muutu äkillisesti useilla asteilla, vaan hitaasti, jolloin muutokset näkyvät paremmin vasta kymmenien, tai satojen vuosien aikajänteellä.
Nyt ollaan menossa kylmempään suuntaan, jota Uuden-Seelannin järkyttävät tapahtumatkin osoittavat.
Muutos kestää kymmeniä tai satoja vuosia, mutta hörhö postaa päivän säätilanteita?
Tuossa nyt aluksi sata viimeistä vuotta:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:1911/plot/hadcrut3gl/from:1911/trend
Tuossa hiukan reilu sata vuotta.
Näyttää hieman erilaiselta.
http://stevengoddard.files.wordpress.com/2012/06/screenhunter_12-jun-12-09-05.jpg
Näinpä. Kerro sille multipistemultinikille, että eipä se ilmasto tosiaankaan tuonkaan mukaan näytä olevan viilenemässä.
On se.
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:2002/plot/hadcrut3gl/from:2002/trend
Näkyy se tosiaankin kylmenevän hitaasti mistä todisteena on
se että on kylmentynyt hitaasti jo yli 15 vuotta.
Kun ottaa huomioon vuoden 1998 olleen globaalisti mittaushistorian lämpimimmän, niin eipä juurikaan siltä näytä:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:1997/plot/hadcrut3gl/from:1997/trend
Mutta tiedän kyllä viilenemishörhöjen kitinän loppuvan vasta sitten, kun jokainen vuosi on edellistä lämpimämpi, eli ilmaston lämpenemisen voittavan luonnollisen vaihtelun.
Toivottavasti tähän menee vielä aikaa, joten kitiskää nyt, Sähköteurastaja ja multinikkiääliö kun vielä on edes heikot perusteet kitistä.
Miksi hohheli käytät tuota kollimaattori-nimimerkkiä? Luuletko olevasi ovela vai?
Edelleenkään se 1998 ei ole ollut mittaushistorian lämpimin vuosi.
Se on juuri sitä kusetusta ja ns. "man made global warming".
http://stevengoddard.files.wordpress.com/2012/06/screenhunter_12-jun-12-09-05.jpg
EIkä lopu. Lumisateita saadaan kyllä jossain. Viileää säätä on aina jossain. Tyyntä on jossain, toisaalla myrskyää. Jossain karjaa kuolee. Kylvötkin myöhästyvät toisinaan. Pakkastakin on aina jossain, esimerkiksi lapissa pakkasta voi olla minä vuodenaikana tahansa. Vuorilla satanee lunta jatkossakin, kuten täälläkin olevien topikkien sisällöstä voidaan havaita. Perunoitakaan ei joka kevät saada yhtä hyvin. Nahkiaisten kutu saattaa viivästyä. Vesilinnut eivät välttämättä jonain talvena vetelehdi.
Kaikki mallit sekä konkreettiset lämpöhavainnot voidaan kyseenalaistaa mielivaltaisin perustein. Lämpötilojen kehitystä voidaan aina tutkia ns. escalator taktiikalla, valiten sellainen datasarja, mikä siihen milloinkin taipuu. Lämpenemisen kiihtyessäkin aina jostain arkiston pölyjen seasta löytyy joku käppyrä, mikä näyttää "viilenemistä". Vuosikymmenen kylmin lämpötila esiintyy joka vuosikymmen, eri paikoissa eri aikoihin.
Talvisin arktisilla meriauleilla tullee olemaan jäätä aina meikän elämän loppuun asti. Ja se ailahtelee vuosi vuodelta, joten niitä "ennätysmäisiä" jäämääriä tulee olemaan pitkään.... Kesäisinkin löytynee hyvin pitkään joku kolkka, missä sitä merijäätä on. Ja ainahan sitä jotain valokuvia on, jonka perusteella voi inttää ettei sitä jäätä ollut vuonna miekka sekä kivi. Tai sitten jostain mereen valuvan mannerjäätikön reunalta kuva, että meren päällä on kuin onkin jäätä...
Merenpinnan nousun kyseenalaistaminen lienee helppoa niin pitkään kun se ei ole metrikaupalla noussut. Aina voidaan puhua vaikka maan vajoamisesta tai vaikka mistä. Ja kyllä löytyy jatkossakin hetkiä, milloin se pinta laskee.
Paleoklimatologiset proxy tutkimukset on helppo kyseenalaistaa. AIna on joku knoppikohta, mihin on hyvä puuttua. Kenties tutkittavat puut olivat vasemmalle vänkärällään. Siitä ei ole väliä, onko se knoppi oikeasti oleellinen vaiko ei... Tarkoitus pyhittää keinot.