Vastaako aseen "potkaisu" sitä voimaa, mikä tuntuisi jos olkapäätä vasten olisi asetettu juuri aseen painoinen esine ja luoti ammuttaisiin suoraan siihen esineeseen?
Kiväärin rekyylivoimasta
Rekyylivoimasta
141672
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voidaan ajatella luodin kiihdyttävän matkaansa koko piipun pituuden matkan, joten eikö sitten luotia vastaanotettaessa pitäisikin luoti saada pysäytettyä suunnilleen samalla matkalla, jotta rekyylin tuntemus olisi suunnilleen sama? Joku puoli metriä plus miinus jotain.
Miten saataisiin aikaan luodin hidastuvuus siten, että ensin hidastuvuus olisi suurta ja pienenisi sitten, juuri samalla tavalla kuin luodin kiihtyvyyskin oli?
Mutta onko se luodin sysäys kohteessaan kuitenkin kokonaisuudessaan täsmälleen yhtä suuri, kuin sen pyssyn potkaisu?
Esim rynnäkkökiväärin rekyyli olkapäätä vasten tuntuu aika olemattomalta vs mikä on sen luodin voima. Esim lävistää pakun puunrungon.
Potkaiseehan se luodin vastaanotto enemmän jos sen koppaa kiinni lähietäisyydeltä esimerkiksi luotiliiviinsä, mutta kyse onkin siitä, että se isku pitäisi saada jaettua piipun pituuden matkalle, eikä liivin ja vartalon alle kymmenen sentin joustolle.
Luodin kiihtyvyys on uskomaton. Jos sen lähtönopeus on 1000 m/s ja kiihtyy siihen nopeuteen piipun matkalla (n. 1 m) niin se siis kiihtyy 3600 km/h nopeuteen 1/1000 s
Ei aivan. Vaikka lähtönopeus olisi tuo 1000 m/s, kestää kiihtyminen tasaisella kiihtyvyydellä 2 ms. Lähtönopeushan on nolla.
Umpiperäinen piippu johon luoti seisottuu ilman puristuessa kasaan vastaa aika tavalla sitä laukauksen rekyyliä, mutta ilma kuumenee samalla joten osa energiasta häviää.
Summarum: Eli tietekin sama energia kohdistuu sekä olkapäähän "potkaisussa", kuin vaikka olkapäässä, jossa luotiliivi ja luodin osuessa siihen.
Mutta se töytäisy tuntuu erilaiselta, koska rekyylissä se tulee pehmeämmin, koska se tulee luodin kiihdyttäessä 1 m matkan, . 1/1000s.
Taas luodin osuessa luotiliiviin se hidastuu ja pysähtyy 10 cm matkalla, joten hidastumisaika on 1/10 tuosta kiihdytysajata. Siksi luotiliivissä isku tuntuu terävämmältä ja "voimakkaammalta".
Pitkäpiippuisia kiväärejä teillä on. Ovatko peräti suustaladattavia? Tosin tuo lähtönopeus tuntuu varsin huimalta suustaladattavalta.
Pitää myös huomioida että rekyylin voima ei ole vain luodin liikemäärästä johtuva, vaan myös ulospurkautuvan kaasun voimasta. Esim. tykkien suulle laitetaan tuollainen suukappale, joka antaa kaasujen purkautua myös sivuille, joka pientää rekyyliä.
Itseasiassa savukaasut saattavat muodostaa ainakin 30% rekyylivoimasta.
Se tykkien tai kiväärien suulle laitettava suukappale, eli ns. suujarru, voi ohjata savukaasuja myös hieman taaksepäin. Tällöin rekyylivoimasta voi tulla jopa pienempi kuin mitä luoti aiheuttaa.
Muistelisin lukeneeni joskus jonkun armeijan tutkimuksen, jossa selvitettiin ilmatorjuntatykkien suujarrujen vaikutusta rekyyliin. Siinä taidettiin parhaimmillaan saavuttaa 60% pienempi rekyyli (impulssi, maksimivoima? en muista tarkasti) sopivalla suujarrulla.
Toki rekyylivoima, tai aseen aiheuttama impulssi, on varsin dynaaminen tilanne, kun otetaan savukaasujen ja suujarrun jarruttava vaikutus huomioon. Taaksepäin ohjatut savukaasut alkavat jarruttaa liikettä vasta sen jälkeen, kun luoti on poistunut piipusta.
Veikkaisin, että kivääri kohdistaa suurimman voiman olkapäähän vasta sen jälkeen, kun luoti on poistunut piipusta ja on jo huomattavan kaukana aseesta.
" Veikkaisin, että kivääri kohdistaa suurimman voiman olkapäähän vasta sen jälkeen, kun luoti on poistunut piipusta ja on jo huomattavan kaukana aseesta. "
Ei tartte veikata. Olkapää voidaan olettaa jouseksi, joten siihen kohdistuva voima riippuu jousen (olkapään) kokoonpuristumasta. Voima on siis suurimmillaan vasta silloin, kun kiväärin tukki on liikkunut maksimi matkan taaksepäin olkapäätä vasten ja tuon saavuttaminen vaatii tietty hieman aikaa, jolloin luoti todellakin on jo ehtinyt piipusta poistua. Kivääriä kannattaa siis puristaa kunnolla vasten olkapäätä, niin kiväärin liikemäärä ei kasva turhan suureksi, kun liikemäärän muutos kohdistuu alusta alkaen myös olkapään kautta koko vartaloon, eikä ensin pelkkään kivääriin.
Otetaan esimerkiksi aseen ammus, jonka kantama oikeasta aseesta on vaikka 4 km.
Kuvitellaan ampumatilanne teoriassa siten, että sitä asetta luodin hylsyä, jossa siis se räjähdys tapahtuu - edustaa samanlainen luoti, mikä lähtee siitä ammuksestakin. Siis kaksi samanlaista luotia vastakkain. Jos tällä aseella (jota edustaa vaan luoti) ammutaan ja sillä "aseluodilla" on ihan vapaata tilaa takana päiin, niin lentäääkö sekä se luoti, että se "aseluoti" molemmat 2 km päähän? Siis yhteensä ne erkaantuisivat toisistaan 4 km päähän.
Tai tuossa ylempänä oleva esimerkki voitaisiin esittää niin, että olisi aseen piippu, siis vaan putki, joka molemmista päistä vapaa ja reikä läpi. Sinne putkeen laitetaan kaksi luotia, toinen osoittaa putken toiseen ja toinen toiseen päähän. Niiden välissä räjäytetään se ruuti, mikä muuten räjähtäisi siinä hylsyssä.
Jos oikeassa aseessa tällä ruutimäärällä ammus lentäisi 4 km päähän, niin lentäiskö tässä esimerkissä molemmat luodit 2 km päähän?
Tutkipa rekyylittömän tykin toimintaperiaatetta, niin selviää myös tuo teoreettinen puoli.
http://en.wikipedia.org/wiki/Recoilless_rifle
Periaatteessa rekyylittömän tykin impulssi on samaa suuruusluokkaa sekä eteen että taakse. Eteenpäin lähtee ammus ja hiukan savukaasuja, mutta taaksepäin vain savukaasuja huomattavasti suuremmalla nopeudella.
Tutkipa myös Armbrustia, joka käyttää vastapainoa eteenpäin ammuttavalle kranaatille ja nappaa kaiken savukaasun sisäänsä. Käytännössä kuin sinko, jolla voidaan turvallisesti ampua vaikka sisätiloissa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Armbrust