Mäkeenkö mennään? – Vielä sananen lukion tulevaisuudesta

MattiKSinisalo

Kaivosalan kehitys lupaa tällä hetkellä valoisia näkymiä Kolarin seutukunnalle. Käynnistymässä olevan kaivostoiminnan ansiosta työvoiman kysyntä kasvaa. Myös tämän alan työtehtäviin tarvitaan kuitenkin koulutusta. Havaittuun koulutustarpeeseen vastatakseen on ammattiopisto Lappia käynnistämässä syksyllä kaivosalan ammatillista koulutusta Kolarissa. Kiinnostus siihen on ollut jopa oletettua laajempaa. Syksyllä alkavaan kaivosalan koulutukseen saatiin lähes 50 hakemusta, kun suunniteltu valintakiintiö oli 12 oppilasta. Hakijaryntäyksen vaikutuksesta tätä kiintiötä päätettiin nostaa 20 oppilaaseen. Kuitenkin suuri osa koulutukseen hakeneista jää ilman alan koulutuspaikkaa. Ammattiopistolla on siis mahdollisuus valita oppilaansa.

Hiukan toisenlainen tilanne on Kolarin lukiolla. Pienten paikkakuntien lukioilla ei yleensä ole ollut mahdollisuutta valita oppilaitaan. Jotta riittävän suuret oppilasryhmät saadaan kokoon, on näiden oppilaitosten käytännössä otettava sisään kaikki niihin pyrkineet. Mitään keskiarvorajoja ei voida asettaa. Kysymys on oppilaitosten olemassaolon kysymyksistä. Kaivosalan vetovoima saattaa Kolarin lukion uuteen tilanteeseen. Vaarana on oppilasmateriaalin kahtiajakoisuus (ns. heterogeenisuus). Lukioon tulee tietysti sellaisia hyvin motivoituneita oppilaita, jotka ovat asettaneet tavoitteensa muualle kuin teknillisille aloille, ja jotka muutenkin hakeutuisivat yleissivistävään koulutukseen. Toisaalta lukioon voi joutua niitä, jotka ovat heikosti suoritettujen peruskouluopintojen vuoksi tulleet ammatillisesta koulutuksesta hylätyiksi. Näillä oppilailla motivaatio pitkäjänteisiin yleissivistäviin opintoihin on usein hyvin alhaisella tasolla. Ammatillinen kaivosalan koulutus vetää puoleensa myös sellaisia teknismatemaattisesti lahjakkaita oppilaita, joilla olisi kykyjä myös kaikkein vaativimpiin alan yliopistollisiin opintoihin.

Muuttuneessa tilanteessa lukion on tehtävä strategisia valintoja. On päätettävä toiminnan yleisistä suuntaviivoista ja käytännön toimenpiteistä. Jollakin tavalla lukion on pystyttävä kilpailemaan ammatillisen vaihtoehdon kanssa. Itse asiassa näitä päätöksiä on jo tehtykin. Lukion uusille oppilaille on luvattu ilmaiset oppikirjat pakollisiin aineisiin ja kausiliput Ylläkselle. Ylläksen vetovoimaan on päätetty tukeutua laajemminkin aina uuden opetushenkilökunnan valintoja myöten. Näin pyritään siis keinotekoisesti lisäämään lukio-opintojen houkuttavuutta seutukunnan nuorten keskuudessa. Tällainen linjanvalinta on kuitenkin pään pistämistä pensaaseen ison ongelman edessä. Vaarana on nimittäin se, että paikkakunnan teknisesti ja matemaattisesti kaikkein lahjakkaimmatkin nuoret ohjautuvat alemmalle, mutta nopeasti työelämään johtavalle ammatilliselle koulutustielle. Tulevaisuudessa kaikki seutukunnalla syntyneet ja varttuneet nuoret työskentelisivät siis alimmissa suoritusportaan tehtävissä muualta tulleiden ’junantuomien’ korkeasti koulutettujen henkilöiden alaisuudessa. Tämä on kuitenkin puhdasta siirtomaapolitiikkaa. Mutta tietenkään tässä ei ole mitään uutta. Ainahan Lappi ja Peräpohjola on saanut toimia Suomen siirtomaana.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Alueen koulutusjärjestelyt ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Aiheesta pitäisi ainakin käydä paikallisella tasolla laajamittaista keskustelua, jossa erilaisia näkökulmia voitaisiin tuoda esille. Näin vältyttäisiin siltä tilanteelta, jossa tärkeitä ja kauaskantoisia koulutuksellisia päätöksiä tehdään vaikkapa jonkun yksittäisen teknismatemaattista koulutusalaa ymmärtämättömän henkilön yksipuolisina ratkaisuina. Alueen nuorten tulevaisuus on meidän yhteinen asiamme.

Lukio on yleissivistävä oppilaitos, jonka opetussuunnitelmat ovat valtakunnallisesti tarkkaan säädeltyjä. Sen opetussisältöjä säätelevät myös valtakunnalliset ylioppilaskirjoitukset, joihin lukio-opinnot tähtäävät. Menestyksellä näissä kokeissa on suuri merkitys pyrittäessä jatko-opintopaikkoihin. Lukio-opetuksen toteutustavoissa on kuitenkin nykyisin myös valinnan vapautta. Jos matemaattisten aineiden opettaja on hyvin perehtynyt näiden aineiden sovellutuksiin eri tekniikan aloilla, ei mikään estä häntä elävöittämästä opetustaan hyödyntämällä monipuolisesti esimerkkejä käytännön tilanteista. Näinhän kieliäkin usein opetetaan; erilaisten käyttötilanteiden kautta. Lukio-opintoihin voidaan sisällyttää nykyisin myös vapaavalintaisia oppilaitoskohtaisia kursseja. Tällaisten kurssien kautta voitaisiin pyrkiä lisäämään oppilaiden valmiuksia teknillisten alojen yliopisto- ja korkeakouluopintoihin. Ja ennen kaikkea niiden avulla voitaisiin herättää oppilaiden omaa mielenkiintoa tulevaisuuttaan ja opintojaan kohtaan. Nuoren oma sisäinen tahtotila on sellainen voima, joka saa vuoretkin siirtymään paikoiltaan.

Ja kysymys on siis siitä, mennäänkö nyt vain mäkeen ja annetaan lasten mennä pesuveden mukana, vai pyritäänkö asioille oikeasti tekemään jotain.

8

358

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Borra som faan

      Ei muutaku kaikkia kylän joutilhaat kläpit gruuva koulhuun! Kyllä se totuus jossakin vaiheessa heillekkin valkeaa, että mitä olisi kannattanu opiskella...

    • kolarista päivöö :DD

      oleks sie herran jestas ikinä miettiny että ei kaikkia vain kiinnosta joku matikka!
      monet käyvät pitkän matikanki vain päästäkseen sisään johonki oppilaitokseen esim. lääkikseen. onkin siis ihan järjetöntä alkaa käsittelemään jotain erikoismatikkaa oppi tunneilla. olen lukenut aijemmat kolari kirjoitukset ja niiden perusteella olet tehnyt juuri noin. suurinta osaa ei kiinnosta miten jotkut laitteet toimii tai että mitä kiehuvassa vedessä tapahtuu, kuhan koneet pelaa ja potut kypsyy!! matikkaa tarvitaan jos halutaan erikoistua mutta esim monet realit kuten uskonto ja historia ovat arki elämän kannalta tärkeämpiä. plus sinun teksteistä paistaa läpi se että jätkä ei tullu valituksi virkaan ja sinua kyrsii.

      plus mikä vika ammatti kouluissa on, esim putkimieski tienaa puolet paremmin ko perus matemaatikko ettäs sillä lailla.

      ajattele ennenko kirjotat näitä tänne!!!1

    • entinen lukiolainen

      eikö olis helpointa, että otetaan yhdysvaltain malli matematiikkaan: esim. pii on joissain osavaltioissa tasan 3, niin ei tule epäselvyyksiä asioissa. itsekin opiskelin pitkää matematiikkaa vain siksi, että saisin paremmin lähtöpisteitä yliopistossa ja en sen koommin ole matematiikkaa tarvinnut.

      mielestäni nykyiset lukion opetussuunnitelmat ovat tarpeeksi kattavat, eikä niihin mitään teknillisiä asioita tarvitse lisätä, kun aika ei tahdo riittää nykyistenkään aihekokonaisuuksien käsittelyyn :(

    • MattiSatta

      ^kolarista päivöö :DD

      Hyvä Korianteri Vaahtosammutinkenkälusikka, trollisi on täysin hukkaan mennyttä Suomi24:sen palstoilla.

      Koko moderni maailma rakentuu matematiikan pohjalle, mutta useimmiten se on kätketty taustalle eikä sitä tavallinen tallaaja näe. Kuten Bill Gates jo todisti vuosia sitten ihmiset myös pitävät siitä: ei tarvitse ajatella turhia miten mikäkin juttu toimii, tai kuten sen itse hienosti esitit, riittää kunhan potut vain kypsyy niin massat pysyvät onnellisina.

      Lukiolaisena voin itse ainakin sanoa että matematiikka jos mikä tarvitsee jotain rinnastusta käytäntöön. Itse ainakin joutunut toteamaan ettei mitään jaksa opiskella vain sen itsensä takia. Jos oppimalle teorialle ei ole mitään rinnastetta ns. "oikeassa maailmassa" on sama vaikka opiskelisi jotain kauan sitten kuollutta kieltä. Sillä tee vittuakaan jos sitä ei kukaan missään koskaan puhu eikä sillä kirjoitettua tekstiä ole olemassakaan.
      Sovellutukset, jos toteutettu oikein, luulisivat ainakin nostavan edes vähän opiskelijoiden mielenkiintoa aineeseen.

      Mitä kurssin sisällönmäärään tulee voisi olettaa että teorian oppiminen veisi vähemmän aikaa jos sen seurassa olisi edes vähän teknillisempää sisältöä. Harvemmin millään tunnilla käytetään sitä koko tuntia tehokkaasti muutenkaan. Ison osan tunneilla olevista asioista voisi sisäistää parissa minuutissa mutta siihen pitää käyttää puoli tuntia. Ja sitten sanotaan että aika ei riitä tässä kurssissa, opiskelkaapa se oikeasti oleellinen asia itsenäisesti.
      Jos erehtyy kysymään että eikö tätä tuntia vois nyt jotenki käyttää tehokkaamminki vai miksi mie täällä istun katsomassa puoli tuntia jotain kalvoa jota pitää kopioida niin se kuuluu kuulemma aina sitten siihen opetussuunitelmaan.

      Kolarin lukiohan yrittää parhaansa pysyä mukana Suomalaisessa trendissä ja elitistyä maksimaallista kiihtyvyyttä.
      Lienee tosin Suomen kaltaisessa tuotantoyhteiskunnassa käytönnöllisempää valita koulutuspaikkansa siitä seuraavan maallisen omaisuuden lisääntymisen perusteella mahdollisesti saatavan ymmärryksen ja tiedon sijaan, jos ei siis haittaa kävellä lampaana rahan perässä.
      Voin vain kuvitella kuinka pettynyt Gautama olisi siihen kuinka vähän ihmiskunta on kehittynyt 2000 vuodessa.

      Kolarin lukiossahan on keskiarvoraja, mutta on apulaisrehtorin asia pitää siitä kiinni. Jos Kolarin lukioon hakee koulun ulkopuolelta (eli ei suoraan Kolarin ylä-asteelta) voi hakemus pysähtyä liian pieneen keskiarvoon. Tosin ottamalla yhteyttä koulun johtoon on mahdollista päästä sisään millä keskiarvolla tahansa tai vaikka kesken lukuvuoden. Tämä ei tietenkään ole niinkään huono asia. Keskiarvorajat tuoksuvat kovin elitistisiltä.

      Voin omasta näkökulmastani sanoa että useiden nuorten koulutuspaikan valintaan ei vaikuta pätkääkään hakemansa koulun keskiarvoraja, sen opettajien pätevyys tai edes sieltä saatavat ilmaiset kirjaset ja kausiliput. On aika absurdia edes olettaa 16-vuotiaan kykenevän niin rationaaliseen ajatteluun. Perus ajatuksena on, että muuttaisiko pois kotoa vai jäisikö sinne. Jos päätti jäädä kotipaikkakunnalle niin valinnaksi tulee Kolarin lukio. Eipä täällä hetkeen edes ollut mitään muuta kouluttautumisvaihtoehtoa kauppiksen kuoltua.

      Se että joku matemaattisesti lahjakas lähtee nuorena kaivosalalle ei tietenkään tarkoita etteikö tämä voisi aivan hyvin myöhemmin jatkaa opintojaan lukiossa. Ja jos sankari huomaa viihtyvänsä valitsemallaan alalla niin valinnassa ei selvästikkään ollut harmia. Se että kaikki älyllisesti lahjakkaat pitäisi koota lukioihin ja enemmän maanläheiset pistää ammattikouluun aiheuttaa kuvotusta sosialistisissa aivoissani.

      Mitä päättäjiin tulee, jotain häätyy olla pielessä jos allekirjoittanut ei kerennyt edes kahtakymmentä täyttää ennenkuin oli niin kyynistynyt että äänesti eduskuntavaaleissa 20-vuotiasta kommunistia.
      Tosin kertoohan sekin jo jotain Kolarista jos ykkösehokkaina on Simo Rundgren, luoja varjelkoon lammaskansaansa.

    • Monte S. Q.

      Onhan se kumma, jos kansanedustajan perheessä ei tämän virantäytön toteutustavasta ole käyty keskustelua. Eduskuntahan toimii (tai sen pitäisi toimia) samalla tavalla kuin kunnallinen päätöksenteko; viranomaiset valmistelevat ja kansan valitsemat luottamushenkilöt tekevät lopulliset päätökset.

    • yo 2011

      "Vaarana on nimittäin se, että paikkakunnan teknisesti ja matemaattisesti kaikkein lahjakkaimmatkin nuoret ohjautuvat alemmalle, mutta nopeasti työelämään johtavalle ammatilliselle koulutustielle."

      Niin että antheeksi kuinka? Eivätkö kielellisesti lahjakkaat ihmiset ole sitten niitä, joita pitäisi myös houkutella jäämään Kolarin (paskaan) lukioon? Ja mitä ihmeen väliä sillä on, onko matemaattisesti lahjakas mutta ei halua jäädä kuluttamaan lukioon penkkiä, jos motivaatiota ei löydy? Siellä on muutenkin liikaa niitä "luuserinuoria" jotka eivät päässeet muualle, koulunkäynti ei kiinnosta, valmistuminen lykkääntyy ja ainoa tie ammattiin tulee olemaan ammatillinen tutkinto heti lukion jälkeen.

      No saahan Kolarin lukiostaki maailmalle eväitä: nimittäin hienon vappuhatun, jota pidetään sitten vappuna ja seuraavana vuonna rymytään pitkin kyliä ojia pitkin, kun ei tullut sitä jatko-opiskelupaikkaa haettua/päästyä yhtään mihinkään.

      "Tulevaisuudessa kaikki seutukunnalla syntyneet ja varttuneet nuoret työskentelisivät siis alimmissa suoritusportaan tehtävissä muualta tulleiden ’junantuomien’ korkeasti koulutettujen henkilöiden alaisuudessa. Tämä on kuitenkin puhdasta siirtomaapolitiikkaa. Mutta tietenkään tässä ei ole mitään uutta. Ainahan Lappi ja Peräpohjola on saanut toimia Suomen siirtomaana.""

      Täyttä paskaa. Kuinkakohan moni lukion käyneistä on joutunut menemään hanttihommiin Ylläksen alueelle kun se jatko-opintopaikka on lipsahtanu käsistä? Onnea niille, jotka valitsivat kaivosalan -- sielä ainakin riittää töitä joista saa kunnon palkan.

      Ja pääsivätpä pätevien opettajien huomiin. Niistä kun ei ole kuin pelkkiä huhuja Kolarin lukiossa.

    • exkolarilainen__

      Niin tuossa tekstissähän ei ollut kysymys siitä että häädetäänkö enemmän kieliin tai reaali-aineisiin keskittyneet opiskelijat pois Kolarin lukiosta ja otetaan vaan matemaatikkoja tilalle. Itse näen ongelmaksi kaikkien sisäänottamisen ja kilpailukyvyn puuttumisen ammatillisen puolen kanssa. Kolarilaisten nuorten ei tarvitse edes yrittää pärjätä koulussa, kun pääsee lukioon ilman kunnon keskiarvoa, kirjoittaa ylioppilaaksi neljällä aineella ja voikin sitten olla lopun elämäänsä tyytyväinen kun saa ajaa lunta pois turistien tieltä ruuhka-kaudella.

      Kolarissa pitäisi saada enemmän motivoiduttua oppilaita, että niitä jatko-opiskelupaikkoja sitten nuorille saataisiin. Ei sillä, kyllähän jokaisen ammatti on toki tärkeä ja arvokas, mutta kolarissa kun ei riittävästi ole oppineitä päättäjiä, tai oppineita muutenkaan.

      • exkolarilainen__

        Niin ja kyllähän kolariin tarvitaan muutakin ihmisiä töihin kuin lumenkuljettajia, esim. lääkäreitä ja muita yliopiston suorittaneita. Yliopistoon kun ei oikein taida päästä muuten kuin lukion kautta.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      2016
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1065
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      880
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      768
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      759
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      14
      739
    7. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      83
      689
    8. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      687
    9. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      213
      676
    10. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      672
    Aihe