Oletetaan että käsivaihteisella autolla kiihydteen tasaisella tiellä niin kovaa kuin autosta lähtee tehoja.
Jos kesken rajuimman kiihdytyksen, esim 60km/h vauhdissa lyödään kytkin pohjaan, niin onko silloin mahdollista että nopeus nousisi vielä hetkeksi yli tuon 60km/h nopeuden?
Jos kesken rajuimman kiihdytyksen, esim 60km/h vauhdissa lyödään kytkin pohjaan, niin onko silloin mahdollista että nopeus nousisi vielä hetkeksi yli tuon 60km/h nopeuden?
Vastaukset 95
Vanhimmat
Ei. Jos ja kun ainoa kiihdyttävä voima saadaan moottorista, niin moottorin ja pyörien välisen jäykän voimansiirtoketjun katkettua jää vain jarruttavia voimia. Kiihtyminen vaatisi jonkinlaista "energiavarastoa" moottorin ja avetävien pyörien välille.
on
,,,jos on alamäki.
"tasaisella tiellä"
Kyseessä ei ole siis alamäki
Alamäki voi hyvin olla täysin tasaista tietä. Mitään epätasaista ei alamäessä tarvitse olla.
Lisäksi tarpeeksi kova myötätuuli voi kiihdyttää 60 km/h nopeudella kulkevaa autoa vaakasuorallakin tiellä, oli tie sitten tasainen taikka epätasainen.
Käytännössä todettu että nousee!
Onko nopeusmittarissa viivettä? Vai onko Batman-auto?
Kyllä tuo mahdollista on, tosin ei se paljoa enempää kiihdy ennenkuin alkaa meno hyytymään
Nyt kun ei ole käyttökokemusta kaksitahtiautojen vapaakytkimistä, niin en ole varma , mutta jos kaasua kuitenkin painaa, niin luultavasti veto pysyy päällä ja auto kiihtyy, ainakin vielä tuossa vauhdissa ???
Tässä on kerrottu ainoastaan että jos veto loppuu, kiihtyvyyskin loppuu, joka vaikuttaa hyvin loogiselta .
Jos asiasta on eri mielipide, niin edes jonkinlainen perustelu olisi paikallaa, ettei keskustelu ajaudu näihin "ins Lehtinen" - tapaiseen lapselliseen kinasteluun.
Kytkimen luistovaiheessa vauhtipyörän kierrosnopeus kasvaa, ja koska se kytkin siinä luistovaiheessa vielä kuitenkin välittää momenttia, niin auton nopeus vielä saattaa hyvin vähän kasvaa
Vauhtipyörä on koneessa. Kun kytkin on irroittanut, ei vetäviin pyöriin välity öisävoimaa ja hidastuminen alkaa. Ei kai ollutkaan kyse kytkimen luistattamisesta vaan siitä, että voimansiirto on irti koneesta.
Väkisin siinä se luistovaihe tulee kun kytkin pohjaan lyödään , en minä mistään luistattamisesta mitään puhunutkaan
Luistovaiheen aikana moottorin tehoa siirtyy vielä vetojärjestelmään ja kiihtyvyys on mahdollinen. Kun kytkin on kokonaan irroittanut, ei kiihtyvyyttäkään enää ole.
Eikö niin.
Tosielämässä kyllä, vaikka fysiikan kaavat sen estääkin
Tämän voit koittaa ihan omalla käsivaihteisella autolla
Höpö höpö tuskin peruskoulun käynyt insinöörimatemaatikko. Kun lisävoiman tuotto takapyöriin lakkaa, alkaa hidastuminen myös käsiväliiteisellä ja tosielämässä. Kiihtyminen vaatisi, että voimansiirtoon varastoituisi energiaa esim. jousivoimana, mutta näinhän ei ole.
Fysiikan lakien mukaan täytyy olla viive, koska informaatio ei siirry valoa nopeammin (ensin polkimelta kytkimeen ja kytkimeltä renkaan kosketuspintaan), mutta se on niin pieni, ettei nopeus nouse edes
60,0000000000000000000000000000000000000000001 km/h, jos se voitaisiin mitata tarkasti.
On mahdollista. Jos on todella tykki auto ja korkeampiprofiiliset renkaat, niin rengas kiertyy vanteen ympärillä. Kun painat kytkintä, niin vanteisiin siirtynyt momentti kiihdyttää autoa pikkuisen renkaan suoristuessa.
Kuinkahan monta kierrosta se renkaan pinta jää jälkeen?
Tästä juuri syntyy viive vaikutuksen siirtymiselle. Samoin esim vetoakseli ei ole täysin jäykkä vaan joustaa vähän. Samoin jos on nestekytkin neste puristuu hivenen kasaan. Kaikenkaikkiaan vaikutus on kuitenkin todella minimaalinen. Luulen, että nopeusmittarin neula jatkaa hetken liikettään ja käväisee 60 km/h yläpuolella (Neulan tasainen liike jatkuu hetken, johtuen hitausvoimista).
Lisäksi, jos moottori ulvoo täysillä, pakokaasut antavat rekyyliä. Mutta ehkä nuo ovat aika lillukanvarsia. Ei kannata laittaa fysiikan lakeja uusiksi tuon takia!
Eli siinä kaipaamani jousivoima. Todennäköisesti kitkavoimat, kuten ilmanvastus kompensoisivat kyseisen voiman niin, että hidastuminen alkaisi heti kytkimen kunnolla irroitettua.
Nyt tarvittaisiin Bode plotia ja lappalaiskäännöstä. Tämä lienee johdettavissa säätötekniikan yhtälöihin tai ainakin melkein.
Varmasti on löydettävissä tilanne, jossa jousivoimat kiihdyttää autoa vielä pikkuisen kytkimen irrottua.
Voisihan jonkun "jousi-massa-vaimennin"-härdellin arvailla Simulink:iin ja hakea sopivat parametrit, mutta aika turhaa touhua. Varmasti löytyy, mutta kysymys kuuluu: Saako sillä naista? Ei saa.
Miksi jousivoimat eivät vapaudu voimansiirtolinjan irrotetun kytkimen puoleisesta päästä, jossa vastavoimat ovat merkittävästi pienemmät? Keksikääpä vastaus tähän, uusfyysikot.
Varmasti vapautuu osa sieltäkin. Jos kitkat ja hitausmomentit on sopivat, niin kyllä sinne renkaillekin menee riittävästi.
Mistä päättelet että massahitausvoimat ja kitka olisivat suuremmat kuin renkaiden- ja ilman- ym vastukset, jotta kiihtyvyys jatkuisi ?
" Miksi jousivoimat eivät vapaudu voimansiirtolinjan irrotetun kytkimen puoleisesta päästä, jossa vastavoimat ovat merkittävästi pienemmät? Keksikääpä vastaus tähän, uusfyysikot. "
Jos vapautuisivat ainoastaan kytkimen puoleisesta päästä, niin pyörimismäärä L ei säilyisi, mikä on nykyisin tunnettujen fysiikan lakien vastaista tilanteessa, jossa ulkoinen momentti ei vaikuta. Siispä molemmat päät kiertyvät jousijännityksen purkautuessa.
Ps. pyörimismäärän säilymislaki ei ole muuten uutta fysiikkaa.
Voimansiirron metallikomponenttien elastisuus (sitoutunut energia) on kysymyksessä olevassa tapauksessa toisarvoista, renkaisiin ja ripustuksien kumiosiin sitoutunut energia (jousivoima) peittää ne ja niiden dynaamiset vaikutukset alleen, liikemäärälailla ei ole mitään tekemistä asian kanssa, koska renkaiden päässä on voimansiirron vapautuessa vaikuttamassa em. voimat.
Kiihtyvyyden jatkumisen kannalta ainoa todellinen vaikuttava asia on, riittääkö em. kumiosiin sitoutunut energia vapautuessaan kumoamaan auton kulkuvastukset ?
Miten on ?
Tässä kun "käsivaihteista autoa" ei ole sen paremmin määritelty, niin eihän tuota voi suoraan päätellä mistään. Varmaan on löydettävissä/rakennettavissa autoja, joissa kiihtyvyys jatkuu ja sellaisia, joissa ei jatku.
Ottakaa tehokas pistooli, ja mitatkaa luodin nopeus kun se tulee ulos piipusta, ja esim metrin päässä, saatatte yllättyä kun nopeus onkin ISOMPI metrin päässä.
Ja ei vastaus ei ole "no mutku ne kaasut työntää sitä vielä vauhtiin ja plaa plaa plaa"
No kun ei ole pistoolia ja suurnopeuskameraa. Mutta kokeilin polkupyörällä. Ei kiihtynyt, kun tasamaalla lopetin polkemisen!
Ei ole suurempi. Mikään ei kiihdytä sitä enää metri piipun jälkeen; eivät edes palokaasut.
Olet kumma höpöttäjä. Keksit uusia fysiikan lakeja kuten kiihytys ilman voimaa. Ihan höpöä.
Kyllä se luoti kiihtyy, ja tämän saa todistettua ihan normaaleilla keinoin, ei sekään paljoa kiihdy, mut kuitenkin
Ei kiihdy, vaan hidastuminen alkaa heti, kun ilmanvastus ylittää palamiskaasujen aiheuttaman työntövoiman.
Tässä on avainsanana tuo kiihdytys. Silloin kun se kytkin roimastaan pohjaan autolla on kiihtyvyysvektori johonkin kello kolmen suuntaan. Kun se kytkin polkaistaan pohjaan kiihtyvyysvektori kääntyy ja lyhenee pikkuviisariksi johonkin kello yhdeksän suuntaan ja lopuksi lyhenee nollaan. Siinä kello kolmen ja kuuden välillä autolla on vielä positiivista kiihtyvyyttä ja nopeus kasvaa. (Tässä pitäisi tietysti ottaa g mukaan, mutta en ota).
Jotta sillä autolla ei olisi sitä kiihtyvyyttä jäljellä kytkimen polkaisun jälkeen, niin sitä pitäisi jarruttaa, mutta ei jarruteta, eikä tule edes moottorijarrutusta , koska kytkin pohjassa. Ajovastukset "syövät" ensin sitä olemassa olevaa kiihtyvyyttä, ja sitten vasta alakavat hidastaa autoa.
Tämä sama pätee sille luodillekin. Jos luodilla on kiihtyvyyttä piipun suun kohdalla, sen nopeus kasvaa, koska ilmanvastus "syö" ensin sen kiihtyvyyden.
Ei pidä paikkaansa. Kiihtyvyys loppuu heti, kun voima loppuu.
a = F: m.
Kiihtyvyys loppuu samallakun voimakin. kuten "oighpigpyfuo" toteaa
Kiihtyvyys vektori on samalla voimavektori. Jos voima loppuu loppuu kyseinen vektorikin vaikuttamasta. Ei "kiihtyvyys" vektori jää hitaasti palautumaan samalla kun voimavektori loppuu.. Kiihtyvyys vektori loppuu yhtä nopeasti kuin voima.
Voimaa voi varastoitua esim sutivaan renkaaseen. Varastoituneet voimat voivat vielä kiihdyttää laitetta vaikka varsinainen voimalaite on sammutettu. esim laakeri laitetaan pyörimaan ja pudotetaan alustalle laakeri lähtee rullaamaan alustalla vaikka kukaan ei pyöritä sitä enää.
Vaikea tietää mitä aloittaja tarkoitti. tavis auto ilman sutimista lopettaa kiihtymisen kytkimenpolkaisuun. Dragster tai vastaava voimakkaasti sutiva laite kiihtynee vielä renkaan energialla.
Ei tässä ole sutimisesta eikä liike-energiasta kysymys, vaan siitä että kun veto katkaistaan, niin renkaan työntövöoma ei lopukkaan samalla, vaan jatkuu vielä hetken joustaviin osiin sitoutuneen energian vapautuessa.
Tähän asti asia on selvää, mutta renkaiden työntövoima on tällöin vain sen suuruinen mikä vastaa voimansiirron massojen hitausvoimaa ja ongelma on, onko voima suurempi kuin auton vastukset jotta kiihtyvyyttä olisi edes teoriassa.
Niille , jotka epäilevät esim ripustuksiin sitoutunutta energiaa, voivat kokeilla jarruttaa voimakkaasti tasaisella pitävällä pinnalla ja juuri kun auto pysähtyy, löysätään jarru, ja kas, aoto liikahtaakin taaksepäin.
"renkaiden työntövoima on tällöin vain sen suuruinen mikä vastaa voimansiirron massojen hitausvoimaa ja ongelma on, onko voima suurempi kuin auton vastukset jotta kiihtyvyyttä olisi edes teoriassa".
Eikös ne voimansiirron massojen hitausvoimat vastaa sitä nopeutta, mikä autollam oli, kun kytkin painettiin pohjaan. Eli ne voivat vain ylläpitää nopeutta, eivät lisätä sitä. Fysiikassa ei ole kiihtyvyyden jatkuvuuden lakia.
Joo puurot ja vellit.. Jos renkaat ei kelpaa,, miksi alustan ja jousiston energiat kelpaa?
Mutta toki niilläkin on varastoitunutta jännitystä joka alkaa vapautua kun veto moottorista katkaistaan.
Kuvaamasi jarrutus jousto kuvaa hyvin tilannetta kuinka "jarrutus" tavallaan jatkuu vaikka auto pysähtyi kun auto hytkähtää taaksepäin.
Jos tämä oli aloittajan idea kysyä jatkuuko kiihtyvyys vaikka veto katkaistaan, KYLLÄ.
kun energiaa vapautuu jousistosta ja akselistoista, renkaista. Kytkin levy voisi pyöriä jopa väärään suuntaan kun akselin punous purkautuu.
Voima vastaa massojen pyörintänopeuden muutosta.
Ei siillä kokonaisinertialla ole merkitystä ?
Fysiikan perusteissa jo todetaan, että jokaisella voimalla on yhtä suuri vastavoima.
Renkaan työntövoima saa aikaan momentin, jonka vastavoimana on ainoastaan mukana pyörivien massojen hitausvoima.
Kuten toisessa ketjussa todettiin, ilmiä on olemassa vaikka se olisi minimaalinenkin.
Renkaat toimii heiman jousena, samaten akselit joustaa hieman, jos pakoputki takana, niin pakokaasut työntää eteenpäin yms.
Eli auto kyllä kiihtyy, mutta sen kiihtyvyyden todistaminen ei ihan kotikonstein onnistukaan
Jos oletetaan, että kytkin irroittaa ilman viivettä, luulisi akselin kiertymän purkautuvan siellä vapaassa kytkinpäässä, eikä kiihdyttävän autoa. Samoin renkaiden vääntymän kuvittelisi purkautuvan renkaiden hetkellisenä hitaampana pyörimisenä.
Tähän mennessä kukaan ei ole huomioinut tilannetta, että auton renkaat saattaavat sutia.
Auton nopeus on esim. ehdotettu 60km/h, mutta vetävien pyörien nopeus voi olla vaikkapa 120km/h. Tällöin vauhti nousee vielä selvästi kytkimen aukaisun jälkeen, koska pyöriviin osiin varastoitunut liikevoimaa.
Esim. moni kiihdytysmoottoripyörä (nitropyörät) sammutta pyöränsä jo 300m:n kohdalla, mutta silti nopeus nousee vielä varttimailin loppuun asti.
No ei kai koska oletettiin, että nopeus katsotaan siitä edessä olevasta nopeusmittarista, joka ottaa tietonsa vetoakselilta.
Itse asiassa, tuosta tulikin mieleen, että jos se vetoakselin kierrosten lukija luuleekin, että ollaan jo seuraavalla kierroksella, vaikka vetoakseli onkin suoristunut vääntymästään ja se kohta mistä niitä kierroksia luetaan oli juuri siinä vääntymän alueella ja seilasi sen lukijan kahta puolta. Luki yhden kierroksen liikaa, ja mittari näyttääkin hiukan enemmän.
Se on ainakin mahdollista, että kuski kiihtyy nopeammin kuin auto ja vieläpä ilman ulkoista voimaa.
Sen sijaan jos kuskia halutaan myös kiihdyttää, niin verbaliikalla sekin onnistuu ilman ulkoista voiman käyttöä.
Tämä on hauska ketju... Kaikki tuntuvat kiihtyvän (paitsi auto) vaikka kytkin on painettu pohjaan ajat sitten... Internettiin on varmaankin varastoitunut energiaa, joka kiihdyttää :D
Kun kerran niin hyvin olet asiasta perillä ja satuit palstalle, niin kerro vaan rohkeasti mikä on totuus.
Me muutkin osaamme kyllä vinoilla ja naureskella toisten mielipiteille, siihen ei paljoa tarvita.
Joten vastaustasi odottaen ja toivoen muutakin tietoa kuin pelkkä 'mutu'.
Luulen, että kiihtyminen johtuu siitä että nopeus kiihtyy siitä kun kuski aloittaa kytkimen painamisen, eikä siitä kun kytkin on pohjassa.
Eikös tällä palstalla ole käytössä sanonta/oletus "mitätön ei ole sama kuin ei ollenkaan"
Eli vaikka se kiihtyminen on niin pientä, ettei sitä voi todistaa juuri millään, niin sitä tapahtuu, eikö vain???
Kyse onkin juuri siitä, että tapahtuuko sitä. Se saattaisi teoriassa olla juuri ja juuri mahdollista, mutta itse epäilen, että kitkavoimat ja ilmanvastus alkavat pudottaa nopeutta heti.
Ps. Tuo mainitsemasi oletus on fysiikassa aina olemassa; ei vain tällä palstalla.
TÄLLÄ palstalla on asenne "vaikka ilmiä olisi lähes mitätön, eikä sitä voisi todistaa, niin se on olemassa"
Mutta jos esim on takavetoinen auto, niin vaihteisto (kyllä, vaihteisto on vasta kytkimen jälkeen), akset, nivelet, vanteet, renkaat yms, antaa hieman periksi, ja toimii "jousena" samaten usein henkilöautoissa on pakoputki osottamassa sinne taaksepäin, ja pakokaasut puhaltaa autoa eteenpäin, jäähdytintä varten, ja nämä taasen "imee" autoa eteenpäin
Eli ei se auto paljoa kiihdy, mutta kiihtyy kuitenkin ;)
Ei välttämättä. Metallin jousivoimat vaihdelaatikossa ovat aivan mitättömiä ja ne voidaan jättää huomioimatta. Voit myös laskea ainakin suunnilleen pakokaasujen työntövoiman. Mitätön. Tuota imemistä en ymmärtänyt.
Luultavasti vetävien renkaiden muodonmuutokseen varastoituu suurin jousivoima ja senkin suuruus riippuu melko paljon kiihdytyksen rajuudesta ja renkaiden rakenteesta. Toki ripustuksiin voi varastoitua myös vähän.
Kun kytkin painetaan pohjaan, veto muuttuu pienellä aikavakiolla maksimista nollaan. Pyöriin ja ripustuksiin varastoitunut energia alkaa purkaantua heti, kun moottorin pyöriin tuottama voima alkaalaskea. Riippuen kytkimen toiminnan ja renkaan muodonmuutoksen ajoista lisäenergiaa joko on tai ei ole kytkimen irroitettua kokonaan. Joka tapauksessa 60 km/h nopeudessa ilmanvastus on huomattava, renkaan vierintävastus ja muut kitkat syövät myös energiaa.
Rukkastuntumalla väittäisin, että ei kiihdy. Tässä asiassa saatan olla väärässäkin, mutta varmaa kantaa tuskin kukaan pystyy sanomaan.
On on, mitättömiä, aivan yhtä mitättömiä kuin on metallipallon joustaminen osuessaan autoon 100km/h nopeudessa, mutta so?
Palstan käyttäjillä on mielipide "mitätön ei ole sama kuin ei mitään"
Eli usko pois, kyllä suurnopeuskameralla saadaan todistettua tuo kiihtymien vielä sen jälkeen kun kytkin pon pohjassa
Eli pysykää vaan kannassanne "mitätön ei ole sama asia kuin ei mitään"
Vanhana tekniikan miehenä sanoisin: "Liika tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä."
Kytkimen toiminnan aika mitataan kymmenesosasekunneissa ja jousivoimat purkautuvat mahdollisesti (?) sadasosasekunneissa. Silloin jousivoima ei ole merkityksellinen, koska kytkimen hidas muutos "hukuttaa" sen.
Kun metallipallo osuu autoon 100 km/h nopeudessa on kyse paljon pienemmistä ajoista; mikro tai jopa nanosekunneista. Silloin mittalaitteen nopeudenkin tulee olla ilmiön mukaan mitoitettu.
Vanhan valvontatutkan lähetinpulssi lähti n. 1 ms:n välein, sen teho oli n. 1 MW ja kesto n. 1 us. Kun määritetään tällaisen pulssin nousuaikaa tarvitaan satojen megojen (1: n x 100 000 000 jaksoa/sek) nopeuteen kykenevä skooppi. Jos halutaan tutkia sen kantoaaltoa, pitää yltää muutaman gigaherzin nopeuteen, (eli 1: n x 1 000 000 000 jaksoa/sek)
Hiukkasfysiikan ilmiöissä nämä olisivat haukotuttavan pitkiä aikoja.
Kannassa pysytään, mutta tarkkuus ja nopeus valitaan kohteen mukaan. Ei allakalla satasen juoksua eikä sekuntikellolla pyramidien ikää.
Häviäähän siitä kuskin ja muun irtaimiston hitausvoima tai g- voima, siis se , joka kuskia painoi penkin selkänojaan kiihtyvässä liikkeessä, ja penkin välityksellä autoa taaksepäin. Se on eräänlainen käsijarru ja kun se kytkimellä poistetaan, niin luulisi auton nopeuden kasvavan..
Kytkimen irrotusaika on käytännössä ehkä 0,1 s. Kaikki mikä tapahtuu tuon ajan sisällä on enemmän tai vähemmän spekulaatiota. Kun itse olen kiihdytellyt tehokkaanpuoleisella käsivaihteisella autolla, en kyllä oile kokenut auton kiihtymistä vaihtamisen aikana (noin 1 s), pikemminkin päivastoin.
Kiihtymisen vaikutusaika on microsekunteja, joten et sinä sitä pysty kokemaankaan.
Lyhyt aika ei kuitenkaan tarkoita etteikö kiihtymistä tapahtuisi.
Kuten totesin, kytkimen irrotusaika on käytännössä ehkä 0,1 s, ainakin satoja millisekunteja. Siksi on naurettavaa puhua mikrosekuntien mittaisesta, kytkimen irroitukseen liittyvästä kiihtymisestä.
Totea mitä tykkäät, kukaan ei ole edes puhunut ihmisvoimalla irroitettavasta kytkimestä, sähköinen mm. ei tarvitse millisekunteja.
Naurettavaksi leimaaminen on just sitä halpahintaista tyyliä yrittää peitellä omia mokiaan.
Kytkinlevyn raskaiden massojen irroitus tarvinnee useita millisekunteja, tekee sen millä vain. Ja aloituksessahan seisoi: "lyödään kytkin pohjaan, " Lyödäänkö sähköinen kytkin? Ei tosin poljettavaakaan lyödä.
Lillukanvarsiinhan tässä sekoillaan puolin ja toisin. Epäilen, etteivät jousivoimat kuitenkaan riitä kiihdyttämään autoa. Sehän ei riitä, että niitä on, vaan voimaa pitää olla riittävästi kitkavoimien kompensoimiseen edes hetkeksi.
"Epäilen, etteivät jousivoimat kuitenkaan riitä kiihdyttämään autoa. Sehän ei riitä, että niitä on, vaan voimaa pitää olla riittävästi kitkavoimien kompensoimiseen edes hetkeksi. "
No viimeinkin ymmärsit mistä on kysymys !
Oleellista juuri on, riittääkö jousivoimat, varsinkin kun vastavoimana on vain massojen hitaus. ! !
Luuloja saa sitten vaan esittää, jos muuta ei ole.
Vastavoimana massojen hitaus? Vastavoimana on massojen hitauden lisäksi kitkavoimat, suurimpana ilmanvastus.
Ps. En ole Amazing, mutta olen hyvin pitkälle samaa mieltä.
Erehdykseni.
Epäilen edelleen että sotketaan voimansiirron pyörivät massat, jotka määräävät renkaan työntövoiman jousivoimien purkautuessa, auton massaan.
Taitaa 60 nopeudessa renkaiden vierintävastuskin olla ilmanvastusta suurempi.
Minä en ole koko aikana ymmärrätänyt noista jousivoimista mitään, mutta jos siellä vääntöjännitystä on , niin luuulisi sen purkautuvan sinne kytkimen suuntaan, siellähän irti oleva elin on
Kun talon seinää vasten käsivoimin puristettu jousi päästetään vapaaksi, niin talo selvästi liikahtaa. Ainakin palstan teoreetikkojen mukaan.
Käsivaihteisen auton suorituskykymittauksissa tehdään myös kiihdytyskoe. Tästä mittauksesta syntyneestä kuvaajasta näkee selvästi vaihtopaikat, jotka näkyvät tasaisina kohtina muutoin kohoavassa nopeuskäyrässä. Vaihtohetkellä kiihtyvyys putoaa hetkellisesti nollaan, käytännössä hiukan alle, ennen kuin kytkin taas saa välitettyä voimaa vetäville pyörille.
Ja mittaustarkkuus oli ? ?
Useita kertaluokkia tarkempi kuin tarvitaan kumoamaan se tässä keskusteluketjussa toistettu merkillinen väite, että kiihdytyksen jatkumisen kytkimen irrotettua voisi jotenkin "tuntea".
Tarkkuus on millisekunteja, on todettu ammattilaisten vaihtavan ällistyttävän nopeasti vaikka käyttäisivät kytkintäkin. Ei alle puolen sekunnin ajassa ehdi aistia tapahtumien syy-seuraussuhdetta. Höpsismiä.
Kukas nyt puhuu aistimisesta ?
Peiselerpyörä mittaa nopeutta tietyssä aikajaksoissa.
Olipa aikajakso mikä hyvänsä, käyrästä näkyy vain nopeuden muutokset, ei kytkimen irroitushetkeä, puhumattakaan että siitä voisi päätellä, kuinka nopeasti kiihtyvyys vähenee.
Mutu se vaan näyttää pelaavan suurinta roolia.
Ihmisen aistit ovat hyvin rajalliset, eivätkä millään ehdi havaita kiihtyvyyden jatkumista kytkimen painamisen jälkeen, kuten täällä on virheellisesti väitetty. Mittalaitteet osoittavat nopeassa vaihdossa vedon ja kiihtyvyyden loppuvan ja kytkeytyvän taas päälle niin nopeasti, että ihminen ei pysty havaitsemaan kumpi oli ensin.
Tästä on kyse. Periaatteessa taikauskosta.
"Jos kesken rajuimman kiihdytyksen, esim 60km/h vauhdissa lyödään kytkin pohjaan, niin onko silloin mahdollista että nopeus nousisi vielä hetkeksi yli tuon 60km/h nopeuden? "
Avaajan kysymys oli aika yksiselitteinen .
" Onko mahdollista " - kysymyksen tulkitseminen muotoon - "voiko ihminen tuntea tai havaita" , lienee vain tyhjänpäiväisten selittäjien käyttämä keino pelastaa kasvonsa.
Tässä ketjussa on väitetty kiihtyvyys todetun, mikä ei pidä paikkaansa.
Ketjun perusteluista päätellen joissain tapauksissa se saattaisi jopa olla mahdollista.
Tähän pätee samalainen vastaus kuin tuohon "välittömään nopeuteen"
Eli tosielämässä se nopeus ei kiihdy, mutta kun tarkistellaan asiaa fysiikan kaavoilla, suurnopeuskamroilla yms, niin saatetaan havaita pieni nopeuden lisäys
Näinhän se on
Vaikka teoria ja mittaukset osoittaisivat mitä, jos ihminen itse ei sitä tunne tai huomaa, sitä ei tosielämässä ole olemassakaan.
Sama asia kun seisoskelee kesämökin laiturilla katsellen tyyntä järvenselkää, ja joku teoreetikko kertoo että tässä pyörutään, niin kyseessä on pelkkää teoreettista hölinää, ei tosielämässä maapallo mitään pyöri, kun sitä ei tunne tai voi havaita.
Niin se teoria ja käytäntö eroaa toisistaan, fyysikoiden on turha tulla esittämään typeriä teorioitaan.
Olikohan se fyysikko, joka tämän keskustelun aloitti? Pikemminkin insinööri Lehtinen tai hänen hengenheimolaisensa. Voi olla joku fyysikkokin yritti löytää joitain jännityksiin tai jousivoimiin liittyviä transientteja, jotka saisivat teorissa kiihtyvyyden jatkumaan hetkellisesti äärettömän nopeaksi oletetun kytkimen irrotuksen jälkeen.
Niin että mökkeile sinä vaan siellä ptolemaiolaisessa maailmassasi.
Joo.
Kyllä se aurinkokin kiertää maata. Näkeehän sen jo silmälläkin ja millään ei näe niin hyvin kuin silmällä.
Havaimtologiikkaan kuuluu vielä sekin että kuu on kirkkaampi kuin aurinko.
Sen näkee jo siitä että kuu valaisee hyvin pimeälläkin, aurinko ei siihen kykene, puhuipa teoreetikot mitä lystää.
Ihmisen äärimmilleen kehittyneet aistit havainnoivat ympäristön ilmiöt moninverrroin tarkemmin, kuin mitkään wannabehaaveilijoiden laskelmat ja aksioomaluonnehdinnat.
Etenkin milli- ja mikrosekuntiluokan tapahtumien havainnoinnissa ihmisaistit ovat ylivertaisia.
Fyysikot väittävät, että valonnopeus on suurin mahdollinen nopeus. Sekään ei pidä paikkaansa. Ihan arkihavainnoilla olen huomannut, että varjonnopeuden täytyy olla vielä suurempi. Kun valon laittaa päälle, ehtii varjo luikahtaa aina alta pois.
( " The Science of Discworld" Terry Patchett )
Tottakai se kiihtyy
Varmana olette lapsena käyttäneet sellaisia autoja joita raahataan taaksepäin, ja sitten päästetään irtin, niin ne kiihtyy jousen voimalla, henkilöauto toimii samoin, toisin sitä jousta on paljon vähemmä
Entä jos se leikkiauton vieteri irtoaa kiinnityksestään auton rungossa täsmälleen samalla hetkellä kun auto päästetään, kuinkahan paljon auto syöksähtää eteenpäin?
Mutta henkilöautpssa on kytkimen jälkeen tuosta jousta aika paljon, akselit, nivelet, renkaat, vanteet yms.
Eli ne paljao jousta, mut vähä, ja palstalaisen mielestä "vähän" ei oo sama ku ei yhtään
Kysehän ei ole siitä, etteikö energiaa varastoituisi. Kyse on siitä, riittääkö se energia kiihdyttämään vauhtia vai vaan "loiventamaan" hidastumista.
Lisäksi, kun voimansiirtolaitteiston kytkinpäässä ei ole vastusta, "jousto" purkautuu pääasiassa siellä; laitteiston pyörimisvastus lienee alle prosentin auton kulkuvastuksista.
Voimansiirron vastus on massojen hitaus ja laatikossa pyörii osa rattaista 10 kertaa nopeammin kuin pyörät eli jos pyörä pyörähtää 10 astetta niin joku ratas 100 astetta.
Kun jännitykset purkautuu, (sitoutunut voima luokkaa 5000 N), niin aikamoinen voima siinä tarvitaan pyörintänopeuden muuttamiseen hetkessä.
Aikamoinen voima tarvitaan myös auton kiihdyttämiseen 60 km/h nopeudesta.
Jotain 500 N vähintään.
"sitoutunut voima luokkaa 5000 N".
Mihinkähän tuo sitoutunut voima on varastoitunut ja miten se on laskettu? On eri asia, onko se sitoutunut kumiin vai metalliin. Edellisessä "jousivakio" on paljon pienempi kuin jälkimmäisessä, ja siten sitoutunut energia voi vaihdella paljon.
Jos 1000 kg auto on paikallaan 30 asteen rinteessä, on renkaiden kitkavoima ja niihin sitoutunut jännitysvoima luokkaa 5000 N. Siten tuo voi vastata kiihdytyksessäkin renkaiden jännitystä. Myös tuo vastussvoima 500 N vaikuttaa oikelta suuruusluokalta. Nyt on kysymys renkaiden jännitysvoiman jakautumisesta auton vauhdittamisen ja kytkimen kohdalta vapaan voimansiirtojärjestelmän kesken.
Eikös voimaa ole sitoutunut alustaan jne. yhtä paljon kun on käyttää kiihdytykseen ja ylijäämä menee sitten auton todelliseen kiihtymiseen ja kun kytkin polkaistaan pohjaan kyseinen energia vapautuu. Mutta se vapautuu todella nopeasti, siksi kiihtyvyys sillä energialla on olematon, mutta kumminkin.
Jarruttaessa energiaa sitoutuu vain kuumiin ja jousistoon. koska jarrut yrittävät pysäyttää pyörien pyörimistä pyörien akselista. Kiihdytyksessä koko voimansiirto ja auton alustakin on mukana.