Tuottoisa lapsibisnes houkuttelee yrittäjiä liike-elämästä.

Lapsibisnes.

Talouselämän tuore uutinen lapsibisneksestä 16.6.2012.

Aikamoisia summia lastensuojelubisnes tienaa sijoitetuilla , huostaanotetuilla lapsilla ja nuorilla.

Uutisessa kritisoidaan myös Nuorten ystävät ry:n toimintaa, joka tekee työtä lasten hyväksi 650. työntekijällä, sekä järjestölle RAY:n myöntämiä avustuksia lastensuojelun edunvalvontahankkeelle.

Lue uutinen, kommentteja, kommentoi.

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/06/16/lapsibisnesta-ei-valvo-kukaan/201231577/137
------------

7

164

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ja TALOUSSANOMISSA!!

      Kiitos linkistä :)

      "Tampereella lastensuojelun kustannukset olivat toissavuonna 34 miljoonaa. Sijoitusten osuus kustannuksista oli 77 prosenttia. Vain pieni osa käytettiin avohuoltoon, minkä pitäisi olla ensisijainen tuki."

      Mitenkä se huostaaminen siis VOI olla jokin viimeinen pakonsanelema ääääärettömän tarkkaan harkittu toimenpide :O -Sijareiden arvomaailmasta kertoo aika selkeästi heiän palstan kannanotot ja rivien väleissä pursuavat silmien pyöritykset (sekä totaalinen tyhmyyskin) ja heiän ehdoton käsitys siitä, että heillä on jotenkin oikeus neuvoa.

      Tässä pieni keskustelun ote:

      "Priorisointia
      18.6.2012 11:3
      Voisiko lastensuojelun tarkkailussa olevat perheet jättää tuon kierrätyksen arjestaan pois kokonaan. Kaikki jätteet samaan pussiin ja roskikseen joka päivä. Sillä tavoin toimien sossujen tarkastusta tarvitsisi jännittää vähemmän ja säästyisi itselleenkin voimavaroja tärkeämpään.Tekisi vain välttämättömät askareet.
      Helpointa on tinkiä omista arvoistaan ja yhteisestä edusta kuin omien lastensa edusta. Ei ole mitään järkeä lajitella jätteitä jos siitä koituu omalle perheelle ongelmia.

      VASTAA
      ??-- :(
      18.6.2012 12:54
      2
      niin...että ihminen tinkisi arvoistaan ja kasvatussuunnitelmistaan gestapon takia.

      -että vanhemman pitäisi miellyttää ja rauhoitella sos.toimea...väkivallan perusoppaissa jo seisoo, että uhri menettää oman olemuksensa väkivallan tekijän takia ja alkaa miellyttää alistajaa eri tilanteissa jotta ei syntyisi vaaratilanteita. Sekin on yksi väkivallan keino, että alistava uhkaa ottaa lapset, sillä saadaan kyllä puoliso aika nöyräksi (=masentuneeksi).

      Yhdestä ihmisestä on kyllä kätevämpi päästä eroon kuin koneistosta...

      VASTAA
      Jemilina
      18.6.2012 22:58
      1
      niin eli itse olet valmis antamaan lapsesi huostaan ihan vain siksi, että omat arvosi ovat sinulle tärkeämpiä kuin omat lapsesi. Huh huh.

      VASTAA
      21.6.2012 00:47
      1
      En minä, vaan moni on tuossa tilanteessa!!!

      Jatkasitko sinä avioliittoa puolison kanssa, joka käskee sut tanssimaan pikkumustissa ja korkokengissä pöydällä ja et oikein tykkäisi että lapset saa kuvan että sillai voi tehdä? Et ottaisi eroa koska omat arvosi olisivat itsekkäitä ja sinulle tärkeämpiä kuin omat lapset. Olisit valmis miellyttämään puolisoa lasten takia, jos puoliso pystyy oman asianajajan turvin saamaan lapset erossa itselleen.

      Entä heittäisitkö omalle pihallesi ympäristömyrkkyjä "AIKUISENA" ja lasten nähden, jos puoliso vaatii kodin olevan puhdas?

      ETTÄ HUH HUH VAAN!

      Moni oikea vanhempi muuttaa muualle väkivallan takia, lasten kanssa.

      Todistat että väkivallan tekijän miellyttäminen on ihan ok?! "

    • Lapsiuhrit.

      Varatuomari Leeni Ikosen kannaotto Kansanuutisissa olleeseen vastaavaan uutiseen 7.5.2010.

      Lastensuojelun asennemuutos tarpeen

      Tutkimusprofessori Matti Rimpelä osuu naulan kantaan kuvatessaan lastensuojelun tilannetta (KU 7.5.). Maassamme tarvitaan perusteellista asennemuutosta suhtautumisessa lapseen ja vanhempiin.

      Lasten pitämisestä on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Lapsia kaupitellaan lehti-ilmoituksilla ”parempiin” perheisiin, vaikka lapsikauppa on kielletty ja Suomi on sitoutunut lapsen oikeuksin yleissopimuksella ja muilla ihmisoikeussopimuksilla kunnioittamaan lapsen oikeutta vanhempiinsa ja perheeseensä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt maamme päättäjien huomiota siihen, että niin valtava määrä lapsia asuu kodin ulkopuolella.

      Jokaisella, myös lapsella, on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja oikeus nauttia perhe-elämästä. Lapsia kuitenkin suljetaan vankilamaisiin oloihin, lastensuojelulaitoksiksi kutsuttuihin paikkoihin.

      Maassamme keskustellaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Keskustelun kärki tulisi kohdistaa viranomaistoimintaan, jota 2000-luvulla on varhaisen puuttumisen nimissä harjoitettu. Toiminta perustuu harhakuvalle siitä, että lastensuojelutyö tuo jotain parempaa lapselle.

      Jokaisella lapsella on oikeus ilmaiseen perusopetukseen, myös vammaisilla ja sairailla lapsilla sekä niillä lapsilla, jotka tarvitsevat muutoin tukea oppimiseensa. Useissa kunnissa peruskoulu kieltäytyy järjestämästä lapselle asianmukaista opetusta ja siirtää heidät sosiaalitoimen hoidettaviksi. Koulut ovat omaksuneet mielivaltaisia toimintatapoja ja toimivat lastensuojelun jatkeena sen sijaan, että toimisivat kodin kanssa hyvässä yhteistyössä, kuten laki edellyttää.

      Syrjintäkin on kiellettyä, mutta yhä useampi lapsi joutuu päivähoidossa ja koulussa syrjinnän kohteeksi ulkonäkönsä, alkuperänsä, kielensä, temperamenttinsa tai muun henkilökohtaisen ominaisuutensa takia. Tällainen lapsi pyritään siirtämään sairaiden kirjoihin ja lastensuojelun piiriin.

      Lastenpsykiatrit asettavat lapselle diagnooseja ja katsovat oikeudekseen kirjoitella lastenkotia suosittavia lausuntoja, vaikka lääkärin tehtäviin kuuluu potilaan tutkiminen ja hoitaminen. Terveistä lapsista tehdään sairaita ja sairaat lapset eivät saa hoitoa. Diagnoosi tuottaakin lastenkodille enemmän rahaa korkeana vuorokausihintana.

      Aktiivisia, lapselleen parasta hoitoa ja opetusta vaativia vanhempia kiusataan, asiallisia vanhempia väitetään päihdeongelmaisiksi ja heitä kehotetaan hakemaan apua mielenterveystoimistosta. Vanhempiin asennoidutaan kuin potentiaaliseen uhkaan lapselleen, heitä pidetään lähtökohtaisesti pahoinpitelijöinä ja lapsensa hyväksikäyttäjinä.

      Vanhempia uhkaillaan ja pelotellaan lapsen poisottamisella, kun he hakevat apua. Yhä useampi avuntarvitsija ei enää uskalla hakea apua, kun kaikki tahot on koulutettu tekemään huoli-ilmoituksiaan lastensuojeluun, joka käyttää tukimuotona huostaanottoa. Lapsen ja perheen oikea tukeminen lähtee kuitenkin laadukkaista peruspalveluista.

      Syrjintä ja suvaitsemattomuus on järjestelmällistä ja sitä harjoittaa julkinen valta, se taho, jonka tulisi suojella lasta. Lapseen suhtaudutaan kuin yhteiskunnan vaaralliseen viholliseen, joka tulee sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle lastenkotiin. Hallintotuomioistuimessa lapsen tosiasiallinen tilanne jää tutkimatta.

      Kyse on siis sekä rahasta että asenteista. Ei ole ihme, jos lapset ja nuoret voivat pahoin.

      Leeni Ikonen, varatuomari
      -----------

      • Perheiden oikeudet?

        Taloussanomien uutisesta lainaus.

        Maria Syvälä
        16.6.2012 06:01 (päivitetty 06:03)

        Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin poliisitoimikin.

        Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.

        – Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.

        Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.

        TaloustiedotMehiläinen Oy
        – Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.

        Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.

        – Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?

        – Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.

        Konsultit, sijoittajat
        ja järjestöt bisneksessä

        Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

        Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun toimipistettä eri puolilla maata.

        Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä. Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.

        Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi?

        Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.

        – Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.

        Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.
        -----------


      • Nuorten ystävät?
        Perheiden oikeudet? kirjoitti:

        Taloussanomien uutisesta lainaus.

        Maria Syvälä
        16.6.2012 06:01 (päivitetty 06:03)

        Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin poliisitoimikin.

        Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.

        – Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.

        Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.

        TaloustiedotMehiläinen Oy
        – Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.

        Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.

        – Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?

        – Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.

        Konsultit, sijoittajat
        ja järjestöt bisneksessä

        Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

        Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun toimipistettä eri puolilla maata.

        Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä. Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.

        Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi?

        Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.

        – Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.

        Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.
        -----------

        Professori Matti Rimpelä.

        Luento 24.4.2012 Nuorten ystävät tilaisuudssa.

        http://www.nuortenystavat.fi/file.php?fid=3267
        -----------


      • Lapsibisnes.
        Perheiden oikeudet? kirjoitti:

        Taloussanomien uutisesta lainaus.

        Maria Syvälä
        16.6.2012 06:01 (päivitetty 06:03)

        Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin poliisitoimikin.

        Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.

        – Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.

        Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.

        TaloustiedotMehiläinen Oy
        – Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.

        Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.

        – Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?

        – Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.

        Konsultit, sijoittajat
        ja järjestöt bisneksessä

        Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.

        Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun toimipistettä eri puolilla maata.

        Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä. Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.

        Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi?

        Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.

        – Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.

        Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.
        -----------

        lauantai, 17. maaliskuuta 2011
        SOS-
        Lapsikylältä paha lipsahdus

        SOS-Lapsikylät ovat vuosikymmenien ajan tehneet arvokasta työtä, mutta nyt järjestö mielestäni käyttää varainhankinnassaan kyseenalaisia keinoja. Parhaillaan on meneillään varainhankintakampanja, jonka yhteydessä esitetään osittain harhaanjohtavia tietoja. Mm. Helsingin Sanomissa (8. 3. 12) julkaistussa ilmoituksessa väitetään, että Suomessa on "yli 17 000 lasta, jotka eivät voi asua turvallisesti omassa kodissaan". Määrä on sama kuin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä, mutta kaikki lapset eivät ole sijoitettuina sen vuoksi, että kotiolot olisivat turvattomat - sijoituksia tapahtuu nykyään myös mm. "hoidollisista syistä", kun esim. neuropsykologisista häiriöistä kärsiville lapsille ei pystytä tarjoamaan kuntoutusta avopuolella, tai kun nuorisopsykiatriasta ohjataan resurssipulan vuoksi nuoria sosiaalipuolelle. (Asiasta on ansiokkaasti kirjoittanut mm. Päivi Lipponen.) Siis neuropsykologisista tai psyykkisistä ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria joutuu eroon perheestään - jopa satojen kilometrien päähän - sen vuoksi, ettei kotiseudulla ole tarjota sopivaa hoitoa tai kuntoutusta. Vaikka he lienevätkin vain pieni osa sijoitetuista, on loukkaavaa leimata perheitä antamalla ymmärtää, että sijoitus johtuu aina kodista.

        Ainakin radio- ja nettimainonnassaan SOS-Lapsikylä vetoaa myös siihen, että "lähes 100 000 lasta on lastensuojelun piirissä". Kun asia esitetään tällä tavalla, kuulostaa siltä, että 100 000 lasta eläisi hyvinkin haavoittuvissa oloissa ja olisi SOS-Lapsikylien potentiaalisia asukkaita, mikä tietenkin, toivotusti, saa suuren yleisön kukkaron nyörit heltiämään! Mutta mitä käytännössä tarkoittaa, että lapsi on "lastensuojelun piirissä"? Lastensuojelu on pääosin ennaltaehkäisevää toimintaa, eikä lastensuojelun piirissä oleminen todellakaan tarkoita, että perheessä ilman muuta on väkivaltaa, alkoholismia tms. ja että huostaanotto on vain ajan kysymys!

        Lastensuojelun piiriin voi hakeutua perhe, joka tarvitsee kotiapua vaikkapa uuden vauvan syntymän vuoksi tai jonkun perheenjäsenen sairastuttua - kunnallista kotiapua lapsiperheet eivät nykyään yleensä voi saada, joten sosiaalitoimen perhetyöntekijän apu on tervetullutta. Lastensuojelun piirissä voi olla köyhä perhe, jonka lapsille tarjotaan harrastusmahdollisuuksia syrjäytymisen estämiseksi, tai yksinhuoltajaperhe, jolla ei ole ympärillään sukulaisten tukiverkostoa käytännön apuna ja henkisenä tukena. Luultavasti suurin osa lastensuojelun kanssa tekemisissä olevista perheistä on tavallisia, kunnollisia keskivertoperheitä, joilla juuri sillä hetkellä on syystä tai toisesta vaikeaa.

        Sitä paitsi, miten nuo lastensuojelun piirissä olevat 100 000 lasta liittyvät SOS-Lapsikylän rahankeräykseen, jonka "mannekiineina" heitä käytetään? Käsittääkseni kuntien sosiaalitoimen rahoitus ei sentään - vielä! - perustu hyväntekeväisyyteen.

        ----------


      • amaliasijari
        Lapsibisnes. kirjoitti:

        lauantai, 17. maaliskuuta 2011
        SOS-
        Lapsikylältä paha lipsahdus

        SOS-Lapsikylät ovat vuosikymmenien ajan tehneet arvokasta työtä, mutta nyt järjestö mielestäni käyttää varainhankinnassaan kyseenalaisia keinoja. Parhaillaan on meneillään varainhankintakampanja, jonka yhteydessä esitetään osittain harhaanjohtavia tietoja. Mm. Helsingin Sanomissa (8. 3. 12) julkaistussa ilmoituksessa väitetään, että Suomessa on "yli 17 000 lasta, jotka eivät voi asua turvallisesti omassa kodissaan". Määrä on sama kuin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä, mutta kaikki lapset eivät ole sijoitettuina sen vuoksi, että kotiolot olisivat turvattomat - sijoituksia tapahtuu nykyään myös mm. "hoidollisista syistä", kun esim. neuropsykologisista häiriöistä kärsiville lapsille ei pystytä tarjoamaan kuntoutusta avopuolella, tai kun nuorisopsykiatriasta ohjataan resurssipulan vuoksi nuoria sosiaalipuolelle. (Asiasta on ansiokkaasti kirjoittanut mm. Päivi Lipponen.) Siis neuropsykologisista tai psyykkisistä ongelmista kärsiviä lapsia ja nuoria joutuu eroon perheestään - jopa satojen kilometrien päähän - sen vuoksi, ettei kotiseudulla ole tarjota sopivaa hoitoa tai kuntoutusta. Vaikka he lienevätkin vain pieni osa sijoitetuista, on loukkaavaa leimata perheitä antamalla ymmärtää, että sijoitus johtuu aina kodista.

        Ainakin radio- ja nettimainonnassaan SOS-Lapsikylä vetoaa myös siihen, että "lähes 100 000 lasta on lastensuojelun piirissä". Kun asia esitetään tällä tavalla, kuulostaa siltä, että 100 000 lasta eläisi hyvinkin haavoittuvissa oloissa ja olisi SOS-Lapsikylien potentiaalisia asukkaita, mikä tietenkin, toivotusti, saa suuren yleisön kukkaron nyörit heltiämään! Mutta mitä käytännössä tarkoittaa, että lapsi on "lastensuojelun piirissä"? Lastensuojelu on pääosin ennaltaehkäisevää toimintaa, eikä lastensuojelun piirissä oleminen todellakaan tarkoita, että perheessä ilman muuta on väkivaltaa, alkoholismia tms. ja että huostaanotto on vain ajan kysymys!

        Lastensuojelun piiriin voi hakeutua perhe, joka tarvitsee kotiapua vaikkapa uuden vauvan syntymän vuoksi tai jonkun perheenjäsenen sairastuttua - kunnallista kotiapua lapsiperheet eivät nykyään yleensä voi saada, joten sosiaalitoimen perhetyöntekijän apu on tervetullutta. Lastensuojelun piirissä voi olla köyhä perhe, jonka lapsille tarjotaan harrastusmahdollisuuksia syrjäytymisen estämiseksi, tai yksinhuoltajaperhe, jolla ei ole ympärillään sukulaisten tukiverkostoa käytännön apuna ja henkisenä tukena. Luultavasti suurin osa lastensuojelun kanssa tekemisissä olevista perheistä on tavallisia, kunnollisia keskivertoperheitä, joilla juuri sillä hetkellä on syystä tai toisesta vaikeaa.

        Sitä paitsi, miten nuo lastensuojelun piirissä olevat 100 000 lasta liittyvät SOS-Lapsikylän rahankeräykseen, jonka "mannekiineina" heitä käytetään? Käsittääkseni kuntien sosiaalitoimen rahoitus ei sentään - vielä! - perustu hyväntekeväisyyteen.

        ----------

        Kovasti ihmettelin minäkin tuota kampanjaa, mikä kiersi facebookissa.

        Siinä neuvottiin miten rahaa voi lahjoittaa ja heidän toimintaansa tukea.

        Väittivät siinä, että osa varoista käytetään myös perheiden tukemiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan.

        Kuka tietää jonkun perheen, joka olisi saanut apua just SOS-lapsikylältä.
        Eikös noi kaikki laitokset ole sossulan alaisia ja laskuttavat lasten hoidosta sossulaa??
        Toimiiko enää mikään yhteisö Suomessa ainoastaan lahjoitusvaroin?
        Tiedän esim. että tuo niin arvostettu Pelastusarmeijakin esim. ylläpitää noita yömajoja, MUTTA eihän sinne noin vain mennäkään kadulta yötä nukkumaan, vaan pitää olla ensin maksusitoumus sossulta. Jos ei sitä ole, niin ovet pysyvät kiinni. Et sellaista hyväntekeväisyyttä sielläkin.


      • Vuorovaiktustaidot.
        amaliasijari kirjoitti:

        Kovasti ihmettelin minäkin tuota kampanjaa, mikä kiersi facebookissa.

        Siinä neuvottiin miten rahaa voi lahjoittaa ja heidän toimintaansa tukea.

        Väittivät siinä, että osa varoista käytetään myös perheiden tukemiseen ja ennalta ehkäisevään toimintaan.

        Kuka tietää jonkun perheen, joka olisi saanut apua just SOS-lapsikylältä.
        Eikös noi kaikki laitokset ole sossulan alaisia ja laskuttavat lasten hoidosta sossulaa??
        Toimiiko enää mikään yhteisö Suomessa ainoastaan lahjoitusvaroin?
        Tiedän esim. että tuo niin arvostettu Pelastusarmeijakin esim. ylläpitää noita yömajoja, MUTTA eihän sinne noin vain mennäkään kadulta yötä nukkumaan, vaan pitää olla ensin maksusitoumus sossulta. Jos ei sitä ole, niin ovet pysyvät kiinni. Et sellaista hyväntekeväisyyttä sielläkin.

        Talentia Puheenjohtajalta arkisto

        13.4.2012

        Talentian arvot arjessa
        Talentia on uskollinen perustehtävälleen. Olemme jäsenten tukena ja turvana työelämässä. Haemme ratkaisuja epäkohtiin, joita jäsenet nostavat esille. Ajamme tasapuolisesti eri jäsenryhmien etuja ja edistämme yhteistä talentialaista identiteettiä.

        Eettisyys on tärkeä kulmakivi Talentian toiminnalle. Järjestäytynyttä jäsentä ei jätetä yksin eettisissä pulmatilanteissa. Eettistä toimintaa on myös ajaa muutosta yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

        Hiljattain Talentia oli jäsentensä tukena ottamalla kantaa Turun suunnitelmiin muuttaa lastensuojelun painopiste laitoshoidosta avohuoltoon. Sinällään painopisteen muutoksessa Turku toimii oikein. Toteutus sen sijaan ontui – ja pahasti. Turku ilmoitti, että se voi satsata avohuoltoon vain, jos kolme lastenkotia lakkautetaan. Lastenkotien lapset ja osa työntekijöistäkin sai lukea suunnitelmista vasta lehdestä.

        Olin Turussa tapaamassa talentialaisia tässä vaikeassa tilanteessa. ”Kuinka puolustaa lasten oikeuksia, onko tällainen vastakkainasettelu oikein, miten tähän voi vaikuttaa”, kysyivät jäsenet oikeutetusti. Talentia ja Varsinais-Suomen yhdistys aloittivat asiasta julkisen keskustelun, jota käydään edelleen. Tapasimme myös poliitikkoja.

        Turun käyntini jälkeen ehdotin, että tapaisimme pian uudelleen lastensuojelun avohuollon ja lastenkotien työntekijöiden kanssa. Lastensuojelun puolustaminen Turussa on yhteinen asiamme. On tärkeää muodostaa yhteinen näkemys avohuollon sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien sekä lastenkotien johtajien ja ohjaajien kanssa siitä, miten tehdä näkyväksi päättäjille kaikkien työn tärkeys ja merkitys lastensuojelun kokonaisuudessa.

        Olemme kuluvan vuoden aikana kannustaneet jäseniämme yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen eri foorumeilla. Ilokseni huomaan, että asia kiinnostaa.

        Sosiaalialan ammattilaisten tärkeä tehtävä on hyödyntää työstä ja koulutuksesta saatua tietoa yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseksi. Sosiaalialan ammattilaiset kohtaavat ihmisiä, jotka kärsivät eniten asenteiden koventumisesta, toimimattomista rakenteista ja puutteellisista resursseista. Myös ammattilaiset itse tuntevat nämä nahoissaan.

        Meillä on tieto ja keinot muuttaa asioita! Tarvitaan ripaus intoa ja uskoa muutokseen sekä kollegojen, alueyhdistysten ja ammattijärjestön tukea, jotta muutoksen ensiaskeleet otetaan.

        Teksti: Tero Ristimäki
        --------------


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      2016
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      29
      1065
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      880
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      261
      768
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      65
      759
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      14
      739
    7. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      83
      689
    8. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      687
    9. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      213
      676
    10. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      672
    Aihe