Niin, voisiko joku kertoa, että kun yritän opetella aaltoliikeoppia niin miksi samat kaavat pitää olla jokaikisessä oppikirjassa ja nettiprujuissa eri merkeillä?
Ihan kuin tämä ei olisi vaikeaa jo muutenkin, niin kaavat pitää olla aina joka paikassa eri tavalla esitettyinä, että varmasti menee sekaisin.
Onko tässä "fyysikoiden taisto" meneillään, että mitä merkkikieltä milloinkin käytetään?
Törkeintä on fysiikan proffani luentopruju, jossa on yhdenlaiset kaavat ja sitten sama ukko antaa tenttiin kaavakokoelman, jossa samat kaavat mutta tietenkin aivan eri merkeillä.
Ihme pelleilyä!
Ihan kuin tämä ei olisi vaikeaa jo muutenkin, niin kaavat pitää olla aina joka paikassa eri tavalla esitettyinä, että varmasti menee sekaisin.
Onko tässä "fyysikoiden taisto" meneillään, että mitä merkkikieltä milloinkin käytetään?
Törkeintä on fysiikan proffani luentopruju, jossa on yhdenlaiset kaavat ja sitten sama ukko antaa tenttiin kaavakokoelman, jossa samat kaavat mutta tietenkin aivan eri merkeillä.
Ihme pelleilyä!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voin kokemuksesta sanoa, että kun olet muutaman kerran yhdistänyt eri merkintätavoilla toteutetut lähteet, niin osaat asian niin hyvin, ettei sinua merkintätavoilla hämätä.
Jos aiot fysiikassa tai matematiikassa hiemankaan pitemmälle, niin tuo merkitätapa-asia sinun on otettava joka tapauksessa haltuun.
Ok. Silti en hyväksy, että jokaisessa kaavassa on eri merkinnät ja suureet.
Minkä takia esim. taittumisen kaavassa:
n1sin(palloviiva)1=n2sin(palloviiiva)2
Miksi tämä "palloviiva" voi olla yht´äkkiä rusetti?
Ettei vaan olisi trolli? En jaksa uskoa, että kenelläkään joka puhuu "proffista" ja "prujuista" olisi 1) vaikeuksia thetan ja fiin nimeämisessä ja 2) sen tietämisessä, että niitä molempia käytetään *jatkuvasti* kulmamerkintöinä. Täysin ilmeinen asia.
Mutta se on totta! Onko se palloviiva nimeltään theta? Rusetti = Fi vai sittenkin Alfa?
Minä puhun kulmakertoimista - miksi helvetissä ei ole yhtä merkkiä vaan joka fakin kaavassa eri merkit?
Vaihtelu virkistää!