Maalla Kaksi kuuta
Mitä Vittua?
18256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vai että oikeen kuita.
Montakohan kuuta saturnuksella sitten on jos kaikki muutaman metrin murikat lasketaan kuiksi. Kyllähän tollaset kiertolaisia on mutta en nyt lähtis noin harhaanjohtavasti kuiksi nimittämään.
Jos joku möntti kiertää toista Auringon kiertolaista aurinkokunnassa, kutsutaan sitä kuuksi koosta riippumatta. Onhan muutaman kymmenen metrin asteroideiltakin löydetty parin metrin kokoinen kiertolainen ja se on silloin ko asteroidin kuu vaikka pieni onkin. Toinen nimitys on sateliitti. Ihmisten tekemät tekniset vempeleet, jotka kiertävät Maapalloa ovat myös satellitteja, tai tekokuita.
Taannoin tehtiin havainto että kuumme on muodostunut kahdesta erillisestä kuusta. Kuun "pimeä puoli" on täysin erilainen koostumukseltaan kuin "etupuoli".
Toinen noista kuista on maahan törmänneen murikan seurausta ja toinen on tullut muualta ja niiden törmäämisnopeuskin on laskettu suhteellisen alhaiseksi eli 8000km tunnissa. Mikäli nuo kuut olisivat törmänneet kosmisilla nopeuksilla niin niiden massa olisi sinkoutunut avaruuteen ja meillä ei olisi yhtäkään kuuta eikä ehkä elämääkään.
Lisäksi on havaittu että auringot syntyvät aurinkojoukoissa joten auringollamekin on ollut satoja sisaruksia aikoinaan.
Tosin maata ei vielä silloin ollut nautiskelemassa noista auringoista.
Olis siistii tietää, et mitkä tähdet ovat meidän auringon sisaruksia ja missä ne nykyään sijaitsevat. Pystyiskö astronomit tunnistamaan ne esim. kemiallisesta koostumuksesta?
Näköjään Tieteen Kuvalehdessä on juttua tuosta:
http://tieku.fi/uusi-lehti/tieteen-kuvalehti-162011
Pitää himassa tonkia, josko löytäisin tuon 16/2011 lehden.
Siinä tie-kussa oli joo juttua tuosta ja tutkimalla ratoja ja laajenemista on jotakin osviittaa jo saatu mistäpäin niitä sisaruksia kannattaa etsiä ja sitten tutkimaan spektrejä ja koostumuksia jotka ovat suurinpiirtein identtisiä aurinkomme kanssa.
Olikohan samaisessa lehdessä juttua siitä kun joskus kaukana tulevaisuudessa linnunrata törmää andromedan galaksiin mutta valtavien etäisyyksien vuoksi varsinaisia törmäyksiä ei tapahdu mutta painovoimien vuoksi linnunradan tähdet planeettoineen kuineen linkoutuu hujan hajan sulautuessaan Andromedan kanssa.
Löysin ko. artikkelin. Ensi vuonna laukaistavan Gaia-satelliitin avulla astrofyysikot voivat alkaa etsimään auringon sisaruksia!
Gaian tarkoituksena on tutkia miljardin tähden etäisyydet ja tarkat liikeradat Linnunradassa.
Tieteen Kuvalehti on vain porvarillista pas kaa, ei totuuksia.
Etkö voisi lopettaa. Et ole edes hauska.
Jos pidettäisiin jotain rotia siitä, minkä kokoinen luonnollinen satelliitti oikein hyväksyttäisiin planeetan kuuksi, menettäisi Mars molemmat kuunsa.
No, kutsuttiinhan aikoinaan keinotekoisiakin satelliitteja tekokuiksi.
Koon sijasta tai lisäksi kriteerinä voisi olla jonkinsorttinen pysyvyys. Toki pysyvyyskin on rajallinen ja keinotekoinen kriteeri.
Pluton kohtalo on esimerkki siitä, ettei näitä asioita ole kyetty tarkasti määrittelemään. Jos ja kun Oortin pilvessä todennäköisesti on Plutoa suurempiakin kappaleita, päätettiin Pluto alentaa planeetan kategoriasta kääpiöplaneetaksi eli Plutoidiksi. Pääsi sentään uuden kategorian nimeksi.
Plutolla ja sen kuulla Kharonilla lienee ennätys kokoeron pienuudessa. Jos Kharon olisi edes tuplasti isompi, pitäisi kai puhua kaksoisplutoidista.
Veteen piirrettyjä viivoja.
Pluto putosi pois planeettakunnasta, koska se ei kaikilta osin noudata planeettojen määritelmää. Koko ei siinä ollut ratkaiseva tekijä, vaan sen planeetoista poikkeava käyttäytyminen. Se noudattelee samoja kuvioita, kuin muut nykyisin Plutoideiksi kutsutut kääpiöplaneetat. Koko tulee siinä vain sen verran mukaan että kääpiöplaneetta-statuksen saa, jos massaa on sen verran että kappale on muotoutunut pallomaiseksi.
Kiitos asiallisesta ja ilmeisen asiantuntevasta vastauksestasi. Osaisitko valottaa tarkemmin , mitä tarkoittaa "poikkeava käyttäytyminen"? On aina ilo oppia uutta.
En ole nimimerkistäni huolimatta astronomian harrastaja muuten kuin mitä tieteen historian harrastukseni on alaa sivunnut. Muistan kuitenkin sen, että Pluton kohdalla taisi olla melko paljonkin depaattia ennen kuin status virallisesti muuttui.
Käsittääkseni planeetan statukselle vaatimuksia on kolme:
1. Kohde kiertää omaa aurinkoaan
2. Kohde on tarpeeksi suuri, että oma painovoima on muovannut kohteesta pallonmuotoisen
3. Kohde on putsannut oman kiertoratansa ympäristön
Pluto hylättiin tuon kolmannen vaatimuksen täyttymättömyyden takia. Mutta toisaalta, ei Maakaan sitä vaatimusta tiukkapipoisesti tulkittuna täytä.
Niin kuten sinulle jo tuossa vastattiinkin, Pluto ei täytä nykyistä vaatimusta oman ratansa putsaamisesta.
Tähän oli tultu 2000-luvun alkupuolella, kun alettiin löytää lisää Pluton radan takaa massaltaan Plutoa suurempiakin kappaleita ja vanha määritelmä planeetalle oli ajamassa planeettakäsitteen inflaatioon uusien "planeettojen" ansiosta, koska jopa Pluton kuu Charonkin olisi pitänyt periaatteessa lukea planeetaksi. Tästä syystä planeettakäsitettä tarkennettiin, joka pudotti planeettojen määrän kahdeksaan ja luotiin uusi ryhmä kääpiöplaneetat, johon nykyään Ceres, Pluto, Eris ja Makemake kuuluvat.
Tämä ryhmä on saamassa lisää jäseniä, kunhan vastikään löydetyt kohteet saadaan määriteltyä. Kääpiöplaneetan määritelmä on muuten planeetan määritelmä, mutta sillä erotuksella että se ei pysty putsaamaan rataansa.
Merkurius on maan karannut kuu nro 2. Karkasi maan kiertoradalta raskaan ytimensä takia.
Miten olisi muuten elämän laita planeetallamme, jos maalla olisi toinenkin kunnon kuu?
Kuuhulluja olisi tupamäärä.