Kattelin tuossa juuri uusia jaksoja, ja siinä oli testi, että jos auto roikkuu lähes kokonaan kallion reunalla, niin voiko konepellille laskeutuva lintu saada auton putoamaan.
Tulos oli "ei voi" vaan tarvittiin kymmeniä lintuja ja satoja kiloja.
Mun logiikan mukaan jos auto on juuri sopivasti siinä reunalla niin vaikka pingispallon putoaminen konepellille saa sen putoamaan alas jyrkänteeltä, olenko oikeassa?
Tulos oli "ei voi" vaan tarvittiin kymmeniä lintuja ja satoja kiloja.
Mun logiikan mukaan jos auto on juuri sopivasti siinä reunalla niin vaikka pingispallon putoaminen konepellille saa sen putoamaan alas jyrkänteeltä, olenko oikeassa?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Niinpä. Jos laitetaan se "kymmeniä lintuja" miinus yksi lintu se vielä pysyy. Kun sitten laitetaan se yksi lintu niin on menoa.
Reunan yli roikkuvan auton tapauksessa kyse on ilmeisesti siitä, että pyörät pyörähtävät, tai alusta luistaa maata vasten. Lepokitkan ja liikekitkan ero on niin suuri, että muutama kilo ei vielä saa autoa liikkeelle.
Toinen asia on, että jos auton putoaminen johtuu reunan rikkoutumisesta. Silloinkin toki kitkatekijät ovat samat, mutta vaikeammin arvioitavat. Silloin voisi kuvitella tilanteen, että pienikin lisä saa rikkoutumisen aikaan. Tällaisen tilanteen rekontrulloiminen on kuitenkin aivan mahdoton sen tarkkuuden takia.
Itsesi kanssako olet tohtoriksi väitellyt, kun paruskoulun fysiikkakin tuntuu olevan vähän hukassa?
Häh. Se sopivasti täytyy tarkoittaa tietenkin, että se on juuri sen lepokitkan rajalla. Kun se on sen ylittänyt niin mikä sitten pysäyttää?
Eikös tuo nyt olisi helppoa, pidetään autoa reunalla, ja työnnetään niin paljon että se alkaa putomaan, ja sitten vedetään esim 2 millä taaksepäinniin se pysyy siinä edelleen.
Ja tuossa testissä auto oli juurikin metallisen rampin päällä.
Jos taasen autosta olisi etupää vain ihan hieman ulkona, niin silloinhan voisi konepellille laittaa vaikka tuhansia kiloja, eikä se siitä mihinkään putoisi.
Ja tämänkin asian voi joku testata omalla työpöydällä vaikkapa viivottimen kanssa
Myytti kai lähtee tilanteesta, jossa auto on onnettomuuden takia suistumassa jyrkänteeltä, mutta pysähtynyt aivan kiikun kaaku. Kun sitten muka lintu laskeutuu keulalle, auto putoaa. Tässä tilanteessa lähelle tasapainotilaa on menty liiketilasta. Tällöin auton saaminen uudelleen liikkeeseen vaatii voiman, joka on lepokitkan ja liikekitkan ero sen verran päälle, että auto juuri pysähtyi. Muutenhan auto olisi suistunut suoraan liikkeestä.
Kyse on, kuten yllä kerroin, että auto on pysähtynyt liikkeestä. Tällöin sen uudelleen liikkeeseen saaminen vaatii lepo- ja liikekitkan eron voittamisen.
Aha selvä. Luin vain aloituksen ja vastasin sen perusteella.
Mutta eikös voisi ajetella että kun auto on tarpeeksi paljon reunan yli, vaaditaan esim 10 kilon nostovoima estämään sen putoamisen, joten eikös tällöin auton siirtäminen joitain millejä saaksepäin tekisi juurikin tuon tilanteen että jopa kilo saa auto putoamaan?
Ja johan ne aikaisemmassa tuotantokaudessa totesi että auto ei voi heittää volttia vaikka konepelille putoisi minkä painoinen esine vain, sama asia tässä, auto ei vain roikkunut tarpeeksipaljon ulkona että se 20 kiloa ois sen pudottanu
Vaan kun se tilanne ei voi tulla luonnostaan ja siitähän myytinmurtajissa oli kysymys.
Voitaisi kuvitella että moottori on 9 linnun verran painavempi, joten eikös silloin yhden linnun lisäys tekisi 10 linnun painon ja auto alkaisi putoamaan.
Eli se on ihan siitä kiinni kuinka paljon auto on reunan yli tarvitaanko siihe kilon tai 1000 kilon voima että se putoaa.
No tämä(kin) testi oli "juosten kustu" kuten moni muukin
Luehan kommentit. Kyse on tapauksesta, jossa auto on onnettomuuden jälkeen pysähtynyt kiikun kaakun rotkon reunalle. Liikkuva auto (liikekitka) siis pysähtyy (lepokitka). Uudelleen liikkeeseen saamiseksi pitäisi voittaa lepokitkan ja liikekitkan ero. Ei riitä kondomikotkakaan.
Ainoastaan, mikäli liikkeelle yritetään saada kitkavoiman suuntaisella voimalla, mikä yleensä tarkoittaa suunnilleen vaakavoimaa.
Pystysuoran voiman ei tietenkään tarvitse kyseistä kitkaa ylittää, kun silloin auton kitkapinta ei liiku, vaikka auto lähtee liikkeelle pyörimisliikkeeseen kitkapinnan ympäri, sitä vastustavilla voimilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisen liikkeen pysäyttäneen liikekitkan, eikä myöskään siihen liittyvän lepokitkan kanssa.
Meinasin itse kirjoittaa tästä asiasta. Mutta se kitkavoima pyrkii kippaamaan autoa ympäri, koska painopiste on ylempänä kuin kitkaa aiheuttava pinta. Auton pysähtyessä auto ikäänkuin niiaa taaksepäin, vaikka olisi pohjan varassa, ei silloin lintu tai kaksi saa samaa resultanttia kun kitka sai.. lintuja pitäisi tulla läjäpäin.
Jos auto olisi viivotin tyyppinen litteä, ja se pysähtyy lähestasapainoon. keula olisi pitkällä että silloin kevyempikin massa riittää.
Periaatteessa lintu riittää mutta pysähtyvän auton kippaamiseen se ei riitä koska pysähdyskitkat olivat suuremmat kuin linnun tasapainoa horjuttavat voimat
Olet oikeassa, jos ajatellaan tilanne, että auto käyttäytyy kuin vaaka, eikä muuta tapahtuisi kuin kiertoliike tukipisteen ympäri. Auton pohjan ja tien kaiteen väliin muodostuu kuitenkin melkoisen pinta-alan omaava "liukulaakeri", jonka liuku- ja lepokitkan erotus olisi siinä tapauksessa ylitettävä. Ei taida linnun painosta nytkähtää.
" Periaatteessa lintu riittää mutta pysähtyvän auton kippaamiseen se ei riitä koska pysähdyskitkat olivat suuremmat kuin linnun tasapainoa horjuttavat voimat "
Jos nyt edes väittäisit, että pysähtymiskitkan aiheuttama momentti ylittää linnun aiheuttaman momentin painopisteen suhteen, niin tuossa olisi edes jotain logiikkaa, voimilla ei tuollaista yhteyttä löydy, sillä vipuvarret ovat aivan eri suuruusluokkaa.
Auto siis heilahtaa takaisin päin heti pysähtymisen jälkeen, sillä auto ei todellakaan voi olla aivan niin pitkällä, että painopiste on reunan päällä. Tämän palauttavan momentin ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä suuri, saati ylittää pysäyttävän liikekitikavoiman momenttia painopisteen suhteen. nääs kun se kitkavoima vaikuttaa noin pitkällä olevaan autoon vain hetkellisesti, ja lakkaa vaikuttamasta kun auto ensimmäisen kerran pysähtyy. Juuri ennen kitkapinnan pysähtymistä momentti voi siis olla autoa kaatava, mutta heti sen jälkeen jo palauttava. Eikä auto silti tipu alas jyrkänteeltä.
Vaikutusaika on tässä hyvin olennainen suure, eikä sitä voi jättää huomiotta.
Lintujen aikaansaama momentti voi siis olla tuota kitkan aikaansaamaa momenttia pienempi, kunhan ylittää tuon palauttavan momentin. Kun lisäksi huomioidaan lintujen painon pitempi vipuvarsi, voi itse voima olla jo merkittävästi kitkavoimaa pienempi.
Jos kyseessä on metalli kaide, voi kyseessä olla vierimisvastus, eikä suinkaan liukukitka, minkä ylittäminen riittää. Autonhan ei tarvitse liukua sinne rotkoon, ainakaan alussa, vaan kaiteen reunan yläpinnan ympäri tapahtuva vierimisliike on riittävä edellytys rotkoon tippumiselle.
Vierimisvastus vaatisi melko ideaalisia pintoja. Eipä taida käytännössä olla lähelläkään vierimisvastusta.
Mutta jos kone olisikin painanut valmiiksi 9 linnun verran enemmän, niin eikös silloin 1 linnun lisäys pudottaisi auton
Ei koska kitkavoimat olisi lisäpainon kanssa suistanut vehkeen rotkoon.
Ei ei ei, vaan auto ei pudonnut kun siinä oli 9 linnun paino
On se mahdollista että auto jäisi "killumaan" noin että linnun paino riittäisi sen pudottamiseen, tosin se on todellä epätodennäköistä, mutta kuitenkin