Ensimmäiseksi tulee luonnollisesti kysyä, mikä laitos ja millä tavalla kyseiset ÄO-erot ovat mitattu. Toiseksi, on aina muistettava, että kyseessä on tietty tulkinta älykkyydestä, testiälykkyys. On huvittavaa, että nyt kun naiset ovat tiemmä saaneet parempia pisteitä keskimäärin, tämä tulkinta jollain lailla muuttuu tärkeämmäksi kuin miesten saadessa niitä. Kolmanneksi, kysymys on älykkyydestä keskimäärin. Jakauman ylä- ja alapäässä on miehillä enemmistö. Koko tieteen historia on 99 prosenttisesti miesten historiaa.
Vain keskimääräisillä miehillä on syytä huoleen: ehkä naiset tosiaan ajavat teidän ohitsenne. Mutta älkää surko: me älykkäät miehet pidämme myös teidän puolianne. Ja me olemme tulojakaumien yläpäässä, hierarkioiden yläpäässä, meillä on ainakin kivaa. Ja jaettu kivahan kaksinkertaistaa kivan, vai mitä keskimääräiset miehet?
0Äänestä
no todistat
kyllä oman tyhmyytesi: "me älykkäät miehet pidämme myös teidän puolianne." Mitä sinä muiden miesten puolia pitämään, turhaan? Vai oletko homo vai naisvihaaja?
Juttu on ykisnkertaisesti niin, että suurin osa on "massaa" ja keskivertoa nupilta, niin miehet kuin naiset. Älykkäitä on suhteellisen vähän mutta niitä on sekä miehiä että naisia... Tyhmää kategorisoida.
Sen huomaa ihmisistä aika nopeasti, keillä polla leikkaa ja keillä ei. Ns. koulutustittelit ei siihen juurikaan vaikuta, ennemmin vaikuttavat harrastuneisuus ja mielenkiinnonkohteet vapaa-ajalla, elämänvalinnat ja käytös muita kohtaan. Niistä sen huomaa.
0Äänestä
zsexdrcft
Tosiaan, riippuu varmaan testityypistä. Luulisin, että miehet ovat (yhä) parempia mensa-tyyppisissä kuviopäättelytesteissä. Jos taas otetaan mukaan mm kielelliset testit ja muistitoimintotestit, kuten esim. Tieteen kuvalehden testissä (http://tieku.fi/aotesti) saavuttavat naiset varmaan ja saattavat mennä jonkin verran ohikin mediaanituloksessa.
0Äänestä
Miesälykkö
Näitä tutkimuksia tulee ja menee. Viitisen vuotta sitten miehet saivat viitisen pistettä parempia tuloksia ÄO-tutkimuksessa, joka painottui seuraaviin kykyihin: ability to quickly grasp a complex concept, verbal reasoning skills and creativity.
Ehkä näin. Multitasking on kuitenkin kehitettävissä oleva ominaisuus, joka ominaisuutena luetaan kategoriaan "kognitiivinen kontrolli". Älykkyys voi helpottaa multitaskingia, mutta ihminen voi olla hyvä kyseisessä asiassa olematta huippuälykäs. Tarkasti ilmaistuna, kyse ei ole samasta asiasta.
Lisäksi esitän kysymyksen naisille: miten aiotte hyödyntää tutkimuksessa havaitut älykkyyserot? Toisin sanottuna, onko asialla mitään merkitystä, koska miehiä on yhä enemmän johtotehtävissä ja he saavat keskimäärin enemmän palkkaa. Tähän yksi syy on miesten testosteronin tuotanto, joka tekee heistä naisia kilpailuhenkisempiä. Kilpailussa hyvin menestyvät päätyvät sitten johtotehtäviin. Miehet tavallaan pyrkivät täyttämään heille evoluution määräämän tehtävän. Naiset ovat aina juosseet alfaurosten perässä, mikä antaa miehillä sopivaa motivaatiota pyrkiä johtotehtäviin. Näkisin tämän älykkyyttä suurempana yhteiskunnallisena tekijänä, mitä miesten ja naisten asemiin tulee.
Toisaalta älykkyysero voi selittää osan tyttöjen paremmasta koulumenestyksestä. Suuremman osan uskon johtuvan tyttöjen paremmista istumalihaksista (tosin itsehillintäkin on kognitiivinen kyky). Sitten täytyy vielä todeta, että älykkyystestien tulokset riippuvat mittauksessa käytettävästä testityypistä. Koska naiset ovat tietyissä tehtävissä miehiä parempia, on teoriassa mahdollista suunnitella testi, joka antaa naisille miehiä korkeampia pistelukemia, vaikka toinen testi antaisi täysin vastakkaiset tulokset. Tietolähteen luotettavuuden huomioiden en hämmästyisi kovinkaan paljon jos tutkimus olisi feminismiä levittävän tahon taidonnäyte.
Aina on ollut - ja tulee aina olemaan - sekä älykkäitä miehiä että älykkäitä naisia. Einstein oli älykäs mies.
PS. Tämä viesti ei hyökkää naisia vastaan, kuten näette jo ensimmäisistä sanoista.
0Äänestä
3545
Varmasti pitää paikkansa ihmisten evoluutio edelleen johtotehtävissä. Asia on kuten totesit. Silti naiset saattavat olla joissakin osioissa parempia johtajia, sillä naiset tunnetusti panostavat miltei kaiken lapsiin ja heidän tulevaisuuteen. Muilla älykkäillä lajeilla kuten delfiineillä ja norsuilla on lauman johtajana vanhin ja viisain matriarkka. Ihmisissä tosin naiset ovat turhan epävarmoja omasta osaamisesta ja heiltä puuttuu juuri se "potku" jolla häätää häiritsijät tiehensä!
Minua ärsyttää useasti että älykkyyttä mitatessa korostetaan vain tiettyä osa-aluetta, kun siihen liittyy niin monta muutakin aluetta.
0Äänestä
wikipediasta:
3545 kirjoitti:
Varmasti pitää paikkansa ihmisten evoluutio edelleen johtotehtävissä. Asia on kuten totesit. Silti naiset saattavat olla joissakin osioissa parempia johtajia, sillä naiset tunnetusti panostavat miltei kaiken lapsiin ja heidän tulevaisuuteen. Muilla älykkäillä lajeilla kuten delfiineillä ja norsuilla on lauman johtajana vanhin ja viisain matriarkka. Ihmisissä tosin naiset ovat turhan epävarmoja omasta osaamisesta ja heiltä puuttuu juuri se "potku" jolla häätää häiritsijät tiehensä!
Minua ärsyttää useasti että älykkyyttä mitatessa korostetaan vain tiettyä osa-aluetta, kun siihen liittyy niin monta muutakin aluetta.
Howard Gardner on luokitellut älykkyyden jakautuvan seitsemään lahjakkuuden lajiin, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Jokaisella on taitoja eri lahjakkuuksien aluella, mutta jotkut alueet ovat vahvempia tai heikompia.
Interpersoonallinen lahjakkuus Kyky ymmärtää muita ihmisiä ja ihmisten välisiä suhteita. Intrapersoonallinen lahjakkuus Itsetuntemukseen liittyvä lahjakkuus. Kyky ymmärtää omia tunteitaan, asenteitaan motiivejaan ja ajattelumallejaan ja muuttaa niitä. Kielellinen lahjakkuus Kyky käyttää kieltä luovasti ja taidokkaasti ja ilmaista itseään halutulla tavalla joko kirjallisesti tai puheessa. Kielellisesti lahjakkaat ihmiset saattavat oppia uusia kieliä helposti tai heillä on laaja sanavarasto. Liikunnallinen eli kinesteettinen lahjakkuus Liikunnallisesti lahjakkaat hallitsevat kehonsa liikkeitä hyvin ja voivat olla taitavia urheilijoita tai tanssijoita. Matemaattis-looginen lahjakkuus Tarvitaan esimerkiksi matematiikassa ja ohjelmoinnissa mutta myös ihan tavallisessa päätöksenteossa tai ongelmanratkaisussa. Musikaalinen lahjakkuus Kyky ymmärtää ja säveltää musiikkia, soittaa jotain instrumenttia ja tunnistaa äänien eri vaihteluita. Visuospatiaalinen lahjakkuus Kyky hahmottaa itsensä ja ympäristönsä välisiä etäisyyksiä ja ympäristön muotoja. Visuospatiaalisesti lahjakkaat ihmiset voivat olla taitavia esimerkiksi kartanluvussa, rakennuspiirustusten ymmärtämisessä tai kaavojen muokkaamisessa vaatteiden ompelussa.
Myöhemmin Gardner lisäsi tähän listaan luonnontuntemuksen-, eli naturalistisen lahjakkuuden.
0Äänestä
Amazing
wikipediasta: kirjoitti:
Howard Gardner on luokitellut älykkyyden jakautuvan seitsemään lahjakkuuden lajiin, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Jokaisella on taitoja eri lahjakkuuksien aluella, mutta jotkut alueet ovat vahvempia tai heikompia.
Interpersoonallinen lahjakkuus Kyky ymmärtää muita ihmisiä ja ihmisten välisiä suhteita. Intrapersoonallinen lahjakkuus Itsetuntemukseen liittyvä lahjakkuus. Kyky ymmärtää omia tunteitaan, asenteitaan motiivejaan ja ajattelumallejaan ja muuttaa niitä. Kielellinen lahjakkuus Kyky käyttää kieltä luovasti ja taidokkaasti ja ilmaista itseään halutulla tavalla joko kirjallisesti tai puheessa. Kielellisesti lahjakkaat ihmiset saattavat oppia uusia kieliä helposti tai heillä on laaja sanavarasto. Liikunnallinen eli kinesteettinen lahjakkuus Liikunnallisesti lahjakkaat hallitsevat kehonsa liikkeitä hyvin ja voivat olla taitavia urheilijoita tai tanssijoita. Matemaattis-looginen lahjakkuus Tarvitaan esimerkiksi matematiikassa ja ohjelmoinnissa mutta myös ihan tavallisessa päätöksenteossa tai ongelmanratkaisussa. Musikaalinen lahjakkuus Kyky ymmärtää ja säveltää musiikkia, soittaa jotain instrumenttia ja tunnistaa äänien eri vaihteluita. Visuospatiaalinen lahjakkuus Kyky hahmottaa itsensä ja ympäristönsä välisiä etäisyyksiä ja ympäristön muotoja. Visuospatiaalisesti lahjakkaat ihmiset voivat olla taitavia esimerkiksi kartanluvussa, rakennuspiirustusten ymmärtämisessä tai kaavojen muokkaamisessa vaatteiden ompelussa.
Myöhemmin Gardner lisäsi tähän listaan luonnontuntemuksen-, eli naturalistisen lahjakkuuden.
Noita älykkyyden määritelmiä on lukuisia, laajempia ja suppeampia. Samassa Wikin artikkelissa on Sternberg sisällyttää älykkyyteen seuraavat ominaisuudet: "Analyyttinen älykkyys on kyky hankkia, vertailla ja arvioida tietoa. Luovaan älykkyys on kyky yhdistellä olemassa olevia tietoja uudella tavalla ja löytää ongelmiin tuoreita ratkaisuja. Käytännöllinen älykkyys on arkisista tilanteista selviytymistä, sosiaalisten taitojen hallitsemista ja kykyä soveltaa tietoja käytännön ongelmiin."
Gardnerin määritelmä on niitä laajimpia ja tuntuu siltä, että se kuvaa ennemminkin henkis-sosiaalis-fyysistä taitavuutta kuin älykkyyttä. Sisältyykö esim. liikunnallinen lahjakkuus älykkyyteen, onko mäkihypyn olympiavoittaja älykkö? Samoin nuo sävelkorva ja rytmitaju ovat lahjakkuuksia mutta ei välttämättä älyn komponentteja. Eräs aikamme suurimpia matemaatikkoja, Grigori Perlemann, ei ilmeisesti ole kovin älykäs, koska hänellä on huonot ihmissuhdetaidot ja on nykyään täysin erakoitunut.
0Äänestä
Miesälykkö
Hieman ihmettelen, että puhutaan multitasking-kyvyn (kyvystä tehdä useita asioita samanaikaisesti) edesauttavan älykkyystestissä menestymistä. Käsittääkseni älykkyystestissä, esim. kuviopäättelytestissä menestymistä huipputasolla edesauttaa ennemminkin kyky syventyä yhteen asiaan ja karsia häiritsevät tekijät pois. Multitasking-kyky auttaa varmaan monissa töissä, esim. johtajan tai sihteerin hommissa. Sen sijaan esim. huippuasiantuntijan töissä tuo syventymiskyky on tärkeämpi. Olen huomannut, että henkilöt, jotka tekevän yhden asian kerrallaan loppuun tai siihen pisteeseen mihin se on mahdollista viedä, saavat paljon enemmän aikaan kuin henkilöt, jotka sähläävät useita asioita rinnakkain.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ensimmäiseksi tulee luonnollisesti kysyä, mikä laitos ja millä tavalla kyseiset ÄO-erot ovat mitattu. Toiseksi, on aina muistettava, että kyseessä on tietty tulkinta älykkyydestä, testiälykkyys. On huvittavaa, että nyt kun naiset ovat tiemmä saaneet parempia pisteitä keskimäärin, tämä tulkinta jollain lailla muuttuu tärkeämmäksi kuin miesten saadessa niitä. Kolmanneksi, kysymys on älykkyydestä keskimäärin. Jakauman ylä- ja alapäässä on miehillä enemmistö. Koko tieteen historia on 99 prosenttisesti miesten historiaa.
Vain keskimääräisillä miehillä on syytä huoleen: ehkä naiset tosiaan ajavat teidän ohitsenne. Mutta älkää surko: me älykkäät miehet pidämme myös teidän puolianne. Ja me olemme tulojakaumien yläpäässä, hierarkioiden yläpäässä, meillä on ainakin kivaa. Ja jaettu kivahan kaksinkertaistaa kivan, vai mitä keskimääräiset miehet?
kyllä oman tyhmyytesi: "me älykkäät miehet pidämme myös teidän puolianne." Mitä sinä muiden miesten puolia pitämään, turhaan? Vai oletko homo vai naisvihaaja?
Juttu on ykisnkertaisesti niin, että suurin osa on "massaa" ja keskivertoa nupilta, niin miehet kuin naiset. Älykkäitä on suhteellisen vähän mutta niitä on sekä miehiä että naisia... Tyhmää kategorisoida.
Sen huomaa ihmisistä aika nopeasti, keillä polla leikkaa ja keillä ei. Ns. koulutustittelit ei siihen juurikaan vaikuta, ennemmin vaikuttavat harrastuneisuus ja mielenkiinnonkohteet vapaa-ajalla, elämänvalinnat ja käytös muita kohtaan. Niistä sen huomaa.
Tosiaan, riippuu varmaan testityypistä. Luulisin, että miehet ovat (yhä) parempia mensa-tyyppisissä kuviopäättelytesteissä. Jos taas otetaan mukaan mm kielelliset testit ja muistitoimintotestit, kuten esim. Tieteen kuvalehden testissä (http://tieku.fi/aotesti) saavuttavat naiset varmaan ja saattavat mennä jonkin verran ohikin mediaanituloksessa.
Näitä tutkimuksia tulee ja menee. Viitisen vuotta sitten miehet saivat viitisen pistettä parempia tuloksia ÄO-tutkimuksessa, joka painottui seuraaviin kykyihin: ability to quickly grasp a complex concept, verbal reasoning skills and creativity.
Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-405056/Men-intelligent-women-claims-new-study.html#ixzz20mo10XWD
Ehkä näin. Multitasking on kuitenkin kehitettävissä oleva ominaisuus, joka ominaisuutena luetaan kategoriaan "kognitiivinen kontrolli". Älykkyys voi helpottaa multitaskingia, mutta ihminen voi olla hyvä kyseisessä asiassa olematta huippuälykäs. Tarkasti ilmaistuna, kyse ei ole samasta asiasta.
Lisäksi esitän kysymyksen naisille: miten aiotte hyödyntää tutkimuksessa havaitut älykkyyserot? Toisin sanottuna, onko asialla mitään merkitystä, koska miehiä on yhä enemmän johtotehtävissä ja he saavat keskimäärin enemmän palkkaa. Tähän yksi syy on miesten testosteronin tuotanto, joka tekee heistä naisia kilpailuhenkisempiä. Kilpailussa hyvin menestyvät päätyvät sitten johtotehtäviin. Miehet tavallaan pyrkivät täyttämään heille evoluution määräämän tehtävän. Naiset ovat aina juosseet alfaurosten perässä, mikä antaa miehillä sopivaa motivaatiota pyrkiä johtotehtäviin. Näkisin tämän älykkyyttä suurempana yhteiskunnallisena tekijänä, mitä miesten ja naisten asemiin tulee.
Toisaalta älykkyysero voi selittää osan tyttöjen paremmasta koulumenestyksestä. Suuremman osan uskon johtuvan tyttöjen paremmista istumalihaksista (tosin itsehillintäkin on kognitiivinen kyky). Sitten täytyy vielä todeta, että älykkyystestien tulokset riippuvat mittauksessa käytettävästä testityypistä. Koska naiset ovat tietyissä tehtävissä miehiä parempia, on teoriassa mahdollista suunnitella testi, joka antaa naisille miehiä korkeampia pistelukemia, vaikka toinen testi antaisi täysin vastakkaiset tulokset. Tietolähteen luotettavuuden huomioiden en hämmästyisi kovinkaan paljon jos tutkimus olisi feminismiä levittävän tahon taidonnäyte.
Aina on ollut - ja tulee aina olemaan - sekä älykkäitä miehiä että älykkäitä naisia. Einstein oli älykäs mies.
PS. Tämä viesti ei hyökkää naisia vastaan, kuten näette jo ensimmäisistä sanoista.
Varmasti pitää paikkansa ihmisten evoluutio edelleen johtotehtävissä. Asia on kuten totesit. Silti naiset saattavat olla joissakin osioissa parempia johtajia, sillä naiset tunnetusti panostavat miltei kaiken lapsiin ja heidän tulevaisuuteen. Muilla älykkäillä lajeilla kuten delfiineillä ja norsuilla on lauman johtajana vanhin ja viisain matriarkka. Ihmisissä tosin naiset ovat turhan epävarmoja omasta osaamisesta ja heiltä puuttuu juuri se "potku" jolla häätää häiritsijät tiehensä!
Minua ärsyttää useasti että älykkyyttä mitatessa korostetaan vain tiettyä osa-aluetta, kun siihen liittyy niin monta muutakin aluetta.
Howard Gardner on luokitellut älykkyyden jakautuvan seitsemään lahjakkuuden lajiin, jotka ovat toisistaan riippumattomia. Jokaisella on taitoja eri lahjakkuuksien aluella, mutta jotkut alueet ovat vahvempia tai heikompia.
Interpersoonallinen lahjakkuus Kyky ymmärtää muita ihmisiä ja ihmisten välisiä suhteita.
Intrapersoonallinen lahjakkuus Itsetuntemukseen liittyvä lahjakkuus. Kyky ymmärtää omia tunteitaan, asenteitaan motiivejaan ja ajattelumallejaan ja muuttaa niitä.
Kielellinen lahjakkuus Kyky käyttää kieltä luovasti ja taidokkaasti ja ilmaista itseään halutulla tavalla joko kirjallisesti tai puheessa. Kielellisesti lahjakkaat ihmiset saattavat oppia uusia kieliä helposti tai heillä on laaja sanavarasto.
Liikunnallinen eli kinesteettinen lahjakkuus Liikunnallisesti lahjakkaat hallitsevat kehonsa liikkeitä hyvin ja voivat olla taitavia urheilijoita tai tanssijoita.
Matemaattis-looginen lahjakkuus Tarvitaan esimerkiksi matematiikassa ja ohjelmoinnissa mutta myös ihan tavallisessa päätöksenteossa tai ongelmanratkaisussa.
Musikaalinen lahjakkuus Kyky ymmärtää ja säveltää musiikkia, soittaa jotain instrumenttia ja tunnistaa äänien eri vaihteluita.
Visuospatiaalinen lahjakkuus Kyky hahmottaa itsensä ja ympäristönsä välisiä etäisyyksiä ja ympäristön muotoja. Visuospatiaalisesti lahjakkaat ihmiset voivat olla taitavia esimerkiksi kartanluvussa, rakennuspiirustusten ymmärtämisessä tai kaavojen muokkaamisessa vaatteiden ompelussa.
Myöhemmin Gardner lisäsi tähän listaan luonnontuntemuksen-, eli naturalistisen lahjakkuuden.
Noita älykkyyden määritelmiä on lukuisia, laajempia ja suppeampia. Samassa Wikin artikkelissa on Sternberg sisällyttää älykkyyteen seuraavat ominaisuudet: "Analyyttinen älykkyys on kyky hankkia, vertailla ja arvioida tietoa. Luovaan älykkyys on kyky yhdistellä olemassa olevia tietoja uudella tavalla ja löytää ongelmiin tuoreita ratkaisuja. Käytännöllinen älykkyys on arkisista tilanteista selviytymistä, sosiaalisten taitojen hallitsemista ja kykyä soveltaa tietoja käytännön ongelmiin."
Gardnerin määritelmä on niitä laajimpia ja tuntuu siltä, että se kuvaa ennemminkin henkis-sosiaalis-fyysistä taitavuutta kuin älykkyyttä. Sisältyykö esim. liikunnallinen lahjakkuus älykkyyteen, onko mäkihypyn olympiavoittaja älykkö? Samoin nuo sävelkorva ja rytmitaju ovat lahjakkuuksia mutta ei välttämättä älyn komponentteja. Eräs aikamme suurimpia matemaatikkoja, Grigori Perlemann, ei ilmeisesti ole kovin älykäs, koska hänellä on huonot ihmissuhdetaidot ja on nykyään täysin erakoitunut.
Hieman ihmettelen, että puhutaan multitasking-kyvyn (kyvystä tehdä useita asioita samanaikaisesti) edesauttavan älykkyystestissä menestymistä. Käsittääkseni älykkyystestissä, esim. kuviopäättelytestissä menestymistä huipputasolla edesauttaa ennemminkin kyky syventyä yhteen asiaan ja karsia häiritsevät tekijät pois.
Multitasking-kyky auttaa varmaan monissa töissä, esim. johtajan tai sihteerin hommissa. Sen sijaan esim. huippuasiantuntijan töissä tuo syventymiskyky on tärkeämpi. Olen huomannut, että henkilöt, jotka tekevän yhden asian kerrallaan loppuun tai siihen pisteeseen mihin se on mahdollista viedä, saavat paljon enemmän aikaan kuin henkilöt, jotka sähläävät useita asioita rinnakkain.