Muinaiset tähtitieteilijät olivat suhteessa nykyisiin huomattavasti kehittyneempiä.
Nykytekonologialla ei ole juurikaan edistystä tullut.
Jotain käsittämättömiä matemaattisia laskelmia, joista ei kukaan ymmärrä mitään.
Mitään tavallista ihmistä kohahduttavaa uutista ei ole tullut mistään tuutista.
Kenties tähtitiede voisi kehittyä enemmän jos joskus kuunneltaisiin vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, eikä uskota sokeasti siihen mitä tähtitiedettä hallitseva pieni piiri sanelee.
Nykytekonologialla ei ole juurikaan edistystä tullut.
Jotain käsittämättömiä matemaattisia laskelmia, joista ei kukaan ymmärrä mitään.
Mitään tavallista ihmistä kohahduttavaa uutista ei ole tullut mistään tuutista.
Kenties tähtitiede voisi kehittyä enemmän jos joskus kuunneltaisiin vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, eikä uskota sokeasti siihen mitä tähtitiedettä hallitseva pieni piiri sanelee.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sata vuotta sitten vasta alettiin epäillä oikeaa lähdettä tähtien loistaman valon syyksi, vaikka jo hiukan aikaisemmin ymmärrettiin Auringonkin olevan vain yksi tähdistä. Kovin kauas muinaisuuteen ei siis tarvitse mennä ennenkuin nykyajan tähtitieteen itsestään selvyydet olisivat historialliselle kuulijalle täyttä magiaa.
Kieltämättä nykyinen tähtitiede ja varsinkin kosmologia on varsin teoreettista. Se on modernia fysiikkaa jolla ei ole paljoakaan tekemistä rivikansalaisen arkipäivän kanssa. Nykyaikaiset tähtitieteilijät eivät yleensä tiedä paljain silmin näkyvästä tähtitaivaasta juurikaan mitään. He ovat fyysikkoja joiden työsarka on tyypillisesti kovin teoreettinen. Maksumiehet, eli ne rivikansalaiset, tulkisi huomioida tieteen teossa nykyistä paremmin.
Miten rivikansalaisia pitäisi mielestäsi huomioida tieteen teossa? Pysyä niin yksinkertaisissa asioissa, että hekin ymmärtävät vai?
Tieteessä on mm. se vika että se antaa ymmärtää edustavansa täydellisen erehtymätöntä totuutta. Kuitenkin tieteen tulokset ovat yleensä kovin abstrakteja ja vahvasti ehdollisia. Tiede ei toimita yleisölle sitä mitä se lupaa. Tiede lupaa - vähintäänkin rivien välissä - täydellisyyttä, mutta paketista löytyykin paljon ilmaa ja vain vähän konkreettista.
Yleisö haluaisi rehellisiä kokonaisuuksia. Jos tieteen tulokset ovat hiukankin epävarmoja, se tulisi aina mainita hyvin selvästi. Tieteentekijöiden ei pitäisi pyrkiä asettumaan todellisuuden yläpuolelle. Tiede ei voi olla itsetarkoitus. Rahoitustaho haluaa tietää miten mikin työ sijoittuu tieteen kokonaisuudessa, mikä sen todellinen merkitys on. Jos todellista merkitystä ei oikeasti ole, tulisi se kertoa avoimesti.
Ei ole mikään häpeä kertoa sitä tosiseikkaa että vastasyntynyt lapsi ei (vielä) pysty taistelemaan lohikäärmeitä vastaan. Ei myöskään ole häpeä kertoa että pieni on pientä vaikka iso onkin isoa.
"Tieteessä on mm. se vika että se antaa ymmärtää edustavansa täydellisen erehtymätöntä totuutta."
Nimen omaan tieteessä EI sitä vikaa ole. Se vika on oleellinen osa uskontoja ja uksomuksia, mutta ei tiedettä. Karl Popperin mukaan tieteellisen teorian kriteeri on sen falsifioitavuus.
"Vähän konkreettisuutta".
Katsohan ympärillesi. Kaikki se infrastruktuuri, jota näet, perustuu enemmin tai vähemmin tieteeseen. Ei tietsikkasikaan voodoohon tai astrologiaan perustu.
Tiede kertoo varsin rehellisesti myös epävarmuutensa. Esimerkkinä suurin tieteellinen uutinen aikoihin; Higgsin bosoni. Varmuus on 99,99995 % ja hiukkasfyysikot pitävät asiaa melko varmana, mutta jättävät takaportin auki sille, ettei se olisikaan juuri ennustettu Higgs. Tavallinen tallaaja pitäisi noin suurta tarkkuutta varmana.
Sinulla on merkillinen käsitys tieteestä. Onko joku ilkeä skepo upottanut utopiasi tieteelliseen tietoon vedoten?
Olihan vanhoilla ainakin se etu että heillä oli kokonaisnäkemys koko aikansa tieteestä. He eivät olleet leipääntyneitä yhteiskunnan loisia. Heillä saattoi olla muita sidonnaisuuksia, kuten uskonto. Tai ehkä kyseessä oli harrastus eikä varsinainen ammatti. Saattoivat olla varakkaita henkilöitä joiden ei tarvitse murehtia jokapäiväisestä leivästä tai jokapäiväinen leipä löytyi muun toiminnan tuloksena ja tiede oli harrastus.
Tiede oli helpompaa ja yhden ihmisen tajuntaan mahtuvaa, koska siitä tiedettiin niin tautisen vähän. Mitä enemmän tiedetään, sitä vähemmän yksittäinen ihminen voi ymmärtää.
Otetaan analoginen vertaus: kun maailmassa oli vasta kolme romaania, yksi ihminen voi lukea ne kaikki. Tällä hetkellä on tehtävä mahdoton. Sanoisitko, että kirjallisuus on "mennyt taaksepäin"?
Kun menettää kokonaiskuvan niin silloin tavallaan taantuu taaksepäin.
Yksittäinen ihminen menettää kokonaiskuvan aivan varmasti. Se sijaan tiedeyhteisöllä tuo kokonaiskuva on ja se voidaan hyödyntää poikkitieteellisellä yhteistyöllä, kuten useissa tieteellisissä projekteissa myös tehdään.
"Tiedeyhteisö" on vain haikea haavekuva.
Huomattavasti realistisempi ja totuudenmukaisempi visio kuitenkin kuin huussin seinästä reväisty
"Tieteessä on mm. se vika että se antaa ymmärtää edustavansa täydellisen erehtymätöntä totuutta."
Tuossa ylläolevassahan kuvataan lyhyesti mutta ytimekkäästi uskonnon "toiminta".
Ei.
Nykytiede yrittää kistää jo tuhansia vuisia vanhaa tähtitiedetä!
ei olla oikeilla jäljillä
Tuhansia vuosia vanhaa tiedettä ei ole. On vain uskomuksia ja arvailuja. NA hömppä ei kuulu tiedesivustolle.