Maapallolla ja kuulla on yhteinen historia, sillä Aurinko on ikään kuin galaksin keskipisteessä oleva tähti. Se perustellaan myös avaruuskulman luonnonlailla
A = d*r, kun pallon säde Auringossa oli 13*10(7) m.
A = 2152*10(14) m(2) (Auringon pinta-ala)
d = 75*10(5) m (aallonkorkeus)
r = 28,7*10(9) m (alkumaan etäisyys alkuauringosta).
Maapallo kiersi aaltoympyrärataa galaksin keskipisteessä olevaa tähteä, niinpä maapallon tangentiaalinen avaruuskulma oli
75*10(5) m / 28,7*10(9) m = 2,6*10(-4) = tan 0,015 astetta.
A = d*r, kun pallon säde Auringossa oli 13*10(7) m.
A = 2152*10(14) m(2) (Auringon pinta-ala)
d = 75*10(5) m (aallonkorkeus)
r = 28,7*10(9) m (alkumaan etäisyys alkuauringosta).
Maapallo kiersi aaltoympyrärataa galaksin keskipisteessä olevaa tähteä, niinpä maapallon tangentiaalinen avaruuskulma oli
75*10(5) m / 28,7*10(9) m = 2,6*10(-4) = tan 0,015 astetta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kymmeniä miljoonia vuosia sitten maapallon halkaisija oli yhtä suuri kuin ratatason aallonkorkeus d ,eli planeetan säde oli puolet pienempi 37,5*10(5) metriä. Kun pallon tilavuss V lasketaan kaavalla 4,2*r(3) ,alkumaan tilavuushan oli
221*10(18) m(3).
Se toteuttaa myös ehdon V / r = 7,7*10(9) ,eli maapallon tilavuus riippui sen etäisyydestä Aurinkoon. 221*10(18) m(3) / 28,7*10(9) m = 7,7*10(9).
Maapallo pyöri akselinsa ympäri, mutta akselin suunta oli kohti alkuaurinkoa, joten ei alkumaassa ollut edes vuodenaikoja. Alkumaassa oli silti aineen olomuotojen kolme pallovyöhykettä: kaasu, neste ja kiinteä. Kaasuvyöhyke oli jatkuvasti auringonvalon puolella, nestevyöhyke oli planeetan keskellä - mutta kiinteän aineen vyöhyke oli varjon puolella. Maapallolla ei ollut vielä vettä eikä edes jäätä, koska alkumaassa ei ollut kuumaa keskiosaakaan. Jumalan lämpötila oli nolla celsiusta planeetan keskiosan nestevyöhykkeellä.
Sitten voimme osoittaa maapallon ratanopeuden a yhtälöllä r / a = 5*10(6). Maapallon ratanopeus ja etäisyys Auringosta on kehittynyt siis samassa suhteessa, niinpä saamme 28,7*10(9) m / 5,7*10(3) ms = 5*10(6).
Kun maapallo etääntyi hitaasti Auringosta, samalla sen tiheyskin suureni
33,4*a = B, jossa on esimerkki. 33,4*5,7*10(3) ms = 1,9*10(5) g/m(3).
Maapallolle alkoi sataa happipitoisia aineita, ja planeetan keskiosaan muodostui kuumaa laavaa. Itse asiassa tämä jumalan nestemäinen laava meni jopa läpi maapallosta, mikä aiheutti sen, että alkukuu syntyi maapallon varjopuolelta. Se historia noudatti painovoimalakia F*r*r = N*E*i.
Planeettamme säde r oli 37,5*10(5) metriä, joten seuraavaksi huomaamme painovoiman.
F = 17*10(26) g (painovoima)
r(2) = 14*10(12) m (etäisyyden neliö)
N = 17,3*10(22) g (alkukuun paino)
E = 4,2*10(25) g (alkumaan energia)
i = 3,3*10(-9) (painovoimavakio).
Maapallon ja kuun yhteiseen historiaan vaikutti oleellisesti myös luonnonlaki avaruuskulmasta A = d*r. Koska kysymys on 18:sta asteen avaruuskulmasta, pallon säde 6*10(5) m on sama kuin alkukuun säde.
A = 450*10(10) m(2) (alkukuun pinta-ala)
d = 12*10(5) m (laavakartion halkaisija)
r = 37,5*10(5) m (maapallon säde).