Ajattelin hieman tarkentaa ja kysellä kuinka paljon täältä löytyy yli 30v hyvin vähän kokeneita (seksuaalisesti) tai totaalikokemattomia miehiä?
Itse olen 35-vuotias ja yhden naisen kanssa olen seurustellut ja seksiä harrastanut hänen kanssaan kolme kertaa. Muutoin olen aina ollut yksin. Tämäkin suhde tapahtui 6 vuotta sitten ja kesti pari kuukautta.
Sitä ennen ja sen jälkeen olen ollut täysin yksin. Syy tuohon eroonkin oli se aikanaan, että olin tottunut vaan yksin olemiseen ja seksistä tuli vaan stressaava olo kun sai pelätä raskautta vaikka käytin kortsua ja nainen pillereitä. Silti stressasin. Joten mielummin ilman ja yksin, kunnes olen valmis.
Mutta enpä taida ikinä olla valmis, joten elän elämäni aina yksin. Muutenkin mulla on liian suuret vaatimuksen naiselle ja naiset eivät minusta ole kiinnostuneet. Olen jo liian vanha ja erakoitunut.
Silti usein surettaa yksinäisyys, mutta sitten vaan alan lukemaan, pelaamaan videopelejä tai katsomaan elokuvia ja suru unohtuu.
Töissä näkee työkaverit, mutta muutoin aika menee yksin. Viikonloput ovat ehkäpä raskaimpia, kun on yksinäisyyttä peräti kaksi kokonaista päivää. Kyllä se tästä. Vielä joku 35-vuotta ennen kuin tämä päättyy..ellei sit onnettomuuksia tapahdu tai jotain.
Kyl se tästä!
Vähän tai totaalikokemattomat yli 30v miehet
13
439
Vastaukset
- herra 42
Tässä herra 42 ja totaalikokematon.
- hwjkekjw7
Tässä toinen 42v ja ainoa seksikokemus oli leikit naapurintyttöjen kanssa jolloin pääsi vähän hiplaamaan, tämä siis ehkä 6-vuotiaana. Silloin olin vilkas ja puhelias, "tyttöystäviä" oli useampiakin.
Sitten koulussa aloin sulkeutua kuoreeni ja pääsin pahimmasta ujoudestani eroon vasta lähemmäs kolmeakymmentä, jolloin oli juna jo mennyt. Ensimmäiset treffit 33-vuotiaana mitkä eivät tietenkään johtaneet mihinkään.
Jos en olisi arastellut liiaksi niin seksiä olisin saanut hyvinkin kymmenkunta kertaa vaikka en itse ole aloitteita tehnytkään, koska olen keskivertoa komeampi ja naiset ovat osoittaneet kiinnostusta. Mutta kun yhdenyön jutut eivät kiinnosta, liiaksi ujo ja romantikko moiseen.
Komppaan aloittajaa siinä että vaatimukset naiselle ovat suuret. Suomi24-treffitarjontaa katsellessa laskeskelin että korkeintaan 10% naisista oli sellaisia joiden kanssa olisin voinut ajatella suhdetta. Ja olen myös liiaksi erakoitunut. Viihdyn yksinäni mainiosti ja ahkera runkkaus pitää minut täysin tyydytettynä niin ettei ole edes suurempaa himoa etsiä kumppania. - hwjkekjw7
hwjkekjw7 kirjoitti:
Tässä toinen 42v ja ainoa seksikokemus oli leikit naapurintyttöjen kanssa jolloin pääsi vähän hiplaamaan, tämä siis ehkä 6-vuotiaana. Silloin olin vilkas ja puhelias, "tyttöystäviä" oli useampiakin.
Sitten koulussa aloin sulkeutua kuoreeni ja pääsin pahimmasta ujoudestani eroon vasta lähemmäs kolmeakymmentä, jolloin oli juna jo mennyt. Ensimmäiset treffit 33-vuotiaana mitkä eivät tietenkään johtaneet mihinkään.
Jos en olisi arastellut liiaksi niin seksiä olisin saanut hyvinkin kymmenkunta kertaa vaikka en itse ole aloitteita tehnytkään, koska olen keskivertoa komeampi ja naiset ovat osoittaneet kiinnostusta. Mutta kun yhdenyön jutut eivät kiinnosta, liiaksi ujo ja romantikko moiseen.
Komppaan aloittajaa siinä että vaatimukset naiselle ovat suuret. Suomi24-treffitarjontaa katsellessa laskeskelin että korkeintaan 10% naisista oli sellaisia joiden kanssa olisin voinut ajatella suhdetta. Ja olen myös liiaksi erakoitunut. Viihdyn yksinäni mainiosti ja ahkera runkkaus pitää minut täysin tyydytettynä niin ettei ole edes suurempaa himoa etsiä kumppania.Mainitaan nyt vielä että olen töissä matalapalkka-alalla ja samassa työpaikassa on ainakin pari muutakin miestä jotka ovat liki täydellä varmuudella kokemattomia. Toinen jo liki 50v ja toinen liki nelikymppinen.
- asdfsdafasdfasdfasdf
Pian 36v eikä vieläkään sitä kuuluisaa rakkauden kesää :D Yritän kuitenkin jättää asian märehtimisen ja luovuttaa suosiolla. En kaipaa rakkaudetonta seksiä, mutta oikean rakkauden olisin tahtonut. Aika vain alkaa loppua. Elämänkokemus vapaisiin naisiin kasvaa joka päivä, ja on varmaan jo nyt yhteensovittamaton. En kuitenkaan suostu luopumaan itsestäni miellyttääkseni muita ja elääkseni heidän arvojensa mukaan, mieluummin olen yksin ja introverttina erakkona tiedän myös pystyväni siihen. Ehkä yksinäisyys on minulle todellisuudessa helpompaa kuin parisuhteessa oleminen olisi, mutta tietämättömyyttäni kaipaan jotain sellaista mitä en ole saanut kokea.
Olen huomannut että yksinäisyys sattuu vähiten, kun asiaa ei mieti ja antaa arpien olla rauhassa. Ainainen haavojen uudelleen auki repiminen on raskainta. Paras olisi jos pystyisi välttelemään täysin kaikkea pariutumiseen liittyvää. Yksinäisyytensä ajatteleminen kun on tyhjyyteen tuijottamista. Tässä viimeksi parin viikon sisällä erehdyin pohtimaan yksinäisyyttäni jossakin yhteydessä ja näin tulevaisuuteni vain pelkkänä mustana. Oman täydellisen yksinäisyytensä tajuaminen ahdisti fyysisesti aina rinnassa saakka ja sillä hetkellä toivoin vain kuolemaa. Piristyin kyllä sitten jo seuraavana päivänä, kun tajusin että maailmassa on vielä ihmisiä joista vielä aidosti välitän.
Ehkä joidenkin kohtalo on sitten kulkea yksin läpi pimeyden. Se vain tuntuu välillä niin tarkoituksettomalta. Turha uhraus, joka ei auta ketään, eikä kukaan sitä todista. Aivan sama kaatuuko vai jatkaako, pimeässä kukaan ei ole sitä näkemässä. Ehkä kestän kaiken vain ollakseni uskollinen todelliselle minälleni aina vääjäämättömän lopulliseen tappioon saakka. Sielu pakottaa jatkamaan.- asdfghlökööääooppååå
" Elämänkokemus vapaisiin naisiin kasvaa joka päivä, ja on varmaan jo nyt yhteensovittamaton."
Tämä onkin se keskeisin asia minkä vuoksi meillä naisettomat miehet helposti sen lopun ikänsäkin naisettomana pysyvät silloin jos siinä varsinaisessa pariutumisiässä naisettomaksi ovat jääneet tai muuten vaan ajautuneet.
Meidän kulttuurissamme on vielä ammattilaisnaisiakin huonosti saaatavilla, ja tasokin mitä on. Ja ne vähät mitä meillä näitä on palvelevat nekin lähinnä jo amatöörinaisiammekin paljon käyttävien miestemme lisänussinatatarpeita. Tästä syystä meillä on paljon vielä kokonaankin vailla minkäänlaista naiskokemusta omaavia miehiä, kun näin mennen ammattilaisnaistenkaan palveluja ei naisettomat miehet meillä totu niin käyttämään.
Nämä pareittelu/seksi-jutut ovat kaiken lisäksi sellaisia, että valtaosa ihmisistä jotka näillä markkinoilla aktiivisesti pyörivät haluavat vielä tuomita ja demonisoidakkin itseensä nähden toisenlaisen taustan näissä asioissa omaavat ja meillä siis lähinnä naisettaomat miehet. Tässä hyvästä essimerkistä käy tämä sinnkupalstakin, ja täällä aktiivisesti naisettomia miehiä kelvottomiksi surkeiksi luusereiksi, seksuaaliperversseiksi luonnevikaisksi runkkareiksi j.n.e. haukkuvat p/s-markkinoilla aktiivisesti pyörivät(tai ainakin pyörineet) naiset ja myös miehet.
- Mielestäni on
hienoa että vielä on miehiä, jotka eivät ole hässineet vastuuttomasti kaikkein naisten kanssa ja ovat miehiä, jotka kaipaavat samalla ystävää naisesta.
On olemassa myös ns. vanhojapiikoja. Itseäni on ruvennut ahdistamaan koko ihmiskunnan seksuaalisuus ja kaikki siihen liittyvät riidat, väkivallat, petokset jne. Ällöän kaikkia "yliseksuaalisia" ihmisiä.
Tahtoisin elää yksin ja tiedän pystyväni siihen tai sitten parisuhteessa, jossa ei ole varsinaista seksiä. Minuakin ahdistaa ajatus vahinkoraskaudesta, vaikka toisaalta lasten saanti on luonnollista ja pidän lapsista. En vaan tahdo niitä koska maailma on liian huono paikka elää, enkä luota miehiin melkein ollenkaan. Harmi etten ole lesbo....
Ehkäisyt ovat ikäviä vaihtoehtoja. Hormoonit ajautuvat juomavesiin ja kortsut on kalliita ja haisevat pahalle, ällöttäviä. Muutenkaan seksissä ei voi rentoutua 100% jos täytyy jatkuvasti stressata raskauden pelossa.
Yksinäisyys voi olla tylsää mutta parempi sekin kuin ahdistaa oloaan luonnottomuuksilla. - Kolmas kerta toden s
43v ja olen nussinut vain kaksi kertaa, ammattihuorien kanssa nämäkin. Ilmaiseksi en koskaan pääse panemaan. Pitäisiköhän vielä kolmas kerta nykäistä, niin on sitten sitä elämänkokemusta mitä muistella kuolinvuoteellaan.
- eretht
Vähän päälle kolmekymmentä ainakaan vielä ei oo irronnut. En tietääkseni ole erityisen ruma vähän ujo kylläkin, kun en alkoholia oikeastaan käytä ei tuota ujoutta oikein pysty ohittamaan. Tosin kohta menossa toisille treffeille saman henkilön kanssa, ehkä se tästä vielä hyväksi muuttuu. Elämäni ekat treffit oli saman naisen kanssa. Hän vaikuttaa kaikin puolin olevan pari leveliä mun yläpuolella, mutta en anna sen häiritä.
- 456+6765
Olen 34-vuotias "mies" ja olen täysin kokematon naisten suhteen...
kieltämättä tunnen itseni luuseriksi ja jotenkin erilaiseksi, koska monilla ikäisilläni on jo yli kymmenenvuotiaita lapsiakin. Itse en ole koskaan käynyt edes treffeillä.
Yksinjääminen ja erakoituminen on todella helppoa.
Hiljainen luonne, kaverittomuus, asuminen maaseudulla...en tapaa sinkkunaisia juuri missään kun ei baarit tai lavatanssit jaksa kiinnostaa.
Vuodesta toiseen kun on yksin, tuntuu täysin mahdottomalta edes aloittaa suhde. Viime aikoina on tullut sellainen fiilis, ettei enää edes kiinnosta tutustua ihmisiin.
Toisaalta en ole koskaan tavannut sellaista naista, josta olisin kiinnostunut. Enkä muutenkaan edes tiedä, miten tehdään aloite tai flirttaillaan. Mutta eipä ole kukaan nainen osoittanut mitään mielenkiintoakaan minua kohtaan koskaan, vaikka olen aivan normaalivartaloinen, 185cm pitkä ja naamaltani ihan ok.
Sinkkuelämä on helppoa ja ihan ok, mutta kieltämättä tylsää ja mitä ne naapuritkin ajattelee... - liana
No huhhuh, kyllä pitää olla joku persoonallisuushäiriö jos ei tuohon ikään mennessä ole päässyt tekemisiin naisten kanssa ja parisuhteisiin. Tiedättekö mitä, voitte syyttää vain itseänne.
- SolitaryMan1977
Tyypillinen nykymaailman moderni myytti:
"jos ei ole naista saanut tai seurustellut tiettyyn ikään mennessä, niin pitää olla jotenkin epänormaali".
Ei välttämättä. Toki suuri osa meistä kokemattomista tai vähän kokemusta omaavista miehistä ovat jotenkin erilaisia. Heikko itsetunto, koulukiusaamisen uhri, uskonnollinen vakaumus jne ovat yleensä syitä miksi näin on käynyt. Mutta varmasti on ihan tavallisia ihmisiä, jotka vaan eivät ole löytäneet elämänkumppania eikä kukaan nainen ole vaan kiinnostunut.
Minulla (aloittaja) on oikeasti kaksi isointa asiaa parisuhteettomuudesta on koulukiusaamisesta aiheutunut sairaalloisen heikko itsetunto ja sitä kautta arkuus yleensäkin ihmisten keskuudessa olemiseen saati sitten naisten kanssa tuttavuuden tekemiseen. Toisena asiana on oma henkilökohtainen kristillinen vakaumukseni. Yhdessä siitä tulee sellainen soppa, joka on estänyt ihmisten kanssa olemisen ja parisuhteen muodostumisen.
Mutta elämä jatkuu.
- sosiaalinenitse
Ujous ei ole persoonallisuushäiriö. Itse ottaisin mielelläni ujon ja vaikka kokemattomankin miehen, jos ihastuisin ja rakastuisin persoonaan.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nyt tajusin mitä haet takaa
En epäile etteikö meillä olisi kivaa missä vaan. Se on iso hyppy henkisellä tasolla sinne syvempään päätyyn, kuten tiedä403047- 772704
- 1762363
Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?
En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?362125- 181466
Naiselle mieheltä
Huomasin tuossa, että jääkaapissani on eräs sinun ostamasi tuote edelleen avaamattomana. Arvaatko mikä?231393Salilla oli toissapäivänä söpö tumma
Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen411386- 131269
- 101264
- 221241