Eli suomenkielisille suomalaisilla on parhaat ihmissuhdetaidot!
Katselin tässä pätkän telkun sarjaa rautatien rakentajista ja siinä oli joku kiinalainen, mikä sai minut miettimään, millaisia kiinalaise3t ovat ja millaiset ihmissuhdetaidot heillä on. Jostain olen kuullut väitteen, että kiinalaisilla olisi poarhaat ihmissuhdetaidot, kai siksi, että heillä on Kommunistinen puolue ja kulttuuri kovin korostaa ihmissuhdetaitoja, mutta kukkuluurua koko juttu! Tuo filmin kiinalainen oli kuten kiinalaiset yleensäkin jotensakin tyytyväinen omiin mielipiteisiinsä ja edesottamuksiinsa, mutta muihin päin kylmän kovan puolen kääntänyt. Mitä muka kylmän kovan puolen kanssa huomaa ihmissuhteista ja millaisia suhteita pystyy muodostamaan - ei niin mitään! Ihan on tyhjä strategia tuo kovassa maailmassa, jossa liittoumat suomalaiseen tapaan itsekkäiden ihmisten ja ylipäätään kaikenlaisen rakentavasti käyttäytyvän väen kesken ovat arvokasta pääomaa, kun elämän meri heittelee. Siinä, missä suomenkielinen suomalainen arvioi ystävällismielisen myötäelävästi kulloisenkin tuttavan ja tämän luotettavuuden ja arvosteluyvyn elämän eri saroilla, ja muodostaa sitten näiden perusteella sopicvan yhteistyöhenkisen ja sopivan vapaan reilun ihmissuhteen, jossa ei sitouduta ikävän alaisuuteen eikä heitetä hyviä ideoita hukkaan, jos ne molemmille sopivat. Siinä kiinalainen ei huomaa mitään, on kuin tollo, joka törmää autolla kiveen. Ja jos hän ihmissuhteeseen antautuu, on hän niin ihmissuhdekokemusta ja ihmissuhteiden dynamiikkaan liittyvää maailmankuvaa vailla, että suhde heittelee häntä holtittomasti, mikä saa hänet arvioimaan, ettei moinen luottavaisuus ole hyväksi, vaikka häntä vaivaa vain taidon puute - satakertaisesti monimutkaisemmin luonteenpiirteet, yhteensopivuuden, yhteiskunnan toiminnan ja sosiaalisten suhteiden tyypilliset kuviot hahmottava suomenkielinen suomalainen rakentaa helposti sduhteen toisensa perään vento vieraisiin ja tuttuihin, suhteet, jotka nostavat yös ja auttavat elämän tiellä, eivätkä koskaan salli alaspainamista vaan vain eron sitten, jos ei yhteen sovita. Suomenkielinen suomalainen ymmärtää säännön "Elä ja anna toisten Elää!". Kylmyyteen turvaava kiinalainen ei sitä osaa, ei muodollinen ruotsalainen eikä niin ikään muodollinen ruotsinkielinen suomalainen, joka turvaa rötökseen, kun pelkää muuten joutuvansa rötöksiä tekevien toisten ruotsinkielisten lyttäämäksi, muoto kun suojaa sen verran, ettei rötösten haittapuolia kaikki heti huomaa. Suomenkielisten suomalaisten sosiaalisia taitoja ei ole edes romaaneilla, joilla on paha vika olla katsomatta kohti, jolloin jää sosiaalinen informaatio heiltä saamatta ja törmäyksiä tulee enemmän. Romaanit myös tekevät reunoja olemukselleen eristäen itsensä siten maisemasta, jossa ovat, ja niin jää sosiaalisten syy-seuraussuhteiden taju heillä heikoksi. Suomenielinen suomalainen sen sijaan elelee omana itsenään, käyttää järkeä tunteidensa apuna ja ymmärtää, että muutkin tarvitsevat elintilaa. Kun sukulaisrakkauden sijaan vallitsee yksilönvapaus periaatteella "Elä ja anna toisten Elää!", katkoo se pois ikävät sosiaaliset solmut ja kaikille jää elintilaa ilman, että haittaavat muiden elämää ollenkaan. On maksimimäärä vaoautta, maksimimäärä hyötyä ihmisten teoista ja minimimäärä ongelmiua! Suomalainen elää sosiaalisen maiseman osana ja ymmärtää niin vaivatta koko maailman dynamiikkaa ja osaa hahmottaa kaikenlaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset syy-seuraussuhteet ongelmattomasti noin vain hetkessä ohimennen, ja otta ne kunnolla tervejärkisesti ja tervehenkisesti vaivatta huomioon! Suomenkielinen suomalaiunen on sosiaalisilta taidoiltaan paras! :)!!!
Katselin tässä pätkän telkun sarjaa rautatien rakentajista ja siinä oli joku kiinalainen, mikä sai minut miettimään, millaisia kiinalaise3t ovat ja millaiset ihmissuhdetaidot heillä on. Jostain olen kuullut väitteen, että kiinalaisilla olisi poarhaat ihmissuhdetaidot, kai siksi, että heillä on Kommunistinen puolue ja kulttuuri kovin korostaa ihmissuhdetaitoja, mutta kukkuluurua koko juttu! Tuo filmin kiinalainen oli kuten kiinalaiset yleensäkin jotensakin tyytyväinen omiin mielipiteisiinsä ja edesottamuksiinsa, mutta muihin päin kylmän kovan puolen kääntänyt. Mitä muka kylmän kovan puolen kanssa huomaa ihmissuhteista ja millaisia suhteita pystyy muodostamaan - ei niin mitään! Ihan on tyhjä strategia tuo kovassa maailmassa, jossa liittoumat suomalaiseen tapaan itsekkäiden ihmisten ja ylipäätään kaikenlaisen rakentavasti käyttäytyvän väen kesken ovat arvokasta pääomaa, kun elämän meri heittelee. Siinä, missä suomenkielinen suomalainen arvioi ystävällismielisen myötäelävästi kulloisenkin tuttavan ja tämän luotettavuuden ja arvosteluyvyn elämän eri saroilla, ja muodostaa sitten näiden perusteella sopicvan yhteistyöhenkisen ja sopivan vapaan reilun ihmissuhteen, jossa ei sitouduta ikävän alaisuuteen eikä heitetä hyviä ideoita hukkaan, jos ne molemmille sopivat. Siinä kiinalainen ei huomaa mitään, on kuin tollo, joka törmää autolla kiveen. Ja jos hän ihmissuhteeseen antautuu, on hän niin ihmissuhdekokemusta ja ihmissuhteiden dynamiikkaan liittyvää maailmankuvaa vailla, että suhde heittelee häntä holtittomasti, mikä saa hänet arvioimaan, ettei moinen luottavaisuus ole hyväksi, vaikka häntä vaivaa vain taidon puute - satakertaisesti monimutkaisemmin luonteenpiirteet, yhteensopivuuden, yhteiskunnan toiminnan ja sosiaalisten suhteiden tyypilliset kuviot hahmottava suomenkielinen suomalainen rakentaa helposti sduhteen toisensa perään vento vieraisiin ja tuttuihin, suhteet, jotka nostavat yös ja auttavat elämän tiellä, eivätkä koskaan salli alaspainamista vaan vain eron sitten, jos ei yhteen sovita. Suomenkielinen suomalainen ymmärtää säännön "Elä ja anna toisten Elää!". Kylmyyteen turvaava kiinalainen ei sitä osaa, ei muodollinen ruotsalainen eikä niin ikään muodollinen ruotsinkielinen suomalainen, joka turvaa rötökseen, kun pelkää muuten joutuvansa rötöksiä tekevien toisten ruotsinkielisten lyttäämäksi, muoto kun suojaa sen verran, ettei rötösten haittapuolia kaikki heti huomaa. Suomenkielisten suomalaisten sosiaalisia taitoja ei ole edes romaaneilla, joilla on paha vika olla katsomatta kohti, jolloin jää sosiaalinen informaatio heiltä saamatta ja törmäyksiä tulee enemmän. Romaanit myös tekevät reunoja olemukselleen eristäen itsensä siten maisemasta, jossa ovat, ja niin jää sosiaalisten syy-seuraussuhteiden taju heillä heikoksi. Suomenielinen suomalainen sen sijaan elelee omana itsenään, käyttää järkeä tunteidensa apuna ja ymmärtää, että muutkin tarvitsevat elintilaa. Kun sukulaisrakkauden sijaan vallitsee yksilönvapaus periaatteella "Elä ja anna toisten Elää!", katkoo se pois ikävät sosiaaliset solmut ja kaikille jää elintilaa ilman, että haittaavat muiden elämää ollenkaan. On maksimimäärä vaoautta, maksimimäärä hyötyä ihmisten teoista ja minimimäärä ongelmiua! Suomalainen elää sosiaalisen maiseman osana ja ymmärtää niin vaivatta koko maailman dynamiikkaa ja osaa hahmottaa kaikenlaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset syy-seuraussuhteet ongelmattomasti noin vain hetkessä ohimennen, ja otta ne kunnolla tervejärkisesti ja tervehenkisesti vaivatta huomioon! Suomenkielinen suomalaiunen on sosiaalisilta taidoiltaan paras! :)!!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.