Ehkä tietoisuus on jonkinlaista energiaa jonka ominaisuutena on matala entropia. Jos ajatellaan maapallon kokonaisuutta niin kasvikunta ottaa auringosta energiaa ja muuntaa sen sitten ravinnoksi elämille joissa energia/aine kehittyy entropian suhteen yhä korkeammalle tasolle. Ihmisen tasolla pystytään tuottamaan jo ns, tietoisuuden energiaa mikä poikkeaa ratkaisevalla tavalla eläinten lähinnä sensitiivisestä tajunnantilasta. Kullakin eliöluokalla on oma erilainen ravintonsa.
Jos tietoisuutta tarkastellaan tarkkaavaisuuskyvyn kautta huomataan että tietoisuuden taso vaihtelee vireystason mukaan. Tietyssä mielessä myös aistimukset ja kokemukset ovat ravintoa samalla tavalla kuin ruoka ja happi.
Energia on kyky tehdä työtä. Energioilla on määrä,laatu ja intensiteetti. Energiat voidaan laatunsa mukaan jakaa mekaanisiin eli fysikaalisiin energioihin, elämän energioihin ja kosmisiin universaaleihin energioihin.
Energian eri laadut:
----
Mekaaniset energiat:
1. hajaenergia (lämpö)
2. suuntaenergia (sähkö ja magnetismi)
3. sidosenergia (ns. kemialliset energiat)
4. elastinen energia (taipuisuus, elastisuus, kyky muuttaa muotoa)
----
Elämän energiat:
1. Rakennusenergia (dna)
2. Vitaalienergia (elämä sinänsä)
3. Automaattienergia (kaikki automaattinen toiminta esim. refleksit)
4. Sensitiivienergia (tietoisuus omasta kehosta ja ympäristöstä)
----
Universaalit energiat
1. Tajunta-energia (olemme osallisia tajunnasta mutta se ei ole meidän, ideoiden maailma)
2. Luova energia (kokemuksen ulkopuolella josta näkyy vain seuraukset)
3. Yhdistävä energia (kokonaisuuden harmonisoiva energia)
4. Transkendenttinen energia
--------------
Ihminen ja koko elävä luonto on energioiden muuntolaite karkeammista energioista korkeammiksi energioiksi. Tämä on tietysti aika esoteerista kamaa mutta toisaalta auttaa jäsentämään omaa kokemusmaailmaa jonkinlaisena heuristisena apuvälineenä.
(energiataulukko poimittu J.G. Bennetin kirjasta Aineen,elämän ja kosmoksen energiat)
Jonkinlaisen sielun voi ajatella olevan mahdollisuutena ihmiselle jos hänen sensitiivienergiansa kristallisoituu riittävän pysyväksi elämän aikana muussa tapauksessa luonto kierrättää senkin energialaadun niin kuin kaikki muutkin energiat.
Jos tietoisuutta tarkastellaan tarkkaavaisuuskyvyn kautta huomataan että tietoisuuden taso vaihtelee vireystason mukaan. Tietyssä mielessä myös aistimukset ja kokemukset ovat ravintoa samalla tavalla kuin ruoka ja happi.
Energia on kyky tehdä työtä. Energioilla on määrä,laatu ja intensiteetti. Energiat voidaan laatunsa mukaan jakaa mekaanisiin eli fysikaalisiin energioihin, elämän energioihin ja kosmisiin universaaleihin energioihin.
Energian eri laadut:
----
Mekaaniset energiat:
1. hajaenergia (lämpö)
2. suuntaenergia (sähkö ja magnetismi)
3. sidosenergia (ns. kemialliset energiat)
4. elastinen energia (taipuisuus, elastisuus, kyky muuttaa muotoa)
----
Elämän energiat:
1. Rakennusenergia (dna)
2. Vitaalienergia (elämä sinänsä)
3. Automaattienergia (kaikki automaattinen toiminta esim. refleksit)
4. Sensitiivienergia (tietoisuus omasta kehosta ja ympäristöstä)
----
Universaalit energiat
1. Tajunta-energia (olemme osallisia tajunnasta mutta se ei ole meidän, ideoiden maailma)
2. Luova energia (kokemuksen ulkopuolella josta näkyy vain seuraukset)
3. Yhdistävä energia (kokonaisuuden harmonisoiva energia)
4. Transkendenttinen energia
--------------
Ihminen ja koko elävä luonto on energioiden muuntolaite karkeammista energioista korkeammiksi energioiksi. Tämä on tietysti aika esoteerista kamaa mutta toisaalta auttaa jäsentämään omaa kokemusmaailmaa jonkinlaisena heuristisena apuvälineenä.
(energiataulukko poimittu J.G. Bennetin kirjasta Aineen,elämän ja kosmoksen energiat)
Jonkinlaisen sielun voi ajatella olevan mahdollisuutena ihmiselle jos hänen sensitiivienergiansa kristallisoituu riittävän pysyväksi elämän aikana muussa tapauksessa luonto kierrättää senkin energialaadun niin kuin kaikki muutkin energiat.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Psykologian harha
Marxilaiset tiedemiehet osoittivat jo 1900-luvun alussa, että "sielu on tajuntakin". Ja juuri sen takia porvarisfilosofit muuttivat sielutieteen psykologiaksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykologian_historia
"Psykologian harha."
Minä en oikein ymmärrä miten politiikka (vasemmistolaisuus tai porvarillisuus) sinänsä liittyy tähän aiheeseen vaikka toisaalta Venäjällä ja entisesssä Neuvostoliitossa tutkittiin aikoinaan ja tutkitaan kai vieläkin kaikkea aika jännää kuten esim. pyramidivoimia ,parapsykologiaa ja torsion fysikkaa (Kozyrev).
Ratkaiseva kysymys on yhteiskunnallisesta tajunnasta eli ideologiasta.
Neuvostoliiton demokraattiset kommunistit kutsuivat vasemmistolaisia "hyödyllisiksi idiooteiksi, poroporvareiksi jne."
Toisin sanoen demokratia on sielunlaissa porvarillisen arvovallan vastakohta.
Siitä syystä ihmiskunnan tie todelliseen eli rahattomaan demokratiaan tulee olemaan
kapea, kivinen ja verinen. Syyria on vasta lasten leikkiä.
"Siitä syystä ihmiskunnan tie todelliseen eli rahattomaan demokratiaan tulee olemaan kapea, kivinen ja verinen."
Minulla on vähän samantapaisia ajatuksia tuosta rahasta (sen luomisesta) ja demokratiasta mutta jääköön pois ainakin tästä ketjusta.
Rikkaat filosofit ovat kirjoittaneet montakin kirjaa rahan filosofiasta. Jopa Björn Wahlroos on lukenut Karl Marxin Pääoma- teokset.
Jos tietoisuus on energiaa, miten selität sen, että minun tietoisuuteni on minun? Energia siirtyy, tietoisuus ei siirry, ellei ehkä kuolemassa. Informaatio (tietoisuuden sisällöt) sitä vastoin siirtyvät.
"Jos tietoisuus on energiaa, miten selität sen, että minun tietoisuuteni on minun? Energia siirtyy, tietoisuus ei siirry, ellei ehkä kuolemassa. Informaatio (tietoisuuden sisällöt) sitä vastoin siirtyvät. "
Sinun tietoisuuden energiasi (tai tarkemmin sensiitivienergiasi on järjestäytynyt tai kristallisoitunut kokemiesi asioiden mukaisesti ja saanut elämäsi aikana käyttövoimansa ravinnosta,hapesta ja aistimuksista jotka kehossa on muunnettu psyykkiseksi aivoja organisoivaksi energiaksi) eli koet tietoisuutesi siksi omanasi.
Voidaan sitten ajatella että tuo sensitiivinen energian on jo niin pysyvästi kristallisoitunut että se säilyy kuoleman jälkeen. Muinaisissa henkisissä käytännöllisissä opeissa kuten esim joogan eri lajeissa pyrittiin juuri siihen että tuo psyykkisen energian muodostama rakenne olis tarpeeksi vahva kestääkseen fyysisen ruumiin kuoleman vähän samaan tapaan kuin toukasta kuoriutuu perhonen.
Omasta mielestäni paras (esoteerinen) kuvaus psyykkisistä energioista ja sielun kehittämisen mahdollisuuksista löytyy Gurdjieffin ja varsinkin hänen oppilaansa matemaatikko J.G. Bennetin opetuksista .
mm.
http://www.neljastiesuomessa.net/
Oudointa tuossa näkemyksessä on se, että siinä pyritään vetämään yhtäläisyysviiva ulottuvaisen energian (E=mv2) ja ei-ulottuvaisen tietoisuuden välille. Mitenhän se mahtaa onnistua? Asiaa ei paljon auta, jos energian käsitettä aletaan venyttämään väittämällä "tajunnan energiaa" joksikin erikoiseksi, sensitiiviseksi energiaksi. Energia on aina vain energiaa, vaikka sen käsitettä pyrittäisiin miten muuttamaan.
Ulottuvaisen kehon ja ei-ulottuvaisen mielen tai tietoisuuden yhdistäminen on ollut ja on mielenfilosofian kaikkein ongelmallisin kysymys. Sekä idealistit, että materialistit ovat yrittäneet monesti ratkaista tuota ongelmaa "unohtamalla" aina tuon ratkaisun kannalta oleellisen asian. Jos mieli olisi aineellinen ja siten ulottuvainen, materialistit olisivat jo kauan sitten selvittäneet mielen mysteerin. Vastaavasti, jos materiaali olisi ei-ulottuvainen, niin idealistit olisivat niin ikään tehneet läpimurron jo ajat sitten.
Mielestäni niin Gurdjeff kuin Bennetkin ovat huonoja mielenfilosofeja. Pikemmin he ovat uskonnollisia mystikkoja. Etenkin Bennet on tunnettu muistakin "yhdistelmistään". On lähinnä huvittavaa lukea hänen pohdiskelujaan ikuisuudesta ja potentiaalisuudesta, sekä ikuisuuden loimesta, jota ajan sukkula kutoo, vai oliko se päin vastoin.
Minä en näe energiaa sinänsä ulottuvaisena tai 3-ulotteisena. Aine on ulottuvaista mutta energia ei mielestäni ole.
Se on aika samantekevää mihin kategoriaan Gurdjieffin ja Bennettin laittaa sillä vain tuo idea että energialla on laadullinen jatkumo on tässä yhteydessä merkityksellinen ja se että eri energialaatuja voidaan muuttaa toisikseen elävässä organismissa.
Bennetin idea "ikuisuudesta" viittaa sellaiseen tilaan missä ei ole entropiaa eli se on ajan ulkopuolella vähän samalla tavalla kuin esim. matemaattiset ideat ovat olemassa. Potentiaalisuus tarkoittaa mahdollisuutta tai sitten toisaalta potentiaalienergiaa missä tilassa entropia ei myöskään vaikuta.
Sinä et taida olla kovin hyvin perehtynyt tuohon Bennettiin koska siellä ei ole puhetta mistään ikuisuuden loimesta jota ajan sukkula kutoo.
Niin kuin tuossa aikaisemmassa viestissäni sanoin niin Gurdjieff ja Bennett edustavat lähinnä esoteerista tietoa eivätkä ole mitään akateemisia tietoisuuden filosofeja mutta siitä ei seuraa etteikö heillä voisi olla jotain mielenkiintoista ja toimivaa sanottavaa siitäkin aiheesta.
Ei tuohon Bennettin ajatukseen energioiden laaduista ole pakko uskoa. Minusta se kuitenkin on aika hyvä hypoteesi ja väistää aika monet ongelmat mitä muissa tietoisuuden filosofian hypoteeseissa esiintyy.
Olet siis vakavasti sitä mieltä, että massa ei ole ulottuvainen ja näin ollen koko energiayhtälö joutaa roskakoriin? Voi Einstein-parkaa. Tokihan jokainen voi uskoa mihin haluaa ja tulla uskossaan onnelliseksi.
Minusta ei ole niinkään tärkeää itse "totuus" vaan se mitä mistäkin oletuksesta seuraa. Oletetaan, että tuo mainitsemasi laadullinen energiajatkumo on väitteenä tosi. Mitä siitä silloin seuraa? Siitä seuraa vääjäämättä olettamus sielun kuolemattomuudesta tai esoteerisesta inkarnaatiosta. Miten tuo käsitys poikkeaa uskonnollisesta ylösnousemuksesta? Ei mitenkään.
Ajatellaan sitten, mitä seuraa olettamuksesta, että mitään jatkumoa ei ole, vaan kuolema on ehdoton päätepiste. Siitä seuraa, että kuoleman jälkeen ei ole enää tiettyä yksiloä, joka olisi jotain kokenut ja joka olisi ylipäänsä ollut koskaan olemassa. Ei ole myöskään yksilöä, jolle jotain olisi olemassa, eli myös nänen maailmansa on samalla hävinnyt. Siitä puolestaan seuraa, että on olemassa vain "tämänpuoleinen", kaikkine siihen sisältyvine asioineen ja tiloineen.
Voidaan tietenkin ajatella, että ihminen muiden eliöiden tapaan subjektiivisessa mielessä on kuolevainen, mutta objektiivisessa mielessä kuolematon. Hänen kuolematon persoonansa säilyy muistoissa, perinteissä, geneettisenä jatkuvuutena jne. Voidaan myös ajatella, että jossain kaukaisessa avaruudessa miljoonien vuosien kuluttua jokin sivilisaatio tarkkailee meitä, eläviä ihmisiä, vaikka tosiasiassa koko ihmiskuntaa ei enää ole edes olemassa. Heille me silti olemme olemassa oleva tosiasia.
"Siitä seuraa vääjäämättä olettamus sielun kuolemattomuudesta tai esoteerisesta inkarnaatiosta."
Ei seuraa vaan korkeintaan mahdollisuus että tietoisuus voi jatkaa olemassaoloaan fyysisen kuoleman jälkeen.
Älä oleta sellaista mitä ei ole sanottu. Massa on eri asia kuin energia.
"Ei seuraa vaan korkeintaan mahdollisuus että tietoisuus voi jatkaa olemassaoloaan fyysisen kuoleman jälkeen."
Ja tuohon mahdollisuuteen jokainen ego tarrautuu. Toiset silmät varmasta uskosta loistaen, toiset agnostisesti toivoen. Jokainen uskonto ja melkein jokainen ismi ja maailmankäsitys rakentuu tuon uskon tai tuon toiveen varaan.
Miksi näin tapahtuu? Koska ihmisen (egon) suurin pelko ei ole kuolemanpelko, ei invalidisoivan sairauden pelko, eikä mikään muu vastaava, vaan EGON LAKKAAMISEN pelko.
Melkein kaikki egot operoivat tavalla tai toisella väistääkseen nimenomaan tuota kosmista kauhua herättävää tosiasiaa (egon lakkaamista). Ihmisille kelpaa mikä tahansa selitys, joka poistaisi tuon pelon. Siksi on olemassa uskonnot, bennetit ja kaikki se hölynpöly.
Katso egosi järkevällä osalla egosi lapsellista osaa ja näe totuus: kun kuolet, KATOAT. (No, toisaalta olisi viisainta kadota jo ennen kuolemaansa, sitä sanovat idässä valaistumiseksi)
"Ja tuohon mahdollisuuteen jokainen ego tarrautuu. Toiset silmät varmasta uskosta loistaen, toiset agnostisesti toivoen. "
Aika rankkaa psykologisointia. Yksi ongelma tuossa tulkinnassa on että Gurdjieffin ja Bennetin mukaan pysyvä sielu on äärimmäisen epätodennäköistä ja se egon tietoisuus häviää aika pian fyysisen kuoleman jälkeen kun sen energian saanti on keskeytetty.
Toiseksi elämä tällä pallolla ihmisyhteisössä on kuin eläisi jonkinlaisella vankilaplaneetalla joten ainakin minulle henkilökohtaisesti on aika samantekevää jatkuuko oma tietoisuuteni kuoleman jälkeen vai ei.
....
Sitten toiseksi edellenkin se kiinnostavin asia mielestäni noissa Bennetin pohdinnoissa on se energian laadun käsite ja se että elävät olennot kykenevät muuntamaan tuota energian laatua elämänsä aikana. Gurdjieff itse ei puhu edes energioista vaan eräänlaisesta vetyjen taulukosta jossa aineen laatu nousee ikään kuin oktaaveittain ylöspäin eli ts. siinä lienee taustalla jonkinlainen musiikillinen kuva kosmoksesta (vähän samantapaista tulkintaa on ymmärtääkseni esittänyt myös Michio Kaku säie-teoriassaan).
Aiheesta lisää löytää hakukoneella mm. :
http://www.ardue.org.uk/university/system/lect40.html
No, minun ego on vain naurettavaa homofilosofiaa.