Seksuaalisuus

Miksi ei voisi.. Jotkut eivät edes ole selvillä omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan. Minä luulen olevani heteromies mutta olen aina valmis hyväksymään sen, jos sisäisen homon itsestäni löydän..
Pitkäaikaisessa heterosuhteessa ollut henkilö voi hyvin alkaa himoita toista sukupuolta.

Minä en usko alkuunkaan dikotomisiin luokitteluihin. Me emme ole joko 100% heteroita tai homoja, vaan asetumme jonnekin sille välille jokainen.

Seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole vapaasti valittavissa. Muutosta voi varmasti tapahtua, lienee yleisempää kuitenkin se, että hetero vasta myöhemmin aikuisiässä uskaltaa edes itselleen myöntää tuntevansa enemmän vetoa samaan sukupuoleen. Tästä on kokemuksia omassa lähipiirissä. Ko. henkilöt kokivat olleensa homoseksuaaleja jo hyvin nuoressa iässä, mutta koittivat aluksi elää "hyväksytymmin" heteroina. Loppujen lopuksi oli liian ahdistavaa koettaa olla ja tehdä jotain, joka ei tunnu omalta itseltä.

Mikä sitten määrää seksuaalisen suuntautumisen? Se on vaikea kysymys. Varmasti taustalla on monia tekijöitä. Itse kuitenkin ajattelen seksuaalisen suuntautumisen olevan pitkälti sidoksissa kulttuuriin ja varhaislapsuuden kokemuksiin. Taustalla lienee myös ihmisen yksilöllinen mieltymys joihinkin tietynlaisiin ominaisuuksiin muissa.

Muutos lienee mahdollinen, mutta ihmisen persoonallisuus ja identiteetti, joka muotoutuu pitkälti varhaisaikuisuuteen mennessä, pyrkii ylläpitämään tietynlaista jatkuvuutta ja samuutta. Seksuaalisuus on myös olennainen osa tätä, joten suuret muutokset suuntaan tai toiseen ovat harvinaisia.

Perimällä saattaa olla jotain tekemistä. Kun eräs aviossa ollut,(myös lapsia)tuttavani erosi vaimostaan homoilun takia,aloin tarkemmin miettiä asiaa ja totesin tämän jo nuoresta tuntemani henkilön olevan todella jotenkin naismainen mies!
Hänen olemuksensa on jollakin tapaa epämaskuliininen...tiedän toisenkin tunnetun homon jo lapsuudestani,joka on omia lapsia.