Tuossa alla olevan ketjun avauksestani jäi tämä toinen kysymykseni pois, joten tehdään sitten uusi ketju.
Yhdessä kemian oppikirjassa sanotaan näin: "Glyseroli sitoo itseensä vettä, joten sitä käytetään ihovoiteissa estämään ihon kuivumista."
Tämä herätti mielessäni kaksi kysymystä:
1. Siis miten se veden sitominen on hyödyksi ihovoiteessa, eikös se ihovoide juuri silloin kuivata ihoa herkemmin, kun glyseroli sitoo iholta vähänkin veden itseensä?
2. Miten tämä "sitominen" tapahtuu - onko kyseessä kemiallinen reaktio vai joku muu ilmiö?
Yhdessä kemian oppikirjassa sanotaan näin: "Glyseroli sitoo itseensä vettä, joten sitä käytetään ihovoiteissa estämään ihon kuivumista."
Tämä herätti mielessäni kaksi kysymystä:
1. Siis miten se veden sitominen on hyödyksi ihovoiteessa, eikös se ihovoide juuri silloin kuivata ihoa herkemmin, kun glyseroli sitoo iholta vähänkin veden itseensä?
2. Miten tämä "sitominen" tapahtuu - onko kyseessä kemiallinen reaktio vai joku muu ilmiö?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Glyserolia on tietääkseni "ennenvanhaan" käytetty talvella ikkunoiden välissä avoimessa purkissa imemään ilmasta kosteutta, niin että ikkunat pysyvät kuivina.
Ei se mikään kemiallinen reaktio ole. Iholla glyseroli ei mielestäni ime vettä ihon läpi, vaan koettaa imeä kosteutta ilmasta ja näin pitää ihon pinnan kosteana.
Glyserolin vanha nimi oli glyseriini.
>
Ilmiö perustuu vetysidoksiin eli sähköiseen vetovoimaan vesimolekyylien ja tässä tapauksessa glyserolin poolisten hydroksyyliryhmien välillä.