Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

TEKSTIVIESTISUHTEET

avovaimo

Pistetään nyt vielä uus otsikko ja uudet kyselyt. Parisuhteessa kumppanilla tekstiviesti suhde toisen kanssa. Onko se pettämistä vai ei? On se sitten viikon mittainen tai kuukauden tai vuosien.

Onko se vain mielen virikettä, saako se mielen hyväksi ja sitten jaksaa olla kiltti omalle kullan nupulleen? Onko se ns.tyydytystä että kenties on haluttu? Vai onko tämä uusi tyyli flirttailla, harmitonta, mutta kun ei nää kasvoja eikä eleitä niin tehostetaan kirjoitetuin sanoin, ehkä kuvaviestein? Vaikuttaako se muuten kuin hetkellisesti tunteisiin ja oma kulta on kuitenkin kaikkein tärkein?

Eikö vuosia kestäneestä tekstiviesti suhteesta kasva ulos? aina samaa jorinaa ja luritusta? vai onko se just se pointti, samaa horinaa päivästä toiseen viikosta viikkoon eikä sillä silloin ole mitään merkitystä, eikä se silloin vaikuta parisuhteeseen? Miksi kuitenkin tunnen huonommuutta ja etten ole ollut tarpeeksi hyvä? Akkojen kotkotusta? Mites sielä toisessa päässä sitten, miltä tuntuu saada kullan nuppu viestejä varatulta esim. mieheltä, mutta kuitenkin tietää että se nukkuu oman akkansa vieressä? Mä en niinku tajua tätä alkuunkaan. Eikö tälläinen kaksoiselämä käy pidemmän päälle rankaksi?

Minä oon yrittänyt joka kantilta tätä juttua miettiä kun puolisolla käry kävi, en kuuna päivänä ois voinut uskoa että minun, siis minun rakas tälläistä tekee. ja niin se vaan teki. En enää itke tätä vaikka se paljolti loukkasikin, kun luottaa toiseen täysin ja sit mielestäni jollain tavalla tulin tässä asiassa petetyksi. Jos olis oma lehmä ojassa niin olis puntit tasan, mutta kun edes päivä unissa ei tuu mieleen lähettää kenellekään kulta mussukka viestejä muuta kuin omalle puolisolle!

Tässä on nyt sellanen akka kirjoittamassa joka ei syytä ketään eikä mitään.Omaa itseäni ehkä. Pesenkö pyykit väärin? Tai keitänkö perunat väärin? Seksiäkin monta kertaa viikossa, eikö mikään riitä?? Pelkkiä kyssäreitä vaan pää täynnä ja ihmetystä. Osaako kukaan sanoo mitään?

Kiitos jos luitte!

169

49639

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • himmeli

      Kauanko olette olleet yhdessä ja mitäs ukkos asiaan sanoi kun kiinni jäi?

      • avovaimo

        Alle vuosi on oltu yhdessä. Muutamat kuukaudet saman katon alla. Onnellisesti. Ainakin luulin niin eikä puolisokaan oo rutissut. Kaikki ollut hyvin. Molempien mielestä. Ukko sanoi että on pahoillaan, ja että ne on vaan tekstiä mitä viesteissä on.Rakastaa minua ja vain minua eikä millään muulla ole merkitystä. No minä uskon mitä sanotaan enkä siitä sen enempiä, kiinnostaa vaan miksi tää kuitenkin on niin yleistä parisuhteissa. en halua tietää miksi juuri minun rakas teki niinkuin teki. vaan kun kultsi muru viestit muillakin kun meidän huushollis on suosittuja(siis muille kuin omalle puolisolle). tätä tässä yritän ajaa takaa, eikä tuo harrastus oo ees halvimmasta päästä!

        Noi kyssärit mitä edelliseen heitin, niihin kun sais vastauksia niin ehkä tääkin päänuppi osais taas jotain uutta.


    • Joppe

      mahdollisesti hänen joku entinen suhteensa, joka ei edennyt parisuhteeseen asti mutta yhteyden pito on jäänyt päälle. Se tuntuisi hieman paremmalta vaihtoehdolta kuin jos yhteyden pito on alkanut vasta parisuhteenne alkamisen jälkeen.

      Siis vuosi yhdessä oloa ja vasta muutama kuukausi yhdessä asumista, tuntuu aika uskomattomalta vaikka kyseessä olisikin vain tekstiviesti yhteys.
      Muistan omani parisuhteen alkuajoilta, ettei minua olisi moinen voinut vähempää kiinnostaa siihen aikaan, joten epäilyttää miehesi sinuun sitoutumisen syvyys ja aitous.

      • waynoway

        Jos molemmat pitää toisistaan, ei tekstailut muiden kanssa kiinnosta. Täten ukkosi on pettänyt sinua ja harkitsisin hyvin tarkkaan suhteen ylläpitämistä edelleen. Ties mihin miehesi tie vielä johtaa, juokse kun vielä kerkeet!


    • muija

      Mä ymmärtäisin jos kyseessä olis ihan normaali viestittely - ei siis mitään lemmenlurituksia,mutta voihan se olla niin että yks asia johtaa toiseen.Mäkin aina silloin tällöin heitän viestiä eräälle kundille,ihan kaverimielessä ja se lähettää takas.Ei oo tullu mieleen että alkaisin noita lurituksia sille kirjoitteleen(ne on tarkotettu mun miehelle)!

      • beibi

        ei siitä välttämättä kannata huolestua,vaikka se olis jotain ihan rakkaus lurituksiakin lähetelly.eihän se tietenkään kivalta tunnu ja se voi tuntua myös pettämiseltä sun mielestä,mutta ite ainaki miespuolisten kavereiden kanssa voin hyvin heittää jotain sellasta mitä toinen vois käsittää väärin.se vaan on sellasta läppää ja se ei tosiaankaan johda mihinkään,ainakaan halausta pidemmälle. on ihan hyvä että jokaisella on omat "tukijoukot"ettei elämä käy liian tylsäksi.


      • Joopajoo
        beibi kirjoitti:

        ei siitä välttämättä kannata huolestua,vaikka se olis jotain ihan rakkaus lurituksiakin lähetelly.eihän se tietenkään kivalta tunnu ja se voi tuntua myös pettämiseltä sun mielestä,mutta ite ainaki miespuolisten kavereiden kanssa voin hyvin heittää jotain sellasta mitä toinen vois käsittää väärin.se vaan on sellasta läppää ja se ei tosiaankaan johda mihinkään,ainakaan halausta pidemmälle. on ihan hyvä että jokaisella on omat "tukijoukot"ettei elämä käy liian tylsäksi.

        Eli en tiedä mitä kavereita ne sun kaverit on, mutta itse en ainakaan lähettele miespuolisille kavereille mitään viestejä minkä voisi käsittää väärin. Mä olen tuntenut miespuoliset kaverini vuosia ja koskaan en ole lähettänyt mitään väärinkäsitettäviä viestejä,flirttaillut mitenkään heidän kanssaan. Todellakin olemme vain kavereita.

        Sitten joskus oli näitä ns.kavereita,joista halusin muuta ja joka halusi minusta jotain muuta ja jonka sitten kaveruudeksi verhosimme. Silloin saattoi viestin "käsittää väärin".


    • Taru

      Mielikuvitusta, fantasiaa. Leviää ympäriinsä kuin tarttuva tauti. On helppoa saada yhteyttä vieraisiin ihmisiin ympäriinsä.

      En tiedä sitten. Ovatko jotkut koukussa vai mikä viesteissä viehättää. Aikansa kutakin, kunnes kyllästyy...

      Joteskin maailma oli kiltimmän oloinen ennen Joulua, mutta tietokoneen hankinnan jälkeen on alkanut ahdistaa maailman meno, enemmän.

      Kun tv:stä loppuvat ohjelmat, niin txt:llä tapahtuu. Numeroita riittää....sekaan pääsee helposti ja jää koukkuun. Jäin itsekin ja laskut olivat isoja. Pidin taukoa ja laitin sitten yhden viestin. Löysin etsimäni, kuin olisi ihme ollut.

      Kyllä kaverini edelleen viestittelee...koukussa. Miehet eivät muutu....aikansa kutakin. Ei voi vahtia, koska on turhaa. Naisten numeroita pilvin pimein. Ei kuulemma etsi enää mitään. Mua ahdistaa, mutta sitten välillä taas helpottaa, koska tiedän huomisen tulevan ja oman elämäni ratkaisut teen itse.

      En etsi uutta miestä, en odota. Tulee uusi, jos on tullakseen, mutta mistä tulisi, koska en viestitä enkä etsi netistä. Töissä vain naisia jne. Ehkä kaverini löytää uuden tai on jo. Luottamus nollassa. Seksiä on ja ollaan yhdessä paljon muutenkin. Hän on älykäs nörtti ja minä tavallinen tyttö maalta....haaveilija yms. Mies vaan kärähtää niin helposti...voi voi.

      Saas nähdä, että mitä teen ensi Jouluna...

    • Linda

      Miehelläni,joka vannoo olevansa vain minun,on
      monta tekstiviesti-/nettisuhdetta yht`aikaa.
      Sanoo homman olevan leikkiä ja tehneensä sitä
      jo vaikka kuinka kauan.
      Jutut ei etene pitkälle,naiset toisessa päässä
      hermostuu kun ei päästä puusta pitkään.
      Kaverillani on ilmoitus monella nettipalstalla
      ja etsii naista "tositarkoituksella".
      Ilmeisesti homma tuo vähän lisämaustetta elämään
      ja tunteen siitä,että on haluttu.
      Ja taitaa siihen jäädä koukkuunkin,jonkinmoista
      pelihimoa ilmeisesti.
      Eipä se minua haittaa,mutta joskus kyllä ärsyttää
      varsinkin niiden naisten puolesta ,jotka sitten
      on tosissaan.
      Mieheni sanoi kyllä,että suurimmalle osalle tuo
      netti- ja tekstarideittailu on vaan harrastus eikä
      moni todellista minäänsä paljastakaan.

      • Aviossa42v.

        Minulla on myöskin ollut noin viisi vuotta noita nettisuhteita. 6:n eri naisen kanssa olen ajautunut seksittelemään livenä. Kyllähän se niin on, että luonto tikanpojan puuhun ajaa. Puolisolle sitten selitellään asiat parhain päin.


      • Linda
        Aviossa42v. kirjoitti:

        Minulla on myöskin ollut noin viisi vuotta noita nettisuhteita. 6:n eri naisen kanssa olen ajautunut seksittelemään livenä. Kyllähän se niin on, että luonto tikanpojan puuhun ajaa. Puolisolle sitten selitellään asiat parhain päin.

        että ajautuu livesuhteeseen.Eipä sitä kuitenkaan
        aikuista ihmistä voi vangita ja holhota.
        Jokainen valitsee oman tiensä ja kulkee sen
        sitten loppuun asti.
        Pitkään parisuhteeseen mahtuu kaikki ja sen
        verran on elämä opettanut ,etten jaksa jokaisesta
        asiasta nostaa meteliä,enkä myöskään ymmärrä
        noita heti eroa vannovia.On helppo sanoa,että
        heti jättäisin,mutta sitten kun laitetaan koko
        elämä toiseen vaakakuppiin ja esim. yksi teksti-
        viestisuhde toiseen niin kyllä sitä pysähtyy
        hetkeksi miettimään.


      • Aviossa42v.
        Linda kirjoitti:

        että ajautuu livesuhteeseen.Eipä sitä kuitenkaan
        aikuista ihmistä voi vangita ja holhota.
        Jokainen valitsee oman tiensä ja kulkee sen
        sitten loppuun asti.
        Pitkään parisuhteeseen mahtuu kaikki ja sen
        verran on elämä opettanut ,etten jaksa jokaisesta
        asiasta nostaa meteliä,enkä myöskään ymmärrä
        noita heti eroa vannovia.On helppo sanoa,että
        heti jättäisin,mutta sitten kun laitetaan koko
        elämä toiseen vaakakuppiin ja esim. yksi teksti-
        viestisuhde toiseen niin kyllä sitä pysähtyy
        hetkeksi miettimään.

        Olen samaa mieltä. Meillä vaimoni tietää minulla olleen toisia naisia, ja minä tiedän hänellä olleen pari suhdetta. Ei silti ole käynyt mielessäkään erota.


      • holtitonta
        Aviossa42v. kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. Meillä vaimoni tietää minulla olleen toisia naisia, ja minä tiedän hänellä olleen pari suhdetta. Ei silti ole käynyt mielessäkään erota.

        SIIS MIKSI OLLA YHDESSÄ JOS ALUSHOUSUT KOSTUU JOSTAKIN TOISESTA IHMISESTÄ?
        Minä en ymmärrä tuollaista pettämistäkään. Ei ehkä tekstiviesti kuulosta pahimmalta..mutta minulle ei sallittua. Jos saisin omasta rakkaasta tietää tuollaista en tiedä voisinko enää luottaa...


      • elli eronnut
        Aviossa42v. kirjoitti:

        Olen samaa mieltä. Meillä vaimoni tietää minulla olleen toisia naisia, ja minä tiedän hänellä olleen pari suhdetta. Ei silti ole käynyt mielessäkään erota.

        Kuvittelette olevanne vapaamielinen pariskunta, joka sallii toiselle mitä vaan. Toisen ja toisen sydän on kuitenkin särkynyt jo kauan sitten.
        Häntäheikit sinne missä pippuri kasvaa!


    • Katariina

      Minun avomieheni jäi kiinni tekstailustaan vasta muutaman kuukausi seurustelun jälkeen... Itsetunto putosi nollaan. " haen salaista satumaista naista " Mikä minä sitten olen ? Nyt tuntuu että olisi ollut parempi jo siinä vaiheessa lähteä... Mies itki ja vihasi itseään ja lupasi olla luottamukseni arvoinen.

      Seuraavaksi alkoi satelemaan viestejä entiseltä yli 10 vuotta vanhalta heilalta. Tästä kiinni jäätyään sulki puhelimen liittymän puoleksi vuodeksi. Ja luottamuksen vähäisetkin rippeet katosi. Mieheni ei koskaan puhu entisistään eikä hän liioin puhu tulevistakaan.

      Hän ilmeiseti pitää yllä suhdetta entisiin heiloihinsa jotka pönkittävät hänen itsetuntoaan, itse tunnen olevani hyvinkin tarpeeton tässä parisuhteessa. Mies ei koe saavansa minulta sitä huomiota jota tarvitsisi. En oikeastaan tiedä mitä minun pitäisi tehdä.

      Olemme olleet yhdessä kolmatta vuotta ja juuri sain tietää olevani raskaana 4 viikkoa...

      Osaisiko joku sanoa kannattaako tämä ? Tulenko kerta toisensa jälkeen pettymään ? entä syntymätön lapsi ? Olisiko jättää syntymättömäksi ?

      Aika ei ainakaan tunnu asioita parantavan.

      • minäkin..

        tuntuu että joskus jokaiselle tulee kasvun paikka, pysähtyy ja miettii mitä oikeasti haluaa. miehelles yksi sellainen saattoi tosiaan olla tekstailun jälkeen, (ainakaan itse en saisi kyyneliä esiin ilman todellista tunnetta) ja se kasvu, ainakin itseni kohdalla, ei se kovin nopeasti etene, uutta se kuitenkin luo koko ajan, kunhan vaan hyväksyy virheet tai puutteet itsessään. silloin niitä pääsee "työstämäänkin" silloin tuki tai "vierellä kulkeminen" kumppanilta on tarpeen. viestit entiseltä heilalta.. voisko olla ettei miehesi ole niitä aloittanut, ja toivoisi niiden loppuvan. oletat hänen myös pitävän suhteita entisiin heiloihinsa, vai tiedätkö. sanooko miehesi näin olevan, jos ei onko todella liian vaikea uskoa sitä. jos jaksaisit uskoa, pelkäätkö jotakin pahaa tapahtuvan, vai voisko se olla "siemen" johonkin parempaan, huomioimaan toisenne paremmin vaikka.


      • Katariina
        minäkin.. kirjoitti:

        tuntuu että joskus jokaiselle tulee kasvun paikka, pysähtyy ja miettii mitä oikeasti haluaa. miehelles yksi sellainen saattoi tosiaan olla tekstailun jälkeen, (ainakaan itse en saisi kyyneliä esiin ilman todellista tunnetta) ja se kasvu, ainakin itseni kohdalla, ei se kovin nopeasti etene, uutta se kuitenkin luo koko ajan, kunhan vaan hyväksyy virheet tai puutteet itsessään. silloin niitä pääsee "työstämäänkin" silloin tuki tai "vierellä kulkeminen" kumppanilta on tarpeen. viestit entiseltä heilalta.. voisko olla ettei miehesi ole niitä aloittanut, ja toivoisi niiden loppuvan. oletat hänen myös pitävän suhteita entisiin heiloihinsa, vai tiedätkö. sanooko miehesi näin olevan, jos ei onko todella liian vaikea uskoa sitä. jos jaksaisit uskoa, pelkäätkö jotakin pahaa tapahtuvan, vai voisko se olla "siemen" johonkin parempaan, huomioimaan toisenne paremmin vaikka.

        Kyllä sen ensimmäisen episodin jälkeen uskoin ja luotin siihen että tässä nyt ollaan murrettu muuri mutta ajan myötä se on kuroutunut kiinni.

        Mieheni on näitä tapauksia joka ainoassa pitkässä suhteessaan tuli petetyksi ja jätetyksi. Luulen että tästä on jäänyt niin syvät arvet etten pääse lähelle hänen " sisintään ".

        Se että hän hakee muualta huomiota tekee oloni todella ahdistuneeksi.. Tiedän hänen lähettävän viestejä entisile " hoidoilleen ", hän on niitä jopa näyttänyt. Ja nyt hänellä on tv chatin nro puhelimeen tallennettuna.

        Ajattelin että kyllä ajan kanssa asiat muuttuu ja että hän oppii arvostamaan minua ja suhdettamme.
        Minä olen sellainen vanhanaikainen tapaus joka haluaa tuntea itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi, ei kai siinä mitään pahaa ole ?

        Mieheni ei pysty keskustelemaan normaalisti kanssani vaan hänellä on tapana vääristää asiat aina niin että vika on minun käyttäytymisessäni. Tässäkin tapauksessa minä olen ollut mustasukkainen ja vainoharhainen...

        Miten tässä voi ajatella yhteistä tulevaisuutta, kotia ja perhettä kun luottamus toiseen on mennyt. Onko mun kohtaloni alistua ja hyväksyä nämä touhut ? Ja muuttuuko se mihinkään vaikka kuinka asiaa vatvottaisiin ? Ainoa ongelma on että rakastan tätä miestä ihan tosissani. En ole missään vaiheessa haaveillut suhteen lopettamisesta


      • Vanhus

        Älä tee aborttia! Se ei ole lapsen vika millainen lurjus ukkosi on. Ota lapsi ja lähde, jos siltä tuntuu. Itse olen lapseton, tulet katumaan aborttia myöhemmin.


      • Nauthiz

        ...olla niin helvetin hankala ja ...

        Tuli vaan tuo laulun pätkä jostain syystä mieleen!

        Katariina!
        Ymmärrän fiilikset, joita käyt läpi. Mietit kaikkea mahdollista ..ja mahdotonta! Itse olen käynyt jota kuinkin samoja asioita läpi, kuin sinä mutta eri syystä.

        Hiljalleen olen oppinut, että vain ihminen itse voi tehdä itsensä onnelliseksi. Niin kauan kuin onnellisuus riippuu toisesta ihmisestä, se on takertumista! Rakkaus on sitä, että tekee valinnat omaksi parhaakseen ja kuvittelee myönteisiä lopputuloksia muiden hyväksi. Mielestäni, vain sillä on merkitystä oletko itseksesi onnellinen. Sitten kun olet, kukaan ei voi loukata tai omistaa sinua!


      • Annamii

        Vaikea on toista mennä neuvomaan, tuolla edempänä on hyviä neuvoja sinullekin...esim.Aviossa 42-v:n käymä keskustelu. Itse olen asiasta täysin samaa mieltä, meilläkin tekstiviesti- ja netti uskottomuutta ollut, ja hieman muutakin miehen puolelta. En antanut miehelleni muuta vaihtoehtoa kuin heittää höpötykset pois tai jättää suhteensa minuun, hän tietenkin valitsi minut. Luottamushan siinä kärsi, mutta vauva on tulossa meillekin ja haluan antaa miehelleni mahdollisuuden kasvaa miehenä ja meille mahdollisuuden kasvaa perheenä. Rakastan miestäni ja tiedän ettei hän minua minkään satunnaisen viesteilyn vuoksi tule koskaan jättämään, vaan hakee hieman piristystä elämäänsä. Minua voi pitää joko tyhmänä alistuvana naisena tai vahvana naisena, joka osaa antaa myös anteeksi. Itse valitsen jälkimmäisen.En ole taloudellisesti tai muutenkaan riippuvainen miehestäni, mutta meillä on hyvä olla yhdessä, enkä usko että elämänpituista suhdetta luodaan luovuttamalla heti ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa... Siksihän nykyään 50% liitoista päätyy eroon... ei ehkä niinkään siksi että ihmiset olisivat muuttuneet, vaan nykyään haetaan heti alkuunsa täydellisen satumaista suhdetta, ja sitten petytään kun toisesta löytyykin sammakoita...


      • Deadend
        Nauthiz kirjoitti:

        ...olla niin helvetin hankala ja ...

        Tuli vaan tuo laulun pätkä jostain syystä mieleen!

        Katariina!
        Ymmärrän fiilikset, joita käyt läpi. Mietit kaikkea mahdollista ..ja mahdotonta! Itse olen käynyt jota kuinkin samoja asioita läpi, kuin sinä mutta eri syystä.

        Hiljalleen olen oppinut, että vain ihminen itse voi tehdä itsensä onnelliseksi. Niin kauan kuin onnellisuus riippuu toisesta ihmisestä, se on takertumista! Rakkaus on sitä, että tekee valinnat omaksi parhaakseen ja kuvittelee myönteisiä lopputuloksia muiden hyväksi. Mielestäni, vain sillä on merkitystä oletko itseksesi onnellinen. Sitten kun olet, kukaan ei voi loukata tai omistaa sinua!

        Siis nyt puhut totisesti asiaa. Minä olen miettinyt noita samoja asioita ja paljon. Kun vain saisin miehellenikin läpi tuon jutun. Hän on epätoivoinen ja takertuu, se jos mikä on varma parisuhteen tappaja. Kun itsellä on hyvä olla niin silloin voi rakastaa ja antaa sitä hyvää oloa toisellekin.


      • Jaakoppi
        Nauthiz kirjoitti:

        ...olla niin helvetin hankala ja ...

        Tuli vaan tuo laulun pätkä jostain syystä mieleen!

        Katariina!
        Ymmärrän fiilikset, joita käyt läpi. Mietit kaikkea mahdollista ..ja mahdotonta! Itse olen käynyt jota kuinkin samoja asioita läpi, kuin sinä mutta eri syystä.

        Hiljalleen olen oppinut, että vain ihminen itse voi tehdä itsensä onnelliseksi. Niin kauan kuin onnellisuus riippuu toisesta ihmisestä, se on takertumista! Rakkaus on sitä, että tekee valinnat omaksi parhaakseen ja kuvittelee myönteisiä lopputuloksia muiden hyväksi. Mielestäni, vain sillä on merkitystä oletko itseksesi onnellinen. Sitten kun olet, kukaan ei voi loukata tai omistaa sinua!

        mutta viimeiseen lauseeseen en yhdy:
        "Sitten kun olet, kukaan ei voi loukata tai omistaa sinua!"

        Tuo ei pidä täysin paikkaansa, sillä aina muut ihmiset / heidän henkilökohtaisesti sinuun kohdistetut tekonsa/sanansa vaikuttavat jollain tavalla. Aika kylmä ja tunteeton ihminen saisi olla, että kukaan ei voisi koskaan millään loukata...

        Muuten oli kyllä asiaa - omaa elämäänsä ei voi elää muiden ihmisten/heidän mielipiteidensä kautta. Itsestä kaikki lähtee.


      • pilkku

        olen pahoillani niistä kyynelistä, joita olet miehesi takia joutunut itkemään. Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että anteeksi tulee antaa ja täytyy antaa yrittää, mutta rajansa kaikella. montaa kertaa en itse pysty anteeksi antamaan, sitten on jossain vikaa, suhteessa tms jos joutuu hakemaan piristeitä muualta. itselläni on mieheni kanssa sopimus, että molemmat saa kokeilla toista jos haluaa, kunhan kertoo halunsa ja aikeensa etukäteen toiselle. kumpikaan meistä ei vielä ole halunnut ketään muuta.
        avoimuus suhteessa palkitaan, ja vaikkei saa painostaa tms. olisi yritettävä saada toinen puhumaan, ettei toinen osapuoli suhteessa ole pelkkä itsestäänselvyys.
        toivottavasti saa tästä jotain irti, mutta mieti kahteen kertaan asiaa tulevan lapseesi kannalta, aborttia en missään nimessä kannata, pidä lapsi..mutta mieti haluatko kasvattaa sen sellaisessa ympäristössä, missä ei ole rakkautta ilmassa. missä äiti itkee isän perään ja missä riidellään...
        mieti kahteen kertaan.


      • Philips
        Annamii kirjoitti:

        Vaikea on toista mennä neuvomaan, tuolla edempänä on hyviä neuvoja sinullekin...esim.Aviossa 42-v:n käymä keskustelu. Itse olen asiasta täysin samaa mieltä, meilläkin tekstiviesti- ja netti uskottomuutta ollut, ja hieman muutakin miehen puolelta. En antanut miehelleni muuta vaihtoehtoa kuin heittää höpötykset pois tai jättää suhteensa minuun, hän tietenkin valitsi minut. Luottamushan siinä kärsi, mutta vauva on tulossa meillekin ja haluan antaa miehelleni mahdollisuuden kasvaa miehenä ja meille mahdollisuuden kasvaa perheenä. Rakastan miestäni ja tiedän ettei hän minua minkään satunnaisen viesteilyn vuoksi tule koskaan jättämään, vaan hakee hieman piristystä elämäänsä. Minua voi pitää joko tyhmänä alistuvana naisena tai vahvana naisena, joka osaa antaa myös anteeksi. Itse valitsen jälkimmäisen.En ole taloudellisesti tai muutenkaan riippuvainen miehestäni, mutta meillä on hyvä olla yhdessä, enkä usko että elämänpituista suhdetta luodaan luovuttamalla heti ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa... Siksihän nykyään 50% liitoista päätyy eroon... ei ehkä niinkään siksi että ihmiset olisivat muuttuneet, vaan nykyään haetaan heti alkuunsa täydellisen satumaista suhdetta, ja sitten petytään kun toisesta löytyykin sammakoita...

        Erittäin kypsästi ja hienosti ajateltu! Tietysti kaikilla ei ole yhtä hyvää itsetuntoa.


    • ja hyväksy

      No ei tuommosessa ole mitään selitettävää eikä selitystä, siis hyväksyttävää selitystä.

      Miekkonen haluaa pitää rautoja kuumana joka suuntaan, että jospa vaikka vaihtaisi välillä jos siltä tuntuu tahi ainakin mielellään sommittelisi siitä sivusuhteen.

      Asian havainnollistamisen helpottamiseksi kukin voi tuumia miltä tuntuisi jos se oma armastus olisi perinteisessä kirjeenvaihdossa toisen naisen/miehen kanssa ja kirjeet sisältäisivät reipasta romantiikkaa/seksisanastoa. Ei se puhelimella viestiminen sen vähemmän merkityksellistä ole, ehkä pikemminkin päinvastoin.

      Se, että tämä on niin yleistä johtuu tietty sen helppoudesta verrattuna paperi ja kynä systeemeihin.

      Jos minun puolisoni paljastuisi tämän tyyppisen toiminnan harrastajaksi niin vaihtoehtoja olisi puoleltani ainoastaan yksi, eikä se olisi ymmärrys ja hyväksyntä vaan välitön ero.

    • Mena

      mutta itsekin olen harrastanut viestittelyä netin välityksellä erään miehen kanssa pari kuukautta, tosin mitään "rakaskultamussukka"-viestejä en ole lähettänyt enkä lähetä, en kenellekään.

      Mielestäni siinä menee se raja, mitä itse en sietäisi esimerkiksi mieheltäni, jos hän viestittelisi muiden naisten kanssa. Toki saisi ja olisi hienoakin - mutta hän ei ole sellainen ihminen joka jaksaisi viettää aikaansa netissä. Puhumattakaan siitä, että mieheni tapaisi naista viesteilyjen ohessa (sitähän ei voi millään tietää, ovatko teksti/nettiviestittelijät myös tavanneet toisiaan salaa).

      Mieheni tosin tietää tästä "harrastuksestani", joten en toimi hänen selkänsä takana.

      Kai se kertoo huonosta itsetunnosta tai halusta tuntea itsensä halutuksi, lisäksi uudet tuttavuudet vastakkaisesta sukupuolesta ovat aina tervetulleita - miehinen näkökanta asioihin on usein hyvinkin erilainen kuin meidän naisten.

      • ilona78

        Tämä teksti oli kun mun "kynästä"!! :)


    • avovaimo

      minust nyt tuntuu että valehtelee tai ei, ukkoni siis, niin uskon mitä hää sanoo. Kerron jos tilanne menee pahemmaks. Mut tällä hetkellä ainakin kaikki on tilanteeseen nähden paremmin kuin hyvin. Jokainen meistä on yksilö ja oma persoonansa, eikai tähän käyttäytymis malliin mitään täysin pitävää yleistä sääntöä taida ollakaan. Voimia ja jaksamista kaikille kanssa kumppaneille. Asiat järjestyy aina tavalla tai toisella.

      • rr77

        Opettele nyt herranjestas kirjoittamaan yhdyssanat yhteen!!!!!!!!!!!!!!


      • Hapatus
        rr77 kirjoitti:

        Opettele nyt herranjestas kirjoittamaan yhdyssanat yhteen!!!!!!!!!!!!!!

        Ja pilkun viilaaja iski jälleen, eikös se asia ole kirjoitusvirheitä tärkeämpää.


      • Pilkku
        Hapatus kirjoitti:

        Ja pilkun viilaaja iski jälleen, eikös se asia ole kirjoitusvirheitä tärkeämpää.

        Epäilemättä viestin sisältö on tärkein. Ikävästi kirjoitusvirheet - erityisesti yhdyssanavirheet - haittaavat ja hidastavat usein olennaisesti viestin sisällön ymmärtämistä.

        Viestisuhteista saa jotain, mitä oikean ihmisen kanssa ei saa. Upeimmat jutut syntyvät mielikuvituksessa eikä todellinen ihminen ole koskaan yhtä hyvä kuin ihanin unelmien mies tai nainen. Mielikuvituksen tukena viestit ovat mitä mainioimpia, kuin roolipelin pelaamista keskellä todellista elämää. Todellinen elämä on vaihtelevaa arkisine iloineen ja vastoinkäymisineen, mutta viestisuhteessa leikitään ikuisesti Kauniita ja rohkeita. Viestisuhteen ihmisen voi kuvitella siksi satumaisen ihanaksi naiseksi tai mieheksi ja kun oikein eläytyy, voi sen hetkellisesti jopa uskoa viestien lähettäjästä.

        Olettaisin, että tekstailijat vähintäänkin alitajuisesti ymmärtävät, että elämä ei voi olla pelkkää viesteillä näyteltävää saippuasarjaa, mutta se ei tietenkään estä eläytymästä ja tuomasta tunteita mukaan. Kukapa ei olisi joskus ollut koukussa johonkin jatkosarjaan. Ei jatkuvasti, ei aina, mutta joskus aina löytyy tv-sarja, joka kolahtaa, ja silloin jää koukkuun kunnes sarja loppuu tai itse kyllästyy. Siinä vaara sitten piileekin. Viestittelijät saattavat alkaa haluta enemmän, kokeilla, millaista se olisi oikeasti. Kielletyn ja salaisen leima vain lisää jännitystä. Kun ajatuksissa ja sanoissa on jo pettänyt puolisonsa, ei pettämisen fyysinen puoli enää tunnu vaikealta. Todellinen toteutus kai harvoin vastaa unelmia ja lopulta usein oikea rakas voittaa. Juttu hiipuu ja jää, kunnes löytyy uusi "pelikaveri".

        Omalla kohdallani se jäi yhteen suhteeseen. Olin seurustellut reilun vuoden ja asunut yhdessä puolisoni kanssa puolisen vuotta kun löysin itseni ihmeellisestä viestisuhteesta, joka alkoi ihan viattomasti mutta kehittyi liian pitkälle. Koko viestittelyn ajan vakuuttelin itselleni ja tarvittaessa muillekin, että se oli ihan viatonta. Myös viestittelyn toisen osapuolen kanssa olimme sopineet olevamme vain ystäviä. Sitten juttu vain karkasi käsistä.

        Onneksi tulin järkiini ja lopetin ennen kuin paluu olisi ollut mahdoton. Puolisoni ei koskaan saanut tietää ja itse otin opikseni kerrasta. Viestisuhteen katkaisun jälkeen kannoin kännykkää mukanani kuin raittiuslupauksen tehnyt alkoholisti täyttä viinapulloa. Nyt kun suhteesta on pari vuotta aikaa, pystyn suhtautumaan siihen viimeisenä vapauden ja riippumattomuuden yrityksenä ennen lopullista sitoutumista ja avioliittoa.

        Toisinaan ajatus käy viestittelykaverissa mutta koskaan en enää viestittelyyn aio ryhtyä, sillä en halua vaarantaa nykyistä avio-onneani tieten tahtoen alkamalla unelmoida jostain, mikä ei ole todellista.


    • aviovaimo

      Lukiessani läpi kaikkien kirjoitukset mieleeni tulee vain yksi ajatus: Mieletöntä! Enkä tarkoita tällä "siistiä" vaan järjetöntä!

      Ymmärtääkö kukaan, mitä tarkoittaa parisuhteessa uskollisuus? Ajatellaanko sitä enää nykyään, että toiseen ihmiseen sitoudutaan??? Itse olen mennyt naimisiin, koska siinä nimeen omaan sitoudutaan julkisesti puolisoon, mitä avosuhteessa ei tehdä. En käytä sanaa avoliitto, koska sellaista ei ole olemassakaan. (Selvittäkää, mitä sana liitto tarkoittaa..)

      Mitä sitten on pettäminen? Onko se vain sitä, että harrastetaan seksiä? Jos pettämistä aletaan miettiä tarkemmin, niin eikö kaikki sellainen, joka vie meitä pois puolisosta, kohti jotakin toista, ole pettämistä? Puolison tulisi minun ymmärtääkseni olla ennen kaikkea kumppani ja paras ystävä.

      Teot lähtevät sanoista ja sanat ajatuksista. Harva meistä on ajatuksiltaan täysin puhdas eli paras ottaa kiinni itsensä jo ajatusten tasolla. Ihastumisia tulee ja menee. Tunteitaan ei voi täysin hallita, mutta tekonsa voi!

      • Sinna

        Kaikilla on eri käsitys uskollisuudesta.Pettäminen on omasta mielestäni yhteisistä pelisäännöistä piittaamattomuutta ja jokaisessa suhteessa on omat pelisääntönsä.

        Minä taas en voi ymmärtää, miksi avioliitto muka olisi se kaiken onnen tae,rakastaa/kunnioittaa/sitoutua voi myös avoliitossa, vieläpä ihan vakavissaan. Mikään ei kuitenkaan voi estä kumppaneita tapaamasta myös toisia ihmisiä (ei edes avioliitto), mikäli jompikumpi niin haluaa tehdä/haluaa pettää.

        Näistäkin asioista voidaan sopia myös yhdessä, jos molemmat ovat tarpeeksi avomielisiä.

        Mutta summa summarum: ei ole olemassa mitään ideaalisuhdetta "täsmälleen näin pitäisi asioiden olla" - onneksi!


      • Mirha

        Ystäväni seurustelee veljeni kanssa. Veljeni ei rakasta, ystäväni rakastaa. Ystävälläni on pieni tyttö. Hän aikoo pitää kiinni veljestäni niin kauan kuin voi. Minusta tilanne on väärä kummallekin. Ystävääni sattuu, koska veljeni purkaa rakkaudettomuutta. Yhteiset merkkihetket eivät merkitsekään mitään. Veljeni taas on kiinni naisessa, josta ei täysillä välitä. Mitä sellainen tekee ihmiselle?Mitä se kertoo ihmisestä. Vaatii paljon rohkeutta päästää irti suuresta rakkaudesta. Joskus se on ainoa vaihtoehto. Joskus kenties ei. Ainakin täytyy valmistaa itsensä, jos aikoo tyytyä niin vähään, rakkaudettomaan elämään. Jos minä valitsisin, pitäisin ennemmin kiinni lapsesta kuin miehestäsi. Mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Rakkaus on kummallinen asia. En kuitenkaan usko, että voisit olla onnellinen suhteessa, jossa toinen ei rakasta. Ja mitä se vaikuttaisi lapseen? Jos päätät jäädä, ehkä sinun kannattaa miettiä aborttia. Mutta sen tiijän, että se hajottaa sinua pahemmin kuin rakkaudettomuus. Olen nähnyt sen liian läheltä.

        Miehistä uskon että jos ei kerrasta paranna pahoja tapojaan, ei niitä paranna ikinä.

        Olen samaa mieltä siitä, että tunteet tulevat ja menevät, mutta tekojaan hallitsee.
        Joskus pieni viestittely on mukavaa. Ei kuitenkaan ole mukavaa, jos se viestittely tai puhelimessa puhuminen rikkoo itsetunnon.
        Ymmärrän, että pieni flirtti piristää päivää. Pienellä ja isolla on kuitenkin ero.
        Mitkään seksiviestit eivät kuulu suhteeseen.Miksei niitä seksiviestejä voi oman kullan kanssa vaihtaa?Siinä on piristystä päivään ja kohotusta itsetunnolle.

        Olen kerran seurustellut miehen kanssa, jolla oli niin heikko itsetunto, että hän vikitteli jatkuvasti muita naisia netissä. Ilmeisesti hänellä oli samaan aikaan myös (useita?) suhteita. Enää en samaan nöyrtyisi, en enää ikinä. Itsetunto on asia, jossa voi tukea.Mutta jos sinun tukesi ei riitä, silloin kyllä voi jo miettiä ammattiapua.

        Itsetunto löytyy itsestä. Sitä ei voi rakentaa muiden varaan. Itsetunto ja itsekunnioitus ovat yksi edellytys rakkaudelle. Ensin täytyy rakastaa itseään. Muuten ei anna tarpeeksi arvoa omalle rakkaudelle ja vähättelee sitä.Kuinka toinen voisi antaa arvoa rakkaudelle, jos itse antaa siitä tiskirätin kuvan?


      • Linda
        Mirha kirjoitti:

        Ystäväni seurustelee veljeni kanssa. Veljeni ei rakasta, ystäväni rakastaa. Ystävälläni on pieni tyttö. Hän aikoo pitää kiinni veljestäni niin kauan kuin voi. Minusta tilanne on väärä kummallekin. Ystävääni sattuu, koska veljeni purkaa rakkaudettomuutta. Yhteiset merkkihetket eivät merkitsekään mitään. Veljeni taas on kiinni naisessa, josta ei täysillä välitä. Mitä sellainen tekee ihmiselle?Mitä se kertoo ihmisestä. Vaatii paljon rohkeutta päästää irti suuresta rakkaudesta. Joskus se on ainoa vaihtoehto. Joskus kenties ei. Ainakin täytyy valmistaa itsensä, jos aikoo tyytyä niin vähään, rakkaudettomaan elämään. Jos minä valitsisin, pitäisin ennemmin kiinni lapsesta kuin miehestäsi. Mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Rakkaus on kummallinen asia. En kuitenkaan usko, että voisit olla onnellinen suhteessa, jossa toinen ei rakasta. Ja mitä se vaikuttaisi lapseen? Jos päätät jäädä, ehkä sinun kannattaa miettiä aborttia. Mutta sen tiijän, että se hajottaa sinua pahemmin kuin rakkaudettomuus. Olen nähnyt sen liian läheltä.

        Miehistä uskon että jos ei kerrasta paranna pahoja tapojaan, ei niitä paranna ikinä.

        Olen samaa mieltä siitä, että tunteet tulevat ja menevät, mutta tekojaan hallitsee.
        Joskus pieni viestittely on mukavaa. Ei kuitenkaan ole mukavaa, jos se viestittely tai puhelimessa puhuminen rikkoo itsetunnon.
        Ymmärrän, että pieni flirtti piristää päivää. Pienellä ja isolla on kuitenkin ero.
        Mitkään seksiviestit eivät kuulu suhteeseen.Miksei niitä seksiviestejä voi oman kullan kanssa vaihtaa?Siinä on piristystä päivään ja kohotusta itsetunnolle.

        Olen kerran seurustellut miehen kanssa, jolla oli niin heikko itsetunto, että hän vikitteli jatkuvasti muita naisia netissä. Ilmeisesti hänellä oli samaan aikaan myös (useita?) suhteita. Enää en samaan nöyrtyisi, en enää ikinä. Itsetunto on asia, jossa voi tukea.Mutta jos sinun tukesi ei riitä, silloin kyllä voi jo miettiä ammattiapua.

        Itsetunto löytyy itsestä. Sitä ei voi rakentaa muiden varaan. Itsetunto ja itsekunnioitus ovat yksi edellytys rakkaudelle. Ensin täytyy rakastaa itseään. Muuten ei anna tarpeeksi arvoa omalle rakkaudelle ja vähättelee sitä.Kuinka toinen voisi antaa arvoa rakkaudelle, jos itse antaa siitä tiskirätin kuvan?

        minä en ole raskaana ja en etsi vastausta haluanko
        olla mieheni kanssa se oli nimimerkki avovaimo.
        Minun mieheni rakastaa minua täysillä ja minä
        häntä.
        Olemme molemmat nähneet elämää,erot ja muut ja
        tiedämme mitä rakkaus ja sitoutuminen on.
        Ehkäpä perspektiivimme elämään on vuosien varrella
        muuttunut ja idealistisen elämän etsiminen on
        jäänyt taakse.Ehdottomuus ja idealismi kun lievenee elämänviisauden alta.
        Jokainen,siis ihan jokainen,tekee virheitä ja
        tyhmyyksiä jossain elämän varrella ja todellinen
        sitoutuminen toiseen,niin myötä- kuin vastamäessäkin punnitaan useimmiten vasta kriisien
        myötä.
        Aborttia en itse tekisi ikinä,lapsi on elämän suurin lahja ja anti.Sen tiedän kun pienet kädet
        rutistuu kaulan ympärille ja kuulen sanat "sinä
        olet maailman paras äiti".


      • lapinmuori

        Olen samaa mieltä kanssasi että kaikki joka suuntautuu pois päin "meistä" on pettämistä.Asumme erillään,mutta meillä on ollut se luotto toisiimme siltikin.Sitten hänelle iski joku kumma naisen haku kutina. laitto ilmoituksen johonkin ja akat on soitelleet silimät pullallaan hänelle. Silti hän sanoo rakastavansa minua ja vain minua.Nyt hän on kylläkin vähentänyt niitä "kännyAkkoja" ja hän sanoo että niillä ei ole mitään merkitystä. Uskoakko siihen vai ei? Me rakastamme toisiamme kuitenkin ja paljon.Meillä on vaan joku asia selvitettävänä.Toisaalta meneehän se näinkin.Asua erillään ja käydä "Kylässä" toisissamme,silloin se rakkaus onkin lujana......


      • aviovaimo
        Sinna kirjoitti:

        Kaikilla on eri käsitys uskollisuudesta.Pettäminen on omasta mielestäni yhteisistä pelisäännöistä piittaamattomuutta ja jokaisessa suhteessa on omat pelisääntönsä.

        Minä taas en voi ymmärtää, miksi avioliitto muka olisi se kaiken onnen tae,rakastaa/kunnioittaa/sitoutua voi myös avoliitossa, vieläpä ihan vakavissaan. Mikään ei kuitenkaan voi estä kumppaneita tapaamasta myös toisia ihmisiä (ei edes avioliitto), mikäli jompikumpi niin haluaa tehdä/haluaa pettää.

        Näistäkin asioista voidaan sopia myös yhdessä, jos molemmat ovat tarpeeksi avomielisiä.

        Mutta summa summarum: ei ole olemassa mitään ideaalisuhdetta "täsmälleen näin pitäisi asioiden olla" - onneksi!

        En tarkoittanutkaan, että avioliitto olisi mikään onnen tae. Mutta mitä olen ystäviänikin seuraillut niin tietty asioitten loppuun ajattelu ja sitoutuminen ei näissä avosuhteissa ole kyllä toteutunut. Toisaalta uskon, että pareilla, jotka eivät halua elää avosuhteessa, on erilainen arvomaailma. Tästä kertoo mielestäni erotilastot, jonka mukaan sellaiset parit, jotka eivät ole asunneet yhdessä ennen naimisiin menoa, eroavat harvemmin...

        Tottahan toista voi pettää missä vaiheessa suhdetta tahansa. Itsekkyys on päivän sana. Omat tarpeet tyydytetyksi nyt, heti. Toisella ei ole niin väliä.

        Itselleni on hiljalleen valjennut, että rakkaus on kuolemista omalle itselle, sitä että laitan toisen tarpeet omieni edelle. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Rakkaus ei ole tunne, rakastuminen on. Ja siksi en tiedäkään vaikeudesta vielä paljoakaan, kahdenkymmenen avioliittovuoden ja puolen miljoonan asuntolainen jälkeen ehkä jo jotakin.

        Onni sinänsä ja onnellisuus on kiinni omasta itsestä ja usein toisen onnelliseksi tekeminen saa itsensäkin onnelliseksi. Tässäkin on tietysti muistettava, että suhteessa on kaksi tasavertaista ihmistä. Molempien on sitouduttava ja tehtävä töitä suhteen eteen. "Ei onni ole sitä, että saa, mitä haluaa, vaan tyytyminen siihen, mitä on." Missä sitten menee se raja, milloin on parempi olla tyytymättä? Se jääköön jokaisen mietittäväksi.


    • Mika

      Mun mielestä se on pettämistä! Mulla on oma kulta se tekee samoin tekstaa ja soittaa toiselle miehelle myös mun aikanani! Arvaa onko kivaa kuunneltavaa? Ei tosiaankaan ole! Kerran kun olin siellä niin se toinen mies soitti sille ja ne puhu monta tuntii! Mulla tuli paha olla ja kyyneleet valu silmistä! Sit kun ne lopetti puhelun niin mun oma kulta tuli mun luo ja kysyi mikä mulla on! Vaikka mä luulin että se tietää mikä mulla on! Se vaan sanoi että ne on pelkkiä kavereita! Mutta puhuuko kaverit puhelimessa seksi juttuja ja tekstaako kaverit seksi juttuja? Mun mielestä ei! Voisitko mailata mulle niin jutellaan mailissa lisää jooko? Maili osote on [email protected]

      • avovaimo

        pysyttelen yleisellä keskustelupalstalla.


      • tiia-maria

        Mietinpä tässä vain että kuinka sä miehenä kestät seurata vierestä kun tyttöystäväs puhelee tuntikausia seksipuheluita toisen kanssa...onko suhteenne sen arvoista että haluat sitä. Ei muuta kuin selvät sävelet naiselles...sinä tai tämä toinen mies, eiköhän naises osaa valita. Kenenkään ei tarvitse katsella/kuunnella vierestä tollasta...


      • Mika
        tiia-maria kirjoitti:

        Mietinpä tässä vain että kuinka sä miehenä kestät seurata vierestä kun tyttöystäväs puhelee tuntikausia seksipuheluita toisen kanssa...onko suhteenne sen arvoista että haluat sitä. Ei muuta kuin selvät sävelet naiselles...sinä tai tämä toinen mies, eiköhän naises osaa valita. Kenenkään ei tarvitse katsella/kuunnella vierestä tollasta...

        En mä kestäkkään sitä mutta eroa en halua! Mulla vaan tulee paha olla sillon ja kyyneleet alkaa valua silmistä! Kyllä mä tiedän mitä se vastaa siihen jos sanon että mä vai se toinen mies!


      • n62
        Mika kirjoitti:

        En mä kestäkkään sitä mutta eroa en halua! Mulla vaan tulee paha olla sillon ja kyyneleet alkaa valua silmistä! Kyllä mä tiedän mitä se vastaa siihen jos sanon että mä vai se toinen mies!

        Voi mika pieni, itsetuntoa peliin. Jos suhde on sinulle tärkeä, pitää luottaa, että puolisosi valitsee sinut... eikä elää "armopaloilla"


      • Kimmo
        Mika kirjoitti:

        En mä kestäkkään sitä mutta eroa en halua! Mulla vaan tulee paha olla sillon ja kyyneleet alkaa valua silmistä! Kyllä mä tiedän mitä se vastaa siihen jos sanon että mä vai se toinen mies!

        Oletko sanonut naisellesi, että mikä sua teidän suhteessa vaivaa? Monesti ihminen haluaa viimeiseen asti leikkiä tietämätöntä, kysyä "mikä sulla on?" ja pettää itseään. Jos et todellakaan pidä niistä puheista, on sinun se hänelle sanottava.

        Mikä on se vastaus, josta olet niin varma? Uskotko ettet kelpaa hänelle? Minusta ajatus valinnasta on yksinkertainen. Jos hän valitsee toisen, se kertoo kaiken olennaisen teidän suhteestanne. Eihän se kivaa ole, mutta voin kertoa, että parempi sinun on yksin kuin ihmisen kanssa, joka ei sinua rakasta. Jos hän valitsee sinut, on sinun vain pysyttävä kovana ja tehtävä täysin selväksi, mistä kaikesta haluat hänen luopuvan.

        Ilman muuta ero on ahdistava asia, mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että se on juuri se asia mikä sinun on nostettava pöydälle. Todennäköisesti tuo sinua kuristava suhde pelaa juuri sillä, ettet uskalla sanoa poikkipuolista sanaa, sillä uskot siitä tulevan eron, jota pelkäät enemmän kuin mitään muuta.

        Voimia.


      • Mika
        Kimmo kirjoitti:

        Oletko sanonut naisellesi, että mikä sua teidän suhteessa vaivaa? Monesti ihminen haluaa viimeiseen asti leikkiä tietämätöntä, kysyä "mikä sulla on?" ja pettää itseään. Jos et todellakaan pidä niistä puheista, on sinun se hänelle sanottava.

        Mikä on se vastaus, josta olet niin varma? Uskotko ettet kelpaa hänelle? Minusta ajatus valinnasta on yksinkertainen. Jos hän valitsee toisen, se kertoo kaiken olennaisen teidän suhteestanne. Eihän se kivaa ole, mutta voin kertoa, että parempi sinun on yksin kuin ihmisen kanssa, joka ei sinua rakasta. Jos hän valitsee sinut, on sinun vain pysyttävä kovana ja tehtävä täysin selväksi, mistä kaikesta haluat hänen luopuvan.

        Ilman muuta ero on ahdistava asia, mutta vaikuttaa vahvasti siltä, että se on juuri se asia mikä sinun on nostettava pöydälle. Todennäköisesti tuo sinua kuristava suhde pelaa juuri sillä, ettet uskalla sanoa poikkipuolista sanaa, sillä uskot siitä tulevan eron, jota pelkäät enemmän kuin mitään muuta.

        Voimia.

        En ole sanonut sille sitä! Mä en pysty sanomaan sille sitä! Mä en halua olla yksin koska sillon kun olin yksin niin mulla oli elämä todella vaikeaa! Niin mä pelkäänkin eroa! Todella paljon pelkäänkin!

        Kiitos kun annoit voimia!


      • Mika
        n62 kirjoitti:

        Voi mika pieni, itsetuntoa peliin. Jos suhde on sinulle tärkeä, pitää luottaa, että puolisosi valitsee sinut... eikä elää "armopaloilla"

        Kyllä tämä suhde on mulle todella tärkeä!


      • suhteelle
        Mika kirjoitti:

        En ole sanonut sille sitä! Mä en pysty sanomaan sille sitä! Mä en halua olla yksin koska sillon kun olin yksin niin mulla oli elämä todella vaikeaa! Niin mä pelkäänkin eroa! Todella paljon pelkäänkin!

        Kiitos kun annoit voimia!

        "Mä en halua olla yksin".


      • Kimmo
        Mika kirjoitti:

        En ole sanonut sille sitä! Mä en pysty sanomaan sille sitä! Mä en halua olla yksin koska sillon kun olin yksin niin mulla oli elämä todella vaikeaa! Niin mä pelkäänkin eroa! Todella paljon pelkäänkin!

        Kiitos kun annoit voimia!

        Valitettavasti se on ainoa tapa ottaa ensimmäinen askel kohti parempaa oloa. Tämä on tietysti aivan liian helppo sanoa, mutta tuskinpa olet yhtään sen onnellisempi nykyisen naisen kanssa kuin yksinkään.


      • Mika
        suhteelle kirjoitti:

        "Mä en halua olla yksin".

        Sillon kun olin yksin niin elämä mulla ei ollut helppoa vaan sillon mulla oli elämä vaikeeta!


      • Mika
        Kimmo kirjoitti:

        Valitettavasti se on ainoa tapa ottaa ensimmäinen askel kohti parempaa oloa. Tämä on tietysti aivan liian helppo sanoa, mutta tuskinpa olet yhtään sen onnellisempi nykyisen naisen kanssa kuin yksinkään.

        Kyllä mä olen onnellinen sen kanssa kaikesta huolimatta! Yksin jos olen niin mulla on elämä vaikeeta!


      • paitapusero
        Mika kirjoitti:

        Kyllä mä olen onnellinen sen kanssa kaikesta huolimatta! Yksin jos olen niin mulla on elämä vaikeeta!

        Mä tajuun sua jotenki Mika, yksin ei oo hyvä
        mutt ei sekään ettei voi olla varma rakastaako toinen oikeesti, koska sitt tuntee ittensä niin hiton epävarmaks... eikä tiä mitä aattelis...
        Tää vaikuttaa varmaan susta joltakin salaliitolta sun mielipidettä vastaan, mutt munkin mielestä sä et saa antaa sen naisen pitää sua itsestään selvyytenä, sitt se aattelee ett voi tehä suurinpiirtein mitä huvittaa ja ett sä annat sille anteeksi.
        Älä kato sivusta mitä se duunaa, älä anna sen mennä pitemmälle, näytä sille ett säkin voit saada tarpeekses, ei tollasta tarvi sallia!!!

        Tää ois mun neuvoni ja toivottavasti se sua ees vähän auttaa.. inhottavaa tollanen, mä en yhtään tykkäis!


      • Mika
        paitapusero kirjoitti:

        Mä tajuun sua jotenki Mika, yksin ei oo hyvä
        mutt ei sekään ettei voi olla varma rakastaako toinen oikeesti, koska sitt tuntee ittensä niin hiton epävarmaks... eikä tiä mitä aattelis...
        Tää vaikuttaa varmaan susta joltakin salaliitolta sun mielipidettä vastaan, mutt munkin mielestä sä et saa antaa sen naisen pitää sua itsestään selvyytenä, sitt se aattelee ett voi tehä suurinpiirtein mitä huvittaa ja ett sä annat sille anteeksi.
        Älä kato sivusta mitä se duunaa, älä anna sen mennä pitemmälle, näytä sille ett säkin voit saada tarpeekses, ei tollasta tarvi sallia!!!

        Tää ois mun neuvoni ja toivottavasti se sua ees vähän auttaa.. inhottavaa tollanen, mä en yhtään tykkäis!

        Kiitos! Toi teksti laittoi miettimään asioita!


      • Kimmo
        Mika kirjoitti:

        Kyllä mä olen onnellinen sen kanssa kaikesta huolimatta! Yksin jos olen niin mulla on elämä vaikeeta!

        Sanoit olevasi onnellinen parisuhteessasi. Onneksi olkoon sinulle, jos näin todella on. Saan kuitenkin kirjoituksistasi aivan erilaisen kuvan. Jos tuo paha olo olisi tosiaan vain hetkittäistä ahdistusta eikä millään lailla kokonaisvaltaista, tuskin olisit tännekään kirjoittanut.

        Kannattaa lukea myös nimim. HuutaaKovaaMaailmalle kirjoittama teksti "Villi ja vapaa", jos luulet, että asiat vain korjautuvat itsekseen. Jos omat voimat eivät riitä, ei varmastikaan olisi huono idea hakea ulkopuolista apua.

        Huono parisuhde on pahinta mahdollista myrkkyä yksinäisyyden pelkoon, sillä tuolloin koko parisuhde alkaa elää juuri pelkosi ehdoilla. Naisesi ei tarvitse olla millään tavoin "paha ihminen", että pelkosi alkaa vaikuttaa myös häneen. Pelkäävä kumppani saa usein parisuhteen toisen puoliskon puolustuskannalle, defenssit ylös, jos hän ei kestä ahdistuksentunteitasi itsessään.


      • Kimmo
        Mika kirjoitti:

        Kyllä mä olen onnellinen sen kanssa kaikesta huolimatta! Yksin jos olen niin mulla on elämä vaikeeta!

        Sanoit olevasi onnellinen parisuhteessasi. Onneksi olkoon, jos näin todella on. Saan kuitenkin kirjoituksistasi aivan erilaisen kuvan. Jos tuo paha olo olisi tosiaan vain hetkittäistä ahdistusta eikä millään lailla kokonaisvaltaista, tuskin olisit tännekään kirjoittanut.

        Kannattaa lukea myös nimim. HuutaaKovaaMaailmalle kirjoittama teksti "Villi ja vapaa", jos luulet, että asiat vain korjautuvat itsekseen. Jos omat voimat eivät riitä, ei varmastikaan olisi huono idea hakea ulkopuolista apua.

        Huono parisuhde on pahinta mahdollista myrkkyä yksinäisyyden pelkoon, sillä tuolloin koko parisuhde alkaa elää juuri pelkosi ehdoilla. Naisesi ei tarvitse olla millään tavoin "paha ihminen", että pelkosi alkaa vaikuttaa myös häneen. Pelkäävä kumppani saa usein parisuhteen toisen puoliskon puolustuskannalle, defenssit ylös, jos hän ei kestä ahdistuksentunteitasi itsessään.


      • Mika
        Kimmo kirjoitti:

        Sanoit olevasi onnellinen parisuhteessasi. Onneksi olkoon, jos näin todella on. Saan kuitenkin kirjoituksistasi aivan erilaisen kuvan. Jos tuo paha olo olisi tosiaan vain hetkittäistä ahdistusta eikä millään lailla kokonaisvaltaista, tuskin olisit tännekään kirjoittanut.

        Kannattaa lukea myös nimim. HuutaaKovaaMaailmalle kirjoittama teksti "Villi ja vapaa", jos luulet, että asiat vain korjautuvat itsekseen. Jos omat voimat eivät riitä, ei varmastikaan olisi huono idea hakea ulkopuolista apua.

        Huono parisuhde on pahinta mahdollista myrkkyä yksinäisyyden pelkoon, sillä tuolloin koko parisuhde alkaa elää juuri pelkosi ehdoilla. Naisesi ei tarvitse olla millään tavoin "paha ihminen", että pelkosi alkaa vaikuttaa myös häneen. Pelkäävä kumppani saa usein parisuhteen toisen puoliskon puolustuskannalle, defenssit ylös, jos hän ei kestä ahdistuksentunteitasi itsessään.

        Kaikesta huolimatta olen onnellinen naiseni kanssa!


      • paitapusero
        Mika kirjoitti:

        Kaikesta huolimatta olen onnellinen naiseni kanssa!

        Kuules, mä uskon sua, mä uskon ett sä oot onnellinen sen kaa, miks et ois, jos se karta muuten on susta ok?? Kaikillahan on omat huonot tapansa...
        Mutt kuitenski sun pitäis tehä sille selväks ettet sä siedä tommosta...
        voiko olla mahollista ett se luulee ettet sä välitä? Jos on niin se pitäis korjata aika äkkiä,
        kerro sille sun omalla tavallas, mutt oo päättäväinen, älä anna sen luistaa hommasta, jos se tykkää susta, se ymmärtää!!


      • paitapusero
        Mika kirjoitti:

        Kaikesta huolimatta olen onnellinen naiseni kanssa!

        Katsahdappa 2 lapsen äidin kirjottamaa tekstiä "mikään ei ole itsestään selvää" tosta se vähän alempaa löytyy..
        siinä on pari hyvää jutskua, esim. se ett jokasen parin pitää sopia omat rajat...


      • Mika
        paitapusero kirjoitti:

        Katsahdappa 2 lapsen äidin kirjottamaa tekstiä "mikään ei ole itsestään selvää" tosta se vähän alempaa löytyy..
        siinä on pari hyvää jutskua, esim. se ett jokasen parin pitää sopia omat rajat...

        Ei me olla mitään rajoja sovittu!


      • Mika
        paitapusero kirjoitti:

        Kuules, mä uskon sua, mä uskon ett sä oot onnellinen sen kaa, miks et ois, jos se karta muuten on susta ok?? Kaikillahan on omat huonot tapansa...
        Mutt kuitenski sun pitäis tehä sille selväks ettet sä siedä tommosta...
        voiko olla mahollista ett se luulee ettet sä välitä? Jos on niin se pitäis korjata aika äkkiä,
        kerro sille sun omalla tavallas, mutt oo päättäväinen, älä anna sen luistaa hommasta, jos se tykkää susta, se ymmärtää!!

        Kyllä se muuten on ihan ok nainen! Kyllä se musta tykkää ja paljon!


      • paitapusero
        Mika kirjoitti:

        Kyllä se muuten on ihan ok nainen! Kyllä se musta tykkää ja paljon!

        Sitt mulla ei oo enää mitään muuta sanottavaa kun että mee ja sano sille suoraan siitä tekstailusta...


      • Mika
        paitapusero kirjoitti:

        Sitt mulla ei oo enää mitään muuta sanottavaa kun että mee ja sano sille suoraan siitä tekstailusta...

        Olen yrittänyt sanoa mutta en ole vielä pystynyt!


      • paitapusero
        Mika kirjoitti:

        Olen yrittänyt sanoa mutta en ole vielä pystynyt!

        Mä pidän peukkuja...
        ihan oikeesti, mee nyt vain!


      • Mika
        paitapusero kirjoitti:

        Mä pidän peukkuja...
        ihan oikeesti, mee nyt vain!

        Kyllä mä yritän mutta en uskalla!


      • paitapusero
        Mika kirjoitti:

        Kyllä mä yritän mutta en uskalla!

        mitä sä pelkäät?
        mitä, jos se kerta susta niin
        paljo tykkää ku sä väität?
        ei sun tarvi pelätä mitään,
        ei tarvi sillä Jumala pitää susta huolta,
        luota siihen ja sä onnistut!


      • paitapusero
        Mika kirjoitti:

        Kyllä mä yritän mutta en uskalla!

        .......


      • Mika
        paitapusero kirjoitti:

        .......

        Hä?


      • Mika
        paitapusero kirjoitti:

        mitä sä pelkäät?
        mitä, jos se kerta susta niin
        paljo tykkää ku sä väität?
        ei sun tarvi pelätä mitään,
        ei tarvi sillä Jumala pitää susta huolta,
        luota siihen ja sä onnistut!

        mitä mä siinä pelkään! Kyllä se nainen musta tykkää paljon! Mä tiedän että jumala pitää musta huolta! Mä rukoilin aika pitkän aikaa ennen kun sain sen naisen itselleni niin että jos se on jumala sun tahtosi että mä saan sen naisen itselleni ja se vastan mun rukoukseen silleen että mä sain sen itselleni!


    • Niina

      Itse olen myös sortunut tekstittelemään vieraan miehen kanssa. Omalla kohdallani se johtui lähinnä siitä, että halusin tuntea itseni halutuksi. Halusin kuulla kuinka joku haluaa minua. Olin silloin ollut jo 6 vuotta saman miehen kanssa ja elämä oli niin arkista. Tosissani en koskaan ollut. En missään vaiheessa huomannut, että rakastaisin miestäni vähemmän, päin vastoin. Jotenkin se vaan vahvisti omaa tuntoa. En toki tarkoita, että kaikilla sama juttu, enkä tarkoita, että se tekisi asiasta yhtään hyväksyttävämmän. Kadun sitä asiaa näin jälkeen päin. Silloin en vain voinut itselleni mitään. Ja jatkoin sitä kunnes jäin kiinni. Sen jälkeen tein itselleni selväksi etten enää kiinnitä mitään huomiota sellaisiin "haku" ilmoituksiin.

      • Mirha

        Flirttailu kohottaa itsetuntoa. Se on mukavaa. Ei viattomassa flirtissä ole mitään pahaa, se on tapa pitää yllä kommunikaatiota.

        Kai arkisuus on se syy, jonka takia useat viestittelevät. Onhan se jännittävää.
        Eikä siinä välttämätä ole mitään pahaa, ellei sitten suhteen toinen osapuoli niin koe.Sekin on joskus suhteellista. Nimenomaan suhteellista, suhteesta kiinni.

        Mutta miksi, miksi eivät ihmiset viestittele omalla rakkaalleen? Tee sitä samaa omaan suhteeseensa. Se onnistuu kyllä, kun näkee hiukan vaivaa. Ja itsetuntoa, mutta joskus sitä joutuu vain potkimaan itsetuntoa itselleen naurettavuuden uhalla. Ja se toimii! Mikään ei ole niin mukavaa, kun huomata vihjeiden toimivan omassa suhteessa. Olkoonkin, että joskus ne vihjeet joutuu vääntämään rautalangasta.


      • nökö
        Mirha kirjoitti:

        Flirttailu kohottaa itsetuntoa. Se on mukavaa. Ei viattomassa flirtissä ole mitään pahaa, se on tapa pitää yllä kommunikaatiota.

        Kai arkisuus on se syy, jonka takia useat viestittelevät. Onhan se jännittävää.
        Eikä siinä välttämätä ole mitään pahaa, ellei sitten suhteen toinen osapuoli niin koe.Sekin on joskus suhteellista. Nimenomaan suhteellista, suhteesta kiinni.

        Mutta miksi, miksi eivät ihmiset viestittele omalla rakkaalleen? Tee sitä samaa omaan suhteeseensa. Se onnistuu kyllä, kun näkee hiukan vaivaa. Ja itsetuntoa, mutta joskus sitä joutuu vain potkimaan itsetuntoa itselleen naurettavuuden uhalla. Ja se toimii! Mikään ei ole niin mukavaa, kun huomata vihjeiden toimivan omassa suhteessa. Olkoonkin, että joskus ne vihjeet joutuu vääntämään rautalangasta.

        Tämä on hyvin totta, että tänä päivänä haetaan jännitystä arkiseksi muuttuneeseen elämään juuri tekstaillen 'pikku pahaa'vieraiden kanssa. Enää ei tarvitse mennä välttämättä baariin flirttailemaan vaan sen voi tehdä kotisohvalta.
        Kyse on mielestäni suurimmalla osalla jännityksestä. Mutta kiinni näissäkään salaisissa tekstari sessioissa ei kannata jäädä. Siinä loukkaa aina toista, kuten suorassa pettämisessä.

        Se miksi pariskunnat eivät ala keskenään tekstailemaan 'pikku pahaa' onkin sitten jo hieman vaikeampaa. Molemmilla on tietty käsitys toisesta, eikä uskalleta edes ehdottaa saati ottaa sitä askelta että lähettäisi pienen rivouden omalle kullalle keskellä päivää. Vieraan kanssa se on helpompaa koska ei ole mitään sitoumuksia ja jos tulee väärinkäsityksiä, niitä ei tarvitse jäädä puimaan.
        Oman parin kanssa taustalla kulkee kuitenkin aina tosi asiat ja arki, eikä pystytä sukeltamaan kunnolla fantasiaan. Samalla ehkä myös pelätään, että mitä toinen ajattelee minusta jos tekstaan näin ja näin. Ottaako toinen sen tosissaan vaikka kyse olisikin vain leikinlaskusta.


      • Niina
        Mirha kirjoitti:

        Flirttailu kohottaa itsetuntoa. Se on mukavaa. Ei viattomassa flirtissä ole mitään pahaa, se on tapa pitää yllä kommunikaatiota.

        Kai arkisuus on se syy, jonka takia useat viestittelevät. Onhan se jännittävää.
        Eikä siinä välttämätä ole mitään pahaa, ellei sitten suhteen toinen osapuoli niin koe.Sekin on joskus suhteellista. Nimenomaan suhteellista, suhteesta kiinni.

        Mutta miksi, miksi eivät ihmiset viestittele omalla rakkaalleen? Tee sitä samaa omaan suhteeseensa. Se onnistuu kyllä, kun näkee hiukan vaivaa. Ja itsetuntoa, mutta joskus sitä joutuu vain potkimaan itsetuntoa itselleen naurettavuuden uhalla. Ja se toimii! Mikään ei ole niin mukavaa, kun huomata vihjeiden toimivan omassa suhteessa. Olkoonkin, että joskus ne vihjeet joutuu vääntämään rautalangasta.

        Kyllähän mun mies silloin kysyi, että miks en hänelle laita sellaisia viestejä. En oikein osannut vastata siihen mitään. Silloin se vain tuntui tosi kummalliselta ajatukselta. Mutta nyt jälkeenpäin kun asiaa ajattelen, niin se olis saattanut pelastaa meidän suhteen monilta karikoilta joita minä silloin aiheutin.
        Ollaan edelleen yhdessä, vaikkakin luottamus on lähes nollassa. Luulen, että nyt kun suhde on "heräämässä" uudelleen henkiin, voisin kokeilla tuota sextittelyä mieheni kanssa, jos se vaikka saisi omat tunteeni kohdistumaan taas mieheeni.


      • avovaimo

        että se enimmäkseen on sitä itsetunnon pönkittämistä!!


      • nökö
        Niina kirjoitti:

        Kyllähän mun mies silloin kysyi, että miks en hänelle laita sellaisia viestejä. En oikein osannut vastata siihen mitään. Silloin se vain tuntui tosi kummalliselta ajatukselta. Mutta nyt jälkeenpäin kun asiaa ajattelen, niin se olis saattanut pelastaa meidän suhteen monilta karikoilta joita minä silloin aiheutin.
        Ollaan edelleen yhdessä, vaikkakin luottamus on lähes nollassa. Luulen, että nyt kun suhde on "heräämässä" uudelleen henkiin, voisin kokeilla tuota sextittelyä mieheni kanssa, jos se vaikka saisi omat tunteeni kohdistumaan taas mieheeni.

        Kannattaa varmaankin kokeilla. Jos tuntuu epävarmalta kannattaa aloittaa hieman kevyemmillä viesteillä. Katsoa kuinka toinen reagoi viestiin ja kehittyykö viesteistä miellyttävän riettaita ;).
        Vaarana saattaa kuitenkin olla, että toinen saattaa tuntea olonsa 'esineeksi' ja kokea ettei toinen ole asiallaan tosi tarkoituksella. Pelleilee toisen kustannuksella.
        Siksi mielestäni olisikin hyvä sopia pelisäännöt tai ilmaista viesteissä aina aikaajoin tai useastikkin myös kiintymyksen osoituksia.


    • Minde

      Kyllä se on yks nykypäiväinen pettämisen muoto toi seksitekstiviestit. Se on merkki siitä että suhde ei toimi enää kunnolla, rakkaus hiipuu. Seksitekstiviestit piristää päivää ja hoitaa parisuhdetta jos sitä käydään suhteen sisällä, ulkopuolisille niitä ei tuu lähettään. Ylipäätänsäkki voiko kehenkään enää luottaa, kun lähes kaikki tuntuu pettävän jollakin tavoin. Mä olen kolmen vuoden ajan seurannu tätä maailman menoa sinkkuna, ja jääkaapin ovessa olevassa taulussa oleva teksti sopii mulle aina vain päivä päivältä paremmin, se menee näin: "Mitä enemmän ihmisiä tapaan, sitä enemmän pidän koirastani".
      Älkää hyväksykö mitä tahansa käytöstä puolisoltanne.

    • ameilia

      Terve !
      Mä luin ton sun artikkelis vai mikä toi on ja mä oon sitä mieltä et toi on pettämistä. Mua on petet
      ty monta kertaa ja se alkaa jo tympimään. Mulla ei
      oo ketään omaa rakasta. Mä oon jo 28-v ja 100 % si
      nkku. Mut on vissiin tuomittu olemaan yksin tässä
      maailmassa. Ei mua kukaan huoli. Mun pitäis olla blondi,hoikka,yms mut kun en oo ! En mä voi sille
      yhtään mitään,jos en oo hoikka yms. Mulla ei oo mi
      tään syytä olla täällä. Miks ees synnyin ? Musta tuntuu todella pahalta kirjoittaa tätä mut se hel-
      pottaa kummasti joskus..................
      Vastaa jos kiinnostaa.

      • avovaimo

        Kyllä se sopiva löytyy sinullekkin. Elä huolestu. Joskus joutuu odottamaan pidempään. Et sinä turhaan täällä katuja tallaa, sinullakin on tarkoitus, usko pois. Ja hakemalla harvemmin löytää, se vaan osuu kohdalleen ja se on siinä.


      • HuutaaKovaaMaailmalle

        Moi amelia,

        Ensiksikin...olen mies ja haluan kirjoittaa.
        Päätin kirjoittaa sulle. Olen heikko. Liian kiltti. Ekakerta kun kenellekkään ulkopuoliselle mitään kirjoitan. Itse olen ollut naimisissa noin 9 v. Minulla on kaksi lasta. Helppoa ei ole ollut. Vaimoni on pettänyt minua useasti matkan varrella. Aina kertonut. Alku oli seurustelu aikoinaa tosi kauheata. Kerran meni katkolle kuukaudeksi. Uskon, että noin sen seikkailut vaikuttivat myös mieleeni. Itse olen kostona pettänyt myös. Ja kertonut sen. Vaimolleni ei viina sovi. Eikä minullekkaan. Ravintola reissulla 2 kk sitten taas petti. Alkoi ukot soittelemaan. Vaikka sänkyyn tämä juttu ei päätynytkään. Nyt alan olemaan ihan kuitti. En jaksa enään, en tiedä mitä tekisin, minne menisin kenelle puhuisin. Olen mielestäni ihan ok näköinen. 32v. Rakastan lapsiani tosi paljon. Mutta surettaa ja harmittaa miksi näin menee jatkuvasti. Näin tätä latua tallataan vaikka joku huolikin. Niin ne huolet on parisuhteessakin. Olen jotenkin kateellinen sulle että voit olla villinä ja vapaana. Koita kestää! Etsi harrastuksia ja elämyksiä, kokemuksia. Hakeudu keskustelu ryhmiin. Kirjoita ja etsi ystäviä. Varmasti löytyy niitä ketkä haluaa olla sun kanssa. Välitän...


    • Mie

      Eräs ihana mies vuosia sitten lähestyi minua tekstiviesteillä pitkään. Olin silloin avioliitossa entisen mieheni kanssa. Nykyään olen viestien lähettäjän kanssa....:)) Kehoittaisin avaamaan silmät.

      • Niina

        Se on totta, että niinkin voi käydä, että siitä onkin hyvät seuraukset. Vaikka en tosin tiedä millainen suhde sinulla oli silloisen miehesi kanssa silloin.
        Mutta jos olet nyt onnellisempi, niin onnea teille!


      • Totuus
        Niina kirjoitti:

        Se on totta, että niinkin voi käydä, että siitä onkin hyvät seuraukset. Vaikka en tosin tiedä millainen suhde sinulla oli silloisen miehesi kanssa silloin.
        Mutta jos olet nyt onnellisempi, niin onnea teille!

        Älkää luulko ettei puolisonne olisi tavannut tekstikaveria luonnossa, ja arvaatte varmaan missä merkeissä!!!!! Näin on.. sitä on turha kaunistella!!!
        Ihmiset älkää tehkö lapsia huonoon suhteeseen..


      • mie
        Totuus kirjoitti:

        Älkää luulko ettei puolisonne olisi tavannut tekstikaveria luonnossa, ja arvaatte varmaan missä merkeissä!!!!! Näin on.. sitä on turha kaunistella!!!
        Ihmiset älkää tehkö lapsia huonoon suhteeseen..

        en voi puhuu ku itestäni ja kaverista jonka kanssatextaan....
        mutta en ole koskaan nähnyt miestä, hän asuu ruotsissa. chatissa ollaan alunalkaen tavattu ja nyt jo pari vuotta aina välillä tekstareita vaihdettu. viime kesänä kaksi puheua jopa soitettu.
        suhteeksi sitä en voi sanoa. välillä tulee viesti et makaan tääl ammeessa ja ajattelen sinua. pesisitkö selkäni=)) tai otinpa illalla punkkua ja nyt panettaa helkutisti...taidan lähtee rannalle katseleen naisia. ajattelen sinua.
        tällaista on meidän tekstareiden vaihto. ikinä se ei suhteeksi muodostu. hän liitossa minä tahollani eronnut vuosi sitten. silti ei ole tullut koskaan mieleen vaihtaa esim häneen.
        tosiasia on että hänen viestit välillä, piristää minun päivääni ja minunkin viestit hänen päiväänsä....
        kaikesta ei pidä ajatella pahasti.


    • Naimisissa kohta 10v.

      Olen sitä mieltä, että jokainen tehköön,jos uskaltaa.
      Olen itse ollut tekstiviestisuuhteessa ja en mielestäni ole pettänyt.
      Tiedän kenen kanssa olen viestitellyt, mutta siihen se on myös jäänyt.

      • aviomies

        Muija harrastanut jo pari vuotta...
        Salapuh. hommattu että ei jäis kiinni,pari kertaa olen käskenyt lopettaa mutta ei.
        alkaa jo V....taa!!!!!


      • lapinmuori
        aviomies kirjoitti:

        Muija harrastanut jo pari vuotta...
        Salapuh. hommattu että ei jäis kiinni,pari kertaa olen käskenyt lopettaa mutta ei.
        alkaa jo V....taa!!!!!

        Niin se on ikävää sen toisen osapuolen kannalta katsottuna....Minunkin ukkoni sanoo vaan että ei se ole pettämistä,jos puhelimessa textailee tai puhuu jollekkin ihka tuntemattomalle ihmiselle.Ei tulisi mieleenkään,jos on oma kulta olemassa jo.


      • Safiiri
        lapinmuori kirjoitti:

        Niin se on ikävää sen toisen osapuolen kannalta katsottuna....Minunkin ukkoni sanoo vaan että ei se ole pettämistä,jos puhelimessa textailee tai puhuu jollekkin ihka tuntemattomalle ihmiselle.Ei tulisi mieleenkään,jos on oma kulta olemassa jo.

        tuota tietysti epäilyttää, mutta entäpä jos
        hän on sellaisessa työssä, että joutuu puhumaan
        vieraiden naisten kanssa ja tekstailemaan?
        Itselläni on sellainen työ, että paljon puhun
        miesten kanssa ja jos mieheni olisi ollut mustis
        niin ero olisi tullut jo 25 vuotta sitten.
        Luottamus , ehkä tärkein ominaisuus ihmisessä.
        Ei sen puoleen itsekin joskus tulee mustat sukat
        jalkaan kun ystävätteri flirttailee mieheni kanssa. Kulta se ukko on kuitenkin teki se mitä
        tahansa. ?


    • Hälytyskello...

      Jokainen taaplaa tyylillään...

      Mutta silloin se on väärin, jos toista häiritsee. Pitää vain miettiä sitä, että onko lievä mustasukkaisuus oikeutettua, vai minkä tähden sitten miehen pitää "roikkua vielä ko. suhteessa".

      Toisaalta. Itse en katselisi jatkuvaa piipittelyä ja lemmenlurittelua muualle...mut kaveriviestit ymmärrän. Koska itselläkin miespuolisia kavereita.

      Hetken naurua ja iloa hakemalla muualta... Ei vahvista omaa suhdetta. Päin vastoin toissaalta tuo jännitystä elämään, ja riippuvuutta - koukkuunjäämistä - johonkin toiseen, vaikka välttämättä ei tapahtuisi mitään.

      Vaikka ei tapahtuisi mitään.... niin jotain on jo "tapahtunut" henkisesti, että jaksaa olla tuossa suhteessa...Se on sitä riippuvuutta.

      Minä lähtisin siitä, että jos ketään ei häiritse, niin asia on ok. Mutta sen saatat uskoa että ei se kolmas osapuoli sinua ajattele, kuhan vaan nauraa miehesi lirkutuksille. Mutta toisaalta se häiritsee jo sinua...kirjoitithan tänne.

      Se mikä tässä maailmassa aina tuntuu ihmisiltä unohtuvan : on itsensä kunnioittaminen. Pitää vaatia, että saa myös sitä. Missään suhteessa ei ole pakko olla. Kaikesta on keinonsa päästä irti, tai päästää irti.

      Jokaisella suhteella on kumminkin aikansa ja paikkansa täällä maanpinnalla. Useasti sitä aikaa vaan yritetään keinotekoisesti parantaa... mutta jo suhteen miettiminen ja sen kanssa painiminen vie liikaa energiaa. Onnellisuus lähtee kuitenkin itsestä. Ja puhaltamisesta samaan hiileen....

      ja tuskin haluat puhaltaa tuossa tilanteessa.

      Pistäisin ko herran ehkä valintatilanteeseen. Sanoisin että minua häiritsee... Ja jos valinta tuo vaikeuksia. Voi siitä päätellä jotain. Perustelut, että ei ole tapahtunut eikä tapahdu mitään --- ovat ihan turhia. Riippuvuus on jo olemassa...

      Aurinko Sinulle!

    • huono olo

      Mun mies viestitteli ja soitteli exänsä kans kuukaustolkut kun yhteen mentiin, voi jumalauta, ei yhteisiä lapsia, eikä paljon muutakaan yhteistä. Sanoin että en voi käsittää tuommosta, ja että miltä siitä tuntuis jos mä tekisin exäni kans samoin. Mies ei tajua ku oman kokemansa kautta asioita, yleensä. En kuitenkaan siihen lähtenyt, exän kanssa veivailuun, koska exät on exiä mulle ja piste ja odotan sitä samaa myös mieheltäni, täytyy oppia kunnioittamaan toista ihmistä ja sen mielipiteitä eikä vasite pahoittaa yhtenään toisen mieltä. Ei kuulemma mitään tunteita exään, mutta miksi sitten oli pakko yhtenään viestitellä ja soitella, siis se muijakin tietysti soitteli. YÄK! No minä tietysti vainoharhainen ja sairaan mustasukkainen ämmä, ja paskat, nainen kyllä vaistoaa ja tajuaa jos on jotain pielessä, ei tartte olla kummoinenkaan noita. Ymmärrän sua täysillä avovaimo...
      Lopuksi jouduin tekemään niin että pistin sille muijalle tekstiviestin että hommais sekin itelleen oman miehen ettei tartte toisten miehille soitella, kummasti alko hyytymään systeemi...

      • avovaimo

        Luotan että se homma on nyt loppu kun puoliso niin sanoo, jos en pysty luottamaan niin ei tästä suhteesta tuu alkuunkaan mitään.

        Jospa tää kolmas osapuoli sattuis lukee näitä niin pari sanaa sullekin. Ajattele mitä teet! Tulet väliin suhteeseen, vaikka oliskin mun rakkaani aloittanut liirun laarumin, ei sun tarvitse suostua siihen. Sehän käyttää sua hyväkseen! Puolisoni sanoi että hän teki virheen, ymmärrätkö? SINÄ OLET MINUN RINNALLANI PELKKÄ VIRHE! tää tuli nyt niin että koko keski-suomi raikaa!!!!!

        Tämä keskustelu on saanut varsin paljon huomiota, kiitos, tiedän etten ole asian kanssa yksin. Vaikkakin näkökantoja on monia.

        -loukattu, tavallaan petetty, mutta silti rakkaalleen niin rakas avovaimo-


    • Minni Hiiri

      Minä itse kirjoittelen parin vieraan miehen kanssa. Keväällä alkoi tuntua tosi tylsältä kotona ja netistä sain meilikaverin ja sitten sen jälkeen on ollut tekstiviesteilyä muutaman kuukauden. Seksiviestejä kirjoittelin, kun oma mies ei niitä mun kanssa kirjoittele. Ja onhan se jännittävää odottaa viestejä. Äsken tapasin ohimennen erään viesteilytuttavan. Totuus on viestejä karumpaa. Sitä muodostaa itselleen kuvan viestikaverista ja mä ainakin huomasin, että kotona on huomattavasti parempaa. (Käytiin vaan kahvilla!)
      Tästäkin voi tehdä itselleen pakkomielteen. Haluisin lopettaa ja keskittyä perheeseen, mutta puhelinta pitää vahtia ja nettiä väijyä.
      Luulen, että osa viesteilystä on ihan harmitonta hauskanpitoa, en sitä ehkä kuitenkaan pettämiseksi laskisi. Tai no, ehkä ne seksiviestit kuitenkin.
      Tsemppiä vaan. Puhu sen miehes kanssa!

    • hyvä suhde ei vaadi vaihtelua

      Joskus sitä vaan luulee että oma liitto toimii...ja ei ole ees kysynyt puolisolta mitä haluaa muuttaa. Minä tekstailen ukkomiehelle ja tapaamme. Rakastamme toisiamme ja jos käry käy ...otamme vastuun ja muutamme jopa yhteen. Ja rakas vaimo luulee vaan että se hänen mussukka on tyytyväinen..Minäpä tiedän.. Suhde toimii näinkin kun oomme samalla työmaalla. Minä olen vapaa...en kuitenkaan käy muualla minulle riittää miehesi..Hän ihana...

      • avovaimo

        en ala riitelee tästä asiasta, sanoin vaan mitä ajattelen.


      • sugar

        kirjotit et oot ton avovaimon miehen kans ku ootte samal työmaal ja kaikkee, mikset sit saman tien lauo sille muitakin totuuksia ja paljasta teitä. Ni saisitte olla sit yhes iha niinku normi ihmisetki. millä paikkakunnalla ootte eli mietippä itse kirjottaja ja avovaimo? tai mis firmas duunis. oottete pöllöjä.


      • petetty

        Vielä sinäkin ressukka saatat liittyä meidän joukkoon, jotka luulivat liittonsa toimivan! Jos tämä rakastamasi ukkomies ei ole pystynyt asioista kotonaan puhumaan, niin miten luulet hänen jatkossa siinä onnistuvan?


    • aviovaimo

      kyllä mielestäni on väärin lähetellä mussukka viestejä vieraille naisille tai miehille,omalle kullalle ne kuuluvat friltti lähettää saa kunhan tietää rajansa.

    • mira69

      ON SE PETTÄMISTÄ, MIKS PITÄIS TOLLEEN TEXTAILLA TOISELLE JOS SEURUSTELEE

    • Haavemaa

      Tänä päivänä tekstarit on helppo tapa lähestyä rakkauden kohdetta. Joskus käy niin että kaksi ihmistä lyö hynttyyt yhteen nuoruuden hulinoissa. Vuosikausia myöhemmin elämä on arkea, ollaan ehkä kasvettu erilleen.

      Sitten eräänä päivänä tulee vastaan joku, joka kolahtaa. Saa auringon paistamaan ja hymyn huulille, maailman muuttumaan vaaleanpunaiseksi. Entä jos tunne on vieläpä molemminpuolinen...? Miten helppoa onkaan lähestyä... tekstiviestillä!

      Pitkään jatkuneen viestittelyn (ja myös satunnaisten tapaamisten, ei pelkkää seksiä, myös pitkiä juttutuokioita) jälkeen päätimme, ettemme ole valmiita hajottamaan perhekuvioitamme. Mikä sotku siitä olisi tullut, rakkauden tähden.

      Tunteet eivät kadonneet. Joskus vieläkin puhelin sanoo "piip" ja tuo - tai vie - tervehdyksen, hymyn. Tänä päivänä harvemmin, asiallisesti, työaikana ettei kukaan muu saa tietää. Satunnainen näkeminen kaupan kassajonossa tai kadulla kertoo että tunteet säilyy.

      Ei, ei se ole oikein. Ei kenellekään pitäisi mennä lähettelemään kultamussukkaviestejä ja esittää puolisolleen että kaikki on hyvin. Ei silloin kaikki ole hyvin. Silloin olisi keskustelun paikka.

      Lienee syytä muistaa että pelkästään kännykkään saapuneet viestit ei kerro koko totuutta. Jos puhelinnumero ei ole salainen, kuka tahansa höyrypää voi lähettää tahallaan "sekstiviestejä".

    • KeSäKiSSa

      No kyllä on.. Jos on toisen kanssa suhteessa ja sitten flirttailee kännykällä toisen kanssa..niin tietystihän se on.. Pitää rakastaa vain yhtä!!!!!!!!!!

    • Tämän kokenut

      työkaverin kanssa aloitettiin aikoinaan hilliton tekstariflirttailu. yli kymmenen parisuhdevuoden jälkeen tuntui, etten voinut omaa miestäni vähempää kiinnostaa. niinpä tuntui hyvältä kun joku - ja vielä nuori ja söötti - oli kiinnostunut. sain todellista piristystä päivääni ja maissa olleen itsetuntoni nousemaan. mutta siihen jäi todella pahasti koukkuun, ei voinut olla enää hetkeäkään viestittämättä. ja jossain kohtaa muuttui leikiksi tarkoitettu flirtti suhteeksi, valitettavasti myös livenä :(. Asia jota tulen katumaan koko loppuelämäni. siinä ei lohduta edes se, että tätä tuskin olisi tapahtunut, ellei avioliittomme olisi jo ennestään ollut täysin riekaleina. samaa ihmistä kun voi sekä vihata että rakastaa...
      ja mitä nyt: suhde lopetettiin, viestittelemme edelleen silloin tällöin, rakkaina ystävinä. mutta koska itse viestittelyynkin jää tosi pahasti koukkuun, yritän purkaa sitä myös tyttökavereilleni tekstailemalla (ainoa viesti minkä mieheni suostuisi lähettämään olisi kauppalista). Tietääkeni en jäänyt kiinni. Olen edelleen keskellä surkeaa avioliittoani koska eroaminen tuntuu liian vaikealta .. siitä saisi jo ihan oman aiheensa tänne :(

    • Veera38

      Otan osaa ja samoin kävi minulle... mutta ehkä vielä pahemmin.. Mutta alkanut myös tekstiviestinä ja viesteistä kinni sainkin... keskelle ei mitään??? Tämä olikin toinen nainen myös siinä varsinaisessa merkityksessä...
      Eikä ollut siitä kotona puute mutta joskus ilmeisesti joillekkin on tarpeen saada monta naista yhtäaikaa ja vähän jännitystä elämään.. Mutta oikeesti se on sairasta...
      Tollaiset ei mun mielestä ansaitse ketään rinnallensa...
      Jotain on myös mielestäni silloin koko suhteessa mätää jos toinen osapuoli esim. chatissa hakee jatkuvasti seuraa... vai mitä mieltä ootte?
      Niin monta seksiterapiaa oon miehille vääntäny iltaisin kun vaimo ei anna... ja se onkin vaimon syy ja syy hakee fantasiaa chatista.. sairasta.. toivottavasti monet on alkaneet miettiä myös sitä toista osapuolta suhteessa.. ja sitä että ehkä miehessäkin o vika jos nainen ei halua...
      Mutta aiheeseen... Toivottavasti voit luottaa vielä sillä minulta noi kaikki vei luottamuksen miehiin ja kaikkiin miehiin... Toivon että joskus voin luoda kunnollisen parisuhteen ja pystyn olemaan epäilemättä tekstiviestejä ym. keskellä yötä... ja sitä että puhelin on äänettömällä..
      Toivotan sinulle voimia ja rohkeutta elämään...
      Ja se ihminen ei ole sinun arvoisesi jos tollaista vielä jatkaa... On niin lyhyt matka siitä treffeille.. ja... oikeaan petokseen...
      Lapsellista...

    • Sami

      Tosi hieno aihe keskusteluun ja perusteltuja mielipiteitä. Minulla on noin viisi tekstiflirttisuhdetta, enkä koskaan ole pitänyt niitä pettämisenä. Usein tekstaillaan tavallisia asioista, säistä ja tekemisistä, mutta myös kuvitellaan tapaamista ja sen tapahtumia. Jokaisen olen ainakin kerran tavannut, josta kerrasta numerot on vaihdettu ja "suhde" aloitettu. Useimmiten viesti alkaa "kulta" tervehdyksellä, oli siinä sitten sen hetkisen vuodenajan kuvausta tai tapaamisen toivomista tai mitä vain. Tiedän myös, että ko. naisilla on useampia minunkaltaisia ystäviä, jolle he tekstailevat. Olen pitänyt sitä omana vapautena ja mielikuvituksen toteuttajana, kun haluan kertoa elämästäni ja toiveistani. En voi kuvitella, että vaimoni kahlitsisi minut niin, että en voisi enää harrastaa tälläista mielikuvitus suhdetta. Silloinhan pitäisi vangita aviopuolison ajatuksetkin. Miten sen teet ja voitko koskaan luottaa siihen, että puolisosi ei ajattele muita. Minä tulisin hulluksi, jos sitä yrittäisin vahtia. Mustasukkaisuus on hyvin lähellä, jos alkaa epäilemään pulisoa flirttailevien viestien perusteella. Kyllähän esim. katseet kertovat paljon enemmän. Jos siis vilkuilet jatkuvasti hyvännäköisiä vastakkaisen sukupuolen edustajia olet jo pidemmällä kuin tekstareilla, joissa et edes näe häntä.

    • *Kikka*

      Asiaahan voi katsoa niin eri kantilta. Jokainen ihminen näkee asian eri tavalla kuin toiset. Itseäni ainakin loukkaisi aivan älyttömästi jos mieheni, joka on myös samalla henkilö jota rakastan ja josta välitän ylikaiken, tekisi tällaista.
      Mutta sitten taas on niitäkin jotka eivät välitä asiasta tuon taivaallista ja ajattelevat että sehän on vain pientä flirttailua joka voisi piristää heidän omaa keskinäistä suhdetta.
      Mutta jotkut eivät sitten ole ajatelleet asiaa siltä kantilta, että jos tämä "pieni harmiton tekstiviesti flirttailu" etenisikin hieman pidemmälle. Kenties jopa lakanoiden väliin!
      Itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että, jos en kelpaa miehelleni sellaisena kuin olen ja pitää mennä etsimään sitä kiinnostavampaa jostain muualta, niin antaa sitten koko jutun olla. Ei kukaan nainen ole sellaisen kohtelun arvoinen!
      Mutta koitahan jaksella yli tuon ikävän kokemuksen ja jätä tuollainen mies omaan arvoonsa! Ei kukaan nainen ansaitse tuollaista kohtelua! Olet paljon arvokkaampi kuin miehesi osaa kuvitellakkaan...!

    • Antti 84

      Mun ex-tyttöystävä teki just tota..,en enää koskaan
      ala seurustelee vastaavan kans,syytti ja epäili
      viimeseen asti kaikesta mua,sit ite jätti kuitenki...

    • Essi

      Kaikenlaisessa mielessä oleva pettäminen on pettämistä..
      Itse pidän jo pelkän pettämisen ajattelemista pettämisenä...

    • hahaha

      toihan on ihan normaalia

    • Niina

      Silloin kun mää jäin kiinni tekstittelystä vieraan miehen kanssa, niin mun mies antoi mulle hyvän vinkin. Silloin jos esim. tapaa jonkun kiinnostavan henkilön ja alkaa haaveilla tapaamisesta yms. niin elää mielikuvituksessaan sitä suhdetta eteenpäin ja ajattelee, että tulee se arki siinäkin suhteessa eteen. Ja sen jälkeen se henkilö ei ehkä enää kiinnostakaan niin paljon. Ja niinhän sitä sanotaan, että miestä vaihtamalla vain viat vaihtuu, ei katoa.

      • katriina

        joo mutta jos ei kerro puoliskolle ja juttu lisää himostelun halua niin siitähän saa lopulta eniten puolisko. aikuisen leikki on seksileikki. LISÄÄ LELUJA!


    • n.62

      Hyvä avovaimo, sinun miehesi tekstailee sentään vieraan kanssa... huom en halua väheksyä... mutta minulla on melkein vuoden kestänyt suhde aivan ihanan miehen kanssa. Hän lopetti edellisen suhteensa vähän aikaisemmin kuin rupesimme seurustelemaan. Kuitenkin hän ei tunnu pääsevän erostaan yli ja ex- kumppanille se tuntuu olevan vielä vaikeampaa. Meillä on hyvin tasapainoinen ja hyvä suhde... PAITSI se, että puolisoni tekstailee aina humalassa ollessaan entiselleen ja entinen "vonkaa" takaisin. Puolisoni on vain selittänyt ettei hän jatkaisi entisensä kanssa mistään hinnasta ja kun on "maistissa" ajattelee kuinka pettynyt ex oli siihen kun heille tuli ero ja haluaa tavallaan "tukea" häntä. Tavallaan ymmärrän, että he ovat ystäviä edelleen, mutta jossain pitäisi olla kuitenkin se raja, mistä tekstaillaan ja jos raja ylitetään en ainakaan haluaisi nähdä niitä viestejä.

    • ei ymmärrä

      Meillä myös vaimo aloitti parivuotta sitten tv-deittailun,huomasin vasta vuoden kuluttua kun puh laskut olivat n.300e....!! NO,ne "pieneni" tai siirtyi prepaid-liittymiin joita on ollut jo kaksi. Joka kerta kiinni jäädessään on vannoteltu lopettamislupauksia mutta...
      Lapset ovat vielä pieniä (3kpl) uusi talo joten ero ei olisi paras vaihtoehto,alkaa olla keinot vähissä!!!

      • vaimo

        Potku persukselle ja vaihtoon... Pidä lapset ja elä onnellisempaa elämää.


    • valitut palat

      heih..

      Minä olen se toinen osapuoli, se, joka lähettelee niitä viestejä, ja pitää yllä suhdetta. Moniakin. Ja lisäksi olen nainen.

      Eräs ystäväni, miespuolinen, jonka kanssa asioista puhuimme, sanoi näin:

      "mies haluaa valloituksia, tunteen siitä että on jotain, ja haluttava vielä suhteessakin ollessaan. Mutta nainen haluaa tunteen että on rakastettu, ja kaipaa hellyyttä."

      sitä se siis kai on. Mies haluaa valloituksia, nainen rakkautta.

      Se, miksi minä teen niin omalle miehelleni.. No, mieheni hyväksyy asian. Se on flirttiä joka piristää päivääni, eikä sen ole tarkoituskaan johtaa pitemmälle. Mutta myös miehet, joiden kanssa sitä teen, tietävät ettei sen ole tarkoitus muuta kun tuoda hyvä fiilis pahanakin päivänä.
      vanhin tällainen suhde minulla on kuuden vuoden takaa. Ei, emme ole koskaan tavanneet. Eikä ole aikomuskaan. Toiselle tulee kerrottua paljon asioita, suhteesta, itsestään, elämästä. Kaikki se, mitä normaalisti kerrotaan parhaalle ystävälle. Siihen vain sisältyy samalla flirtti. Eikä siinä mitään pahaa ole.

      Koita jaksaa, pidä pää pystyssä, hän rakastaa todennäköisesti vain sinua, mutta haluaa tuntea "olevansa elossa".

      • Minni Hiiri

        Minäkin viesteilen kolmen miehen kanssa, eikä kaikki kuitenkaan flirtti- tai seksiviestejä. Sitä mietin, että pitäiskö miehelle kertoa, kenen kanssa tekstittelee. Pariin otteeseen sanonut, että jos sulla on joku miesystävä, niin soitelkaa, näpyttely on ärsyttävää...
        Mutta mulla on mukava olo, kun joku huomioi, vaikka rakastankin miestäni. Meillä on pienet lapset ja talo. Mutta en saa tarpeeksi huomiota. Ja sitten on ehkä se kolmenkympin kriisi.
        Olen samaa mieltä kuin valitut palat, pää pystyyn vaan! :-)


      • Kimmo

        yksi ottaa viinaa tunteakseen elävänsä, toinen värväytyy kaukomaille sotimaan ja tappamaan ihmisiä samasta syystä. Kolmas tuhoaa omat ihmissuhteensa vaatiessaan pakoa arjesta, hekumaa.

        Ja neljäs --
        ei tarvitse sanoja "arki" tai "elämäntuntu" ja juuri siksi elää kaikista onnellisimpana.


    • mia

      Minulla on ollut sähköpostisuhde erääseen mieheen jo neljä vuotta. Hän on minulle erittäin hyvä ystävä, mutta ei mitään muuta. Ei olla soiteltu, mutta tekstiviestejäkin lähetellään.
      Hän on minulle oikea "henkireikä", jolta saan tukea ja voimaa. "Tapasin" hänet netin kirjeenvaihtopalstalta. Ei tulis mieleenkään tavata häntä, koska silloinhan ei tiedä mitä tapahtuisi.

    • höh

      Siis kertokaa joku mitä järkeä yleensä on tuollaisissa "tekstiviestisuhteissa"? Mihin niillä pyritään? Jos niillä pyritään saamaan vierasta, tottakai ne ovat pettämistä. Silloin, armas kysyjä jätä ne perunat keittämättä.
      Ja ovat ne sitten mitä tahansa, ne ovat turhaa pelleilyä. Jätä silloinkin ne perunat keittämätttä ja potki ukko pellolle. Tuollaisen ihmisen kuin viestijä-ukkosi on aika saasda opetus ja maistaa oikeaa elämää. Sitten saa nähdä, maistuuko vielä pelleily.

      • katriina

        hei, jutut eivät ole aina on / off- juttuja. moni nainen ei tajua omaa seksuaalisuuttaan ja tuskin saavat koskaan miehen kanssa orkkua (toivottavasti edes oman käden kautta) kun meidät on kasvatettu ahdistuneiksi seksistäkieltäytyjiksi.
        uskon että joskus tulee aika että naisen halutkin otetaan vakavasti ja päästään näistä huora/madonna- myyteistä. sitten nainenkin voi olla kokonaisemmin ihminen. seksuaalisuus on ihmiselle tärkeää!


      • n62
        katriina kirjoitti:

        hei, jutut eivät ole aina on / off- juttuja. moni nainen ei tajua omaa seksuaalisuuttaan ja tuskin saavat koskaan miehen kanssa orkkua (toivottavasti edes oman käden kautta) kun meidät on kasvatettu ahdistuneiksi seksistäkieltäytyjiksi.
        uskon että joskus tulee aika että naisen halutkin otetaan vakavasti ja päästään näistä huora/madonna- myyteistä. sitten nainenkin voi olla kokonaisemmin ihminen. seksuaalisuus on ihmiselle tärkeää!

        ei parisuhde toimi jos "antaa" kerrankuussa pimeessä peiton alla.... yllätyin kun kuulin kuinka yleistä se on.....
        Mielestäni perisuhteeseen kuuluu yhdessä nauttiminen seksistä, vaikka harvemminkin, mutta silloin iloiten ja nauttien... toista kunnioittaen...


      • seksistä
        n62 kirjoitti:

        ei parisuhde toimi jos "antaa" kerrankuussa pimeessä peiton alla.... yllätyin kun kuulin kuinka yleistä se on.....
        Mielestäni perisuhteeseen kuuluu yhdessä nauttiminen seksistä, vaikka harvemminkin, mutta silloin iloiten ja nauttien... toista kunnioittaen...

        mutta silti viestittelen netissä vieraiden miesten kanssa koska se on hauskaa leikkiä. Yhtälailla voi kavereiden kanssakin puhua seksistä, kuin netissäkin. Päivittäin tekstiviestittelemään muille miehille en kuitenkaan lähtisi.

        Kyllä se kertoo jo jonkintason tunneyhteydestä toiseen, jos pitää olla jatkuvasti tekstiviestittelemässä toiselle oli asia josta viestitellään sitten mikä tahansa. Eikä siitä ole pitkä matka tapaamiseen.


      • Kimmo
        n62 kirjoitti:

        ei parisuhde toimi jos "antaa" kerrankuussa pimeessä peiton alla.... yllätyin kun kuulin kuinka yleistä se on.....
        Mielestäni perisuhteeseen kuuluu yhdessä nauttiminen seksistä, vaikka harvemminkin, mutta silloin iloiten ja nauttien... toista kunnioittaen...

        Höh.
        No aivan hyvin voi toimia.


      • ******
        Kimmo kirjoitti:

        Höh.
        No aivan hyvin voi toimia.

        peiton alla????


      • joo
        ****** kirjoitti:

        peiton alla????

        peitto on se joka on pällä nukkuessa, jos on kylmä...... mut ei sitä sekstailtaessa luulisi tarvittavan PÄÄLLÄ!!!


    • minä

      mun mielest se on pettämistä, jos lähettelee tekstareita "jollekkin toiselle"...

    • tytteli

      ehkä se on jonkinl. auttava juttukumppani ja jos suhtees menee päin helv.niin on joku varal tai jtn. tai sit se on kiin.siitä.
      jotku miehet on niin raukkoi ettei pysty sanoo ja jättää toista toise takai vaan pitää ja leikkii kummallaki!!
      mul itselleni on joskus text varattu mies ja yritin päästä eroon siitä mahd pian..koska ei kiin alk sellasee leikkii.
      monet voi olla kiin.toisestaki saman aik.
      ehkä se text.juttu on silti viatonta...mut su miehel voi ol jonkinl.romassiaste menos..et odottaa ja on ilone ku silt tuli viest.
      mikää ei johdu susta!!!! tää tais olla pessimistisest ajateltu..mut..
      voiha ne vaa ystävii ol...?
      jos tiet viestien sisällö niin siitä voi päätel melk.kaike!
      voitha säki kokeil iha kokeilu miel.mitä sellane text.antaa ja ymmärrät kultaas paremmi!
      onnea matkaan!!

    • Onnellinen

      Ja tämä koskee kaikkia teitä jotka jaarittelee pettävän miehen kans!! Mikä ihme teitä vaivaa?? Olen itse AIVAN varma että potkisin miehen pellolle jos jäis kiinni pettämisestä(sama koskis minua), ja tekstiviestisuhde ON pettämistä.
      Eikö teillä ole minkäänlaista itsekunnioitusta? Jos mies on kerran jäänyt kiinni ja saa anteeksi, niin rima kokeilla jotain enemmän on heti alempana. Ei kauan kestä ennen kuin mies uskaltautuu livesuhteeseen. Siinäs sitte seisotte hölmönä ja mietitte että mitä jos keititte perunat väärin...
      Parisuhde perustuu molemmanpuoliseen kunnioitukseen ja luottamukseen. Mies (tai nainen) joka pettää, ei kunnioita pariaan, eikä ole luottamuksen arvoinen.

      Itse olen 5 vuotta kestäneessä suhteessa, ja ongelmia tulee arjessa ihan tarpeeksi, joten pettäminen olisi viimeinen virhe jonka jompi kumpi tekisi.

      Että näin. Lopettakaa se miehen lelliminen ja "ymmärtäminen". Minkähän takia koiratkin nuolee pallejaan? Koska ne voivat!

      • katriina

        moraali. kunnioitan. mutta pitemmän päälle aika tylsää olla aina niin vitun oikeassa.


      • aviovaimo

        eipä ole tuohon täydentämistä. =)


    • uskollinen

      Kyselit onko tekstiviestein vaihdetut lemmenviestit pettämistä?Vastaisin näin KYLLÄ.Enkä varmasti ole ainoa näin ajatteleva ja saman kokenutkin...
      Itse todellakin olin onnellisessa liitossa,kunnes paljastui että miehellä oli ns.olemme vain ystäviä-nimikkeen alla suhde 13v.takaiseen tyttöystävään...joka alkoi viattomasti,mutta muuttui ajan kuluessa vakavammaksi..ja kun sattumalta näin erään viestin jonka mieheni oli laittanut "hänelle"..mie järkytyin.En tunnistanut miestä samaksi jonka kanssa olin asunut ja elänyt 12v.
      Kuinkas ollakaan juttu kehittyi yhä vain vakavammaksi..ja lopputuloksena kävi siten,että erosimme ja minä jäin 5 lapsen yksinhuoltajaksi.
      Rakkaus tulee olla pyyteetöntä...toisen kunnioittamista,joka tavalla.
      Älä suotta tunne syyllisyyttä.Sinä et ole tehnyt väärin!Arvosta itseäsi!
      Voimia sinulle toivon,ja sitä että asia ratkeaisi paremmin kuin itselläni.
      Aurinko päiviä sinulle...

    • Petos

      Petostahan toi on.
      EI auta itku markkinoilla. Mies pettää ja nainen ymmärtää ko. tilanteen siten, kuten haluaa ymmmärtää: eli "Mies rakastaa minua kumminkin oikeasti" etc.

      Turhaa jaarittelua, ja totuuden kieltämistä sillä, että "minua hän kumminkin rakastaa".
      Totuus on joskus vaikea niellä. Tai välttämättä sitä ei halua edes ymmärtää.

      Teksitiviestisuhteet toisen vastakkaista sukupuoltaolevan kanssa on kuitenkin jo "pettämistä". Valitettavasti. Jatkuva yhteydenpito kertoo jo, että se suhde on paremmalla tolalla kuin oma suhteesi. Eihän sitä yhteydenpitoa olisi, jos oma suhde toimisi.

      :-)

      Mutta ompahan joku kotona sen aikaa kun tarvitsee ja sitten kun tilanne otollinen voi tehdä mitä haluaa... ja "Kyllähän sinä tiesit" ---joten turha sitten itkua vääntää enää myöhemmin.

      Ei muutakuin itsekunnioitusta kaikille! Huonoissa suhteissa ei tarvitse olla, kuten tässä esimerkkitapauksessa.

      Aurinkoista kesänloppua!

    • 2 lapsen äiti

      Luin keskustelua ja jäin miettimään asiaa. Olen 29-vuotias kahden lapsen äiti ja olen ollut mieheni kanssa yhdessä jo 11 vuotta. En ole omasta mielestäni koskaan pettänyt miestäni, mutta 2 kk olen kirjoitellut puolivihjailevia viestejä erään vanhan sydänystävän, todella hyvän ja läheisen miehen kanssa. Meillä on aina ollut yhteinen huumorintaju, tunnen hänet jo 15 vuoden takaa ja pidän hänen tavastaan heittää läppää ja käsitellä naisia. Tunnen itseni kauniiksi, valloittavaksi ihmiseksi hänen seurassaan.

      En ole koskaan tuntenut uhkaa oman avioliittoni kestävyyttä kohtaan, mutta nyt tunnen. Tekstiviestittely voi johtaa pidemmälle, mutta kun me huomasimme oikeiden tunteiden tulevan pintaan, lopetimme yhteistuumin viestittelyn. Hän on sinkku ja minä naimisissa. Sitä miestä ei voi syyttää mistään, sillä minä koko touhun aloitin. Syyllisyyttä en tuntenut niistä viesteistä vaan tunteista, jotka viestittelyn aikana nousivat vanhasta muistista pintaa. Silti koen, että en ole pettänyt miestäni. En ole pettänyt hänen luottamustaan, koska en ole fyysisesti koskenut keneenkään. Koko viestittely, ainakin se alku, perustui vain ja ainoastaan kevyeen hauskanpitoon.

      • Joopajoo

        Joo olet taas yksi tapaus, joka väittää olevansa vain kaveri ja sitten kun tilaisuus tulee hyppää sänkyyn, koska "mies osaa käsitellä naisia".

        En vain tajua teitä. Mun miespuoliset kaverit ovat todellakin vain kavereita.En lähettele vihjailevia, flirttailevia viestejä näille miehille, jotka vuosia olen tuntenut. Kavereitahan ne on.

        Lähetteletkö naispuolisille kavereillesi samanlaisia viestejä?Flirttailetko heidänkin kanssaan. Minä en ainakaan. Sama juttu siis koskee miehiä.


      • minäkin 2 lapsen äiti

        ...miehelleni, sillä hän on jo vuoden tekstaillut erään naisen kanssa hyvinkin tiiviisti, vaikka olen ilmoittanut moneen otteeseen kantani.
        MIKSI mieheni ei ota tosissaan mielipidettäni? eikö hän välitä ja pitää minua itsestään selvyytenä? Onko meidän avioliitto tosiaan hänelle ihan sama? Kumman hän valitsisi jos pyytäisin tekemään valinnan?
        Nämä kysymykset kummittelevat joka päivä mielessäni!!

        Suhteemme muuten hyvä ja ainakin minä rakastan miestäni eikä muut miehet vois vähempää kiinnostaa ja miehenikin sanoo joskus rakastavansa minua... seksielämä on kiitettävää.

        Joten MIKÄ ON ???????? Tuntuu ettei hän enää näe minua kuin äitinä lapsilleen ja pölkkynä jolle on hyvä tiuskia ja kiukutella!!


      • 2 lapsen äiti
        Joopajoo kirjoitti:

        Joo olet taas yksi tapaus, joka väittää olevansa vain kaveri ja sitten kun tilaisuus tulee hyppää sänkyyn, koska "mies osaa käsitellä naisia".

        En vain tajua teitä. Mun miespuoliset kaverit ovat todellakin vain kavereita.En lähettele vihjailevia, flirttailevia viestejä näille miehille, jotka vuosia olen tuntenut. Kavereitahan ne on.

        Lähetteletkö naispuolisille kavereillesi samanlaisia viestejä?Flirttailetko heidänkin kanssaan. Minä en ainakaan. Sama juttu siis koskee miehiä.

        Hyvä nimimerkki joopajoo! Ymmärrän mielipiteesi täysin ja vielä vuosi sitten olisin ollut kanssasi täysin samaa mieltä.

        Arviosi siitä, että olen "taas sellainen tapaus, joka hyppää sänkyyn, kun tilaisuus tulee" on täysin väärä. Kuten kirjoituksessanikin mainitsin, tämä ystäväni ja minä lopetimme viestittelyn, kun huomasimme oikeiden tunteiden tulevan pintaan. Mikään ei minulle ole tärkeämpää kuin oma perhe, mutta kukapa ei joskus haluaisi tuntea itsensä viehättäväksi ja kauniiksi, jos oma suhde on arkipäiväistynyt niin, että kohteliaisuuksia ei jaeta lainkaan puolisoiden kesken! Tuore suhde on aina erilainen kuin pitkäaikainen suhde. Siinä myös se, mikä koetaan pettämiseksi, on erilaista.

        Toki toimin moraalisesti väärin, kun annoin itselleni luvan moiseen, mutta ketä oikeasti vahingoitin??? Tämä mies on edelleen kaverini ja mieheni ja minä onnellisesti yhdessä. Jos/kun näemme ravintolassa, halaan häntä ja hän antaa pusun otsalle. Meillä on tapana halata paljon ja kaikki tämä on sallittua myös miehelleni.

        Moni nainen haaveilee toisesta miehestä rakastellessaan oman kultansa kanssa ja se on minun mielestäni pahempaa kuin mitä olen itse tehnyt!

        Lämmintä elokuuta ja suuria tunteita!


      • 2 lapsen äiti
        minäkin 2 lapsen äiti kirjoitti:

        ...miehelleni, sillä hän on jo vuoden tekstaillut erään naisen kanssa hyvinkin tiiviisti, vaikka olen ilmoittanut moneen otteeseen kantani.
        MIKSI mieheni ei ota tosissaan mielipidettäni? eikö hän välitä ja pitää minua itsestään selvyytenä? Onko meidän avioliitto tosiaan hänelle ihan sama? Kumman hän valitsisi jos pyytäisin tekemään valinnan?
        Nämä kysymykset kummittelevat joka päivä mielessäni!!

        Suhteemme muuten hyvä ja ainakin minä rakastan miestäni eikä muut miehet vois vähempää kiinnostaa ja miehenikin sanoo joskus rakastavansa minua... seksielämä on kiitettävää.

        Joten MIKÄ ON ???????? Tuntuu ettei hän enää näe minua kuin äitinä lapsilleen ja pölkkynä jolle on hyvä tiuskia ja kiukutella!!

        Mieheni ei ainakaan minulle ole itsestään selvyys, vaikka tekstiviestittelin toisen miehen kanssa. En ole koskaan lakannut rakastamasta miestäni ja jos mieheni olisi pyytänyt minua lopettamaan, olisin sen tehnyt. Nyt tein sen omasta tahdostani.

        Minua sen sijaan mieheni on pitänyt itsestään selvyytenä pyykki- ja ruoanlaittokoneena ja sen takia pienet kohteliaisuudet kohottivat itsetuntoani ja tekivät pienestä viattomasta leikistä mukavaa vaihtelua pyllyjen pesuun ja pienten lasten äidin arkeen.

        Jokaisessa parisuhteessa on erilaiset säännöt siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Meillä raja menee fyysisessä "koskettamisessa", joka on enemmän kuin kaverillinen halaus ja pusu poskelle. Ja säännöt ovat molemmille samat. Olemme ne yhteisesti sopineet ja puhuneet auki. En tiedä, viestitteleekö mieheni muiden naisten kanssa enkä edes välitä, sillä tiedän hänen rakastavan minua ja perhettämme eniten.

        Miksi mies ei sitten kuuntele sinun toiveitasi? Niin, tuskin hän itse kokee viestittelyään mitenkään syvällisesti. Mitenkään en halua häntä puolustella, sillä kuten sanoin, perheellä tulee olla pelisäännöt, joita noudattaa. Nyt viestittely toisen sukupuolen kanssa ei selvästikkään kuulu teidän perheenne pelisääntöihin, joten silloin se on väärin. Keskustelkaa ja sopikaa keskenänne pettämisen rajat! Ehkä miehesi ei tiedä, että sinun mielestään hän pettää sinua...


    • Joopajoo

      Niin sitä se on. Ei kai mun tarvitse edes perustella. Sokeakin tajuaa sen olevan pettämistä

      • just joo

        Jos joku kokee saavansa piristystä elämäänsä tekstaiemalla, mikä siinä on niin pahaa? Onhan paljon mukavampi katsella hyväntuulista siippaa kun aina mököttävää jörrikkää!


      • Kimmo
        just joo kirjoitti:

        Jos joku kokee saavansa piristystä elämäänsä tekstaiemalla, mikä siinä on niin pahaa? Onhan paljon mukavampi katsella hyväntuulista siippaa kun aina mököttävää jörrikkää!

        Mutta jos se siippa mököttään juuri siksi, koska tekstailee?


      • minä
        Kimmo kirjoitti:

        Mutta jos se siippa mököttään juuri siksi, koska tekstailee?

        Aivan todella typerää! En koskaan antaisi oman rakkaani käyttyätyä noin tai sallisi itseni tuollaista tekevän. Kyllä sitä piristystä elämään muullakin tavalla voi kehittää. Jos pitää muille tekstailla, niin sillon on kyllä mun mielestä parisuhteessa jätetty joistakin asioista keskustelematta. Oman kumppanin täytyy olla ykkönen ja ainoa, jolle jaetaan huomio.


    • Marjut

      Onpas tämä aihe herättänyt keskustelua. Kerronpa sitten minäkin tarinani. Seurustelin n. 1,5 vuotta miehen kanssa ja alusta lähtien ilmeni, että hänellä oli tapana soitella ja tekstailla useiden naisten kanssa. Känny oli pullollaan naisten numeroita ja nimiä. Kaikki olivat kuitenkin hänen mielestään vain "ystäviä" tai "exiä". Edelliset suhteet olivat kuulemma kaatuneet naisten pettämisiin. Mutta miesystäväni oli uskollisuuden perikuva (ainakin omasta mielestään), eikä voinut hyväksyä uskottomuutta ollenkaan.
      Suhteemme oli alusta saakka myös ongelmainen hänen mustasukkaisuutensa ja alkon käytön takia. Olin lopettamassa suhdetta pariinkin kertaan mutta aina vaan jaksoin uskoa parempaan. Vaikeina aikoina miehen ryypätessä "hain lohtua" tekstailemalla muiden miesten kanssa. Koen sen kyllä omalta osaltanikin pettämiseksi, henkistä pettämistä ainakin, mutta fyysisesti en pettänyt koskaan. Miesystäväni tutki puhelimeni ja tekstailut selvisi ja asiasta yritettiin puhua tuloksetta. Hänen mielestään olen loukannut ja pettänyt hänet pahasti eikä hänellä ole asiaan mitään osuutta. Lopulta vielä paljastui että hän oli jo pitkään soitellut jonkun exän kanssa ja tapaillutkin häntä tietämättäni. Mutta edelleen hän väittää, että hänen tekemisissään ei ollut mitään pahaa. Mutta minä olen pettänyt. Olemme olleet erossa lähes 4 kk mutta edelleen hän syyttää ja uhkailee minua ja on jopa kerran käynyt minut mustelmille hakkaamassa.
      Että näin.

    • Marjut

      Kun kerrot tarinaasi tuntuu kuin se olisi toisinto minun suhteestani... Jätin vain äsken sen kertomatta että keskellä tätä sekasotkua huomasin myös olevani raskaana. Siitäpä mies innostui... epäili, ettei ole edes isä mutta välillä taas lupasi kantaa vastuun. Niin, mies josta kerron on jo 47v ja hänellä on ennestään 4 lasta... Elämäni vaikein päätös oli se, että lopetin suhteen ja tein abortin. Luottamus mieheen ei olisi koskaan palannut eikä hän olisi koskaan lopettanut tätä itsetuntonsa pönkittämistä. Ja kun mies lyö yhden kerran niin lyö toisenkin. Minulla on ihana 6v poika ennestään enkä halua hänen kärsivän.
      Voimia Sinulle ja tee Sinulle oikea päätös.

    • MrsMe

      Lueskelin mielipiteitä tästä tekstiviestittelystä, ja tuli mieleeni että aika usein asiat nähdään kovin mustavalkoisina. Voi kun asiat elävässä elämässä olisivatkin noin yksinkertaisia. Puoliso tekstailee... Paha... Ulos. Piste.

      Suhde on monien tekijöiden summa, eikä voi olettaa että vuosikausia kaikki sujuu kuin rasvattu. Suhde voi toimia välillä hyvin, eikä tarvetta edes tekstarisuhteeseen ole, kun taas huonoina aikoina voi olla täysin riippuvainen ulkopuolisesta huomiosta selvitäkseen hengissä.

      Vaakakupissa on aina kaksi puolta, ja niin kauan kuin hyvien asioiden puoli on painavampi, en olisi valmis luovuttamaan/eroamaan ongelmista huolimatta. Jos tekstailua harrastaa, on kuitenkin yritettävä olla loukkaamatta puolisoaan.

      Ketään ei voi omistaa. Kukaan ei voi sanoa toiselle mihin on oikeus ja keneen saa pitää yhteyttä. Itselleni oli käydä niin, että mies määräsi kaikesta: kenen kanssa saa puhua, mihin aikaan töistä pitää olla kotona, miten pitää ajatella ja käyttäytyä. Tuon henkisen kuristusotteen sain katkaistua sillä että löysin tekstailukaverin, joka oli pyyteetön ja sain olla oma itseni. Tekstailukaveri oli perheellinen mies, ja alusta asti oli selvää ettemme kumpikaan vaaranna perhe-elämäämme. Mukana kuitenkin oli flirttiä ja pikkutuhmaa, mikä piristi ja sain kerättyä kadonnutta itsetuntoani pikkuhiljaa kasaan. (Eikä se ole kasassa vieläkään).

      Mieheni ei hyväksy tekstailuani, mutta en minäkään hänen omistushaluaan. "Kiltti" kun olin, vaatimukset aina vaan kasvoivat. Nyt kun tekstailen, ei mieskään enää uskalla luottaa siihen että minua saa kohdella miten sattuu ja aina vaan kestän kaiken. Tosin sen verran yritän hoitaa asiaa tyylillä, etten tekstaile kun hän on kotona. En myöskään kerro, että tekstailukaveri on mies, jota hän ei tunne - sen verran petän henkisesti.

      Ero on käynyt mielessäni monta kertaa, mutta en halua erota. Nykyään muutenkin erotaan mielestäni turhan helposti. Ei se vaihtamalla parane, eikä ainakaan tekstarisuhteeseen. Kaipaan silti ihmistä joka välillä juttelee minulle mukaviakin... toisin kuin mieheni, jota kaikesta huolimatta rakastan -ainakin luulen niin...

      • Niina

        Tuo sun tarinas oli kuin just mun elämästä. Mun mies on ollut aina tosi mustis ja määrännyt kaikesta. Itse olen sen verran herkkä ja kiltti, että ennemmin annan aina periksi kuin alan riitelemään. No niin meni 8 vuotta, että mieheni määräsi missä käydään ja kenen kanssa. Yksin en koskaan saanut käydä missään. En viitsinyt edes tyttökavereilleni tekstata kun heti mieheni oli kyselemässä, että kenelle kirjoitan. Nukkuessani hän aina luki viestini ja tarkisti kenelle olin soittanut.
        Sitten muutaman kerran tekstailin vieraiden miesten kanssa ja tajusin, että elän vankilassa. Kun sitten yhtenä yönä heräsin ja näin kuinka mieheni taas vaihteeks joi salaa, niin silloin mulla pimahti ja sanoin sille etten jaksa enää, vaan haluan tauon. No me puhuttiin sitten koko yö asioita läpi. Kerroin hänelle mitä haluan ja mikä hänessä on vikana mielestäni. Hän lupasi muuttua vuokseni, koska rakastaa mua niin paljon. Annoin hänelle vielä yhden mahdollisuuden, olemmehan kuitenkin naimisiinkin menty.
        Muutaman viikon päästä siitä menin ensimmäistä kertaa yksin serkulleni kylään ja olin monta tuntia, mutta se oli ihanaa kun sai vapaasti mennä. Ja aion mennä myös baariin ilman miestäni ja testata, että pystyykö hän luottamaan ja päästämään. Jos ei pysty niin en enää aio siihen vankilaan jäädä, mutta toivon, että hän yrittää tosissaan muuttua.


    • Ymmärtäjä

      Ihan hyvä on pestä pyykkejä ja sellaista mutta parisuhde ei voi perustua vain huolehtimiseen. Tarvitaan tunnetta ja sähköä, kauppakassit saavat olla kantamattakin. Tunteeseen pitää iskostaa voimavaroja, elleivät ole jo kuluneet.

    • Urkkija

      Itse olen ollut siinnä tilanteessa että poikaystäväni petti minua txt viestein monen kanssa. Ellen olisi ollut niin "utelias" ja käynyt hänen puhelimellaan en olisi ikinä saanut tietää.Hänellä oli useita seksi suhteita puhelimen välityksellä. Eli ei ketään vakituista vaan hän haki aina netistä uuden tytön. Tämä oli jatkunut koko meidän ensimmäiset 2 seurustelu vuotta ennen kun sain tietää. Minua se loukkasi yhtälailla kuin hän olisi käynyt "livenä" hässimässä näiden naisten kanssa.

      • Tarja

        Jatkoitko elämää yksin vai yhdessä....? :o


      • Urkkija
        Tarja kirjoitti:

        Jatkoitko elämää yksin vai yhdessä....? :o

        Tauon jälkeen jatkoimme yhdessä. Hän vannomalla vannoi ettei jatka enää kyseistä peliä. "todisteeksi" saan katsoa koska vain puhelinta ja sähköposteja, mutta luottamus on kyllä mennyt. Aina on epäilys kun hän istuu koneella tai saa/lähettää viestejä.


    • lintu

      Hmm elän parisuhteessa ja tekstarit viuhuvat tiheään tahtiin, ja joukossa on myös toisia miehiä. Oikeastaan neljä sellaista miestä joiden kanssa tulee tiiviimmin läheteltyä tekstareita.

      Kahden kanssa ollaan vain ystäviä, näistä toisen kanssa viestien taso on ystävyyttä, toisen kanssa laidasta laitaan, ei ole sellaista aihetta mistä ei voi tekstata joten seksikin kuuluu asiaan, soittelen myös tämän ihmisen kanssa ja puhelimessa menee tunteja ja pystymme puhumaan mistä vain. Yhdessä on sovittu, että suhdetta emme ole luomassa, että olemme ystäviä.

      No sitten ne kaksi muuta. Toinen näistä on harmiton ihastukseni, jonka kanssa näemme myös livenä, mutta tekstarit ovat aika iso osa yhteydenpitoa ikävän tunnustuksineen ja lörpöttelyineen. Ja sitten vielä se yksi ihminen, hmm hänen kanssaan ei ole mitään sellaista "kipinää" muuten, mutta viesteissä vilisee sanat rakas, suutelen sinua, halaan sinua... jne...

      Petänkö? Minulle tämä kaikki näiden miesten kanssa on harmitonta huvia, en voisi kuvitellakaan, ett miehelläni olisi mitään syytä edes loukkaantua asiasta jos hän nämä viestit puhelimestani näkisi. Jotenkin tänä aikana ihmiset suht helposti lähettävät toisilleen "hempeitä" tekstiviestejä, kerran sain puolitutulta mieheltä, joka tiesi numeroni ja jonka kanssa olimme livenä olleet tekemisissä sellaisen viestin, jossa luki, että rakas jne... se on vain sana helinää, myös naispuolisille ystävilleni viljelen sanaa rakas viesteissäni ja sitä rataa.

      joten löysi sitä puolisonsa puhelimesta millaisen viestin tahansa, niin näyttää siltä että se on harmitonta sana helinää, jota ihmiset keskenään harrastavat saadakseen ylimääräistä säpinää elämäänsä. Samalla tavalla kai tällaisestakin ajatusten vaihdosta voi roihahtaa ihastuminen, kuin livejutuistakin. Ainakin tämä yksi kuvio minulla joka on roihahtanut kunnon ihastukseksi, on osittain tekstiviestien siivittämää, tietynlaiset viestit tietynlaisessa elämän kohdassa saattavat säväyttää toista niin, että mielenkiinto herää, mutta tässä pitää olla jo jotain muuta livenä syntynyttä kipinää, että se voisi roihahtaa sen kummemmaksi kuin pieneksi huviksi...

    • minttu

      Otteita avioiliitossa elävän naisihmisen kännykästä, viestejä toisilta miehiltä:

      mies 1: (elää myös parisuhteessa)
      "Huomenta rakas, toivottavasti nukuit hyvin, kaipaan sinua, toivoisin että olisin saanut nukkua vieressäsi. Suutelen sinua, halaan sinua, milloin nähdään"

      "Kaipaan kosketustasi, katsettasi, kaikkea. Haluaisin, että joskus voisin olla kanssasi enemmän, milloin tavataan?"

      Mies 2: (elää myös parisuhteessa)
      "Olet minulle rakas. Oli kiva jakaa kanssasi ajatuksia. Tämä vaikea elämäntilanne tuottaa tuskaa. Oli tärkeää, että jaksoit kuunnella. Arvostan ystävyyttämme."

      "Täältä rannasta tekstailen, tulin tänne kelaamaan elämääni, tällaisissa tilanteissa elämän rajallisuuden huomaa. Suru on suuri."

      mies 3: (sinkku)
      "Rakastan sinua"

      "Enkelini, minulla ehti tulla jo sinua ikävä"


      Ja sitä rataa, millä tavalla tämä voisi olla pettämistä. Vastaan näille miehille samantasoisesti, nautin siitä, ketä petän? Miten tämä on mieheltäni pois??? Nämä viestit oli sieltä hempeimmästä päästä, tuhmia viestejä joukosta löytyy kyllä!

      • paljon....kokenut

        Omalla kohdalleni kihlattuni tekstaili,chattaili ja soitteli muiden naisten kanssa...se on pettämistä ainakin minun kohdallani ..koska se meni siihen asti,mieheltä rupes löytymään kortsuja taskusta naisen valokuva ym...hän itse paljasti itsensä,rupee epäilytämään...pidettään kännykkää koko ajan taskussa äänettömällä,otetaan puhelin myös suihkuun mukaan...kestin sitä 2 vuotta,olin henkisesti ihan loppu...nyt olen parannellut haavoja,jotenki luottamus miehiin mennyt...


      • mrr
        paljon....kokenut kirjoitti:

        Omalla kohdalleni kihlattuni tekstaili,chattaili ja soitteli muiden naisten kanssa...se on pettämistä ainakin minun kohdallani ..koska se meni siihen asti,mieheltä rupes löytymään kortsuja taskusta naisen valokuva ym...hän itse paljasti itsensä,rupee epäilytämään...pidettään kännykkää koko ajan taskussa äänettömällä,otetaan puhelin myös suihkuun mukaan...kestin sitä 2 vuotta,olin henkisesti ihan loppu...nyt olen parannellut haavoja,jotenki luottamus miehiin mennyt...

        "pidettään kännykkää koko ajan taskussa äänettömällä,otetaan puhelin myös suihkuun mukaan..."(!)

        Tässä on nyt just se huikee juttu. Puhelin suihkuun.... Ei jumalauta!

        Eukkoni muuten löysi kerran farkkujani pestessään kortsun taskustani ja muistaakseni kyselikin siitä. Sain sen jonkun magic- tai sukisuki-tempauksen yhteydessä ilmaiseksi. Joissain bileissä niitä on myös jaettu kaikille.


    • mustasukkaisuutta

      Mieheni huomasi että lueskelen näitä keskusteluja täällä uskottomuudesta......
      Syntyi hirvittävä riita siitä olenko pettänyt häntä koska asia niin kovasti kiinnostaa. Haen hyviä konsteja valehdella hänelle menemisiäni ja tekstareitanijoita laitan muka kavereille. todellisuudessa todellisille ystäville ja pääsääntöisesti naisille. Miehille en uskaltaisi ees kirjoittaa jos hän huomaisi tulisi ero varmasti. itse hän aina tekstailee vanhoja muistellen exälleen ja sanoo sen lievittävän exän tuskaa erosta, josta on o toiosta vuotta aikaa!!!
      Onko tämä normaalia? uttakaa!!neuvokaaa!!!

      • mrr

        Normaalia? No ei. Huomaa, että miehesi itseluottamus on aika vähissä. Itse selaan nettiä laidasta laitaan ja vastaan tulee kaikenlaista. Ei ole suunnitelmissa lopettaa. Ei kyllä ole puolison puolelta vaadittukkaan.

        Uskottomuus palstalla on usein aika huikeita juttuja jotka kiinnostavat. Samoin seksipuolella :) Käyn myös usein huumeet palstalla vaikka en itse käytä huumeita (viinaakin erit. harvoin), koska siellä tuntuu olevan paljon todella tyhmiä ihmisiä. Kommentoin sitten huvikseni asiavirheitä ja nauran ihmisten typeryydelle. Huvinsa kullakin... ;) Onko normaalia?


      • Bella

        Sairasta on... ja jos epäilee toista niin itse yleensä sitä harrasta.. Lievittää exän tuskaa???
        Eiköhän asia oo niin ettei äijäs oo päässy vielä irti exästä, valitettavasti ja toiseksi haluaa kuulua vielä hänenkin elämään.. Kattoppas kännykkä että onkos siellä muita viestejä ?? Sillai saa monet nuijat miehet kiinni jotka luulevat voivansa pitää monta naista yhtäaikaa...
        Iloa elämään.. ja tietty sähköpostikkin voi lukee.. Jos rehellinen on niin niissähän ei pitäis mitään kummallisia treffijuttuja olla???


      • mrr
        Bella kirjoitti:

        Sairasta on... ja jos epäilee toista niin itse yleensä sitä harrasta.. Lievittää exän tuskaa???
        Eiköhän asia oo niin ettei äijäs oo päässy vielä irti exästä, valitettavasti ja toiseksi haluaa kuulua vielä hänenkin elämään.. Kattoppas kännykkä että onkos siellä muita viestejä ?? Sillai saa monet nuijat miehet kiinni jotka luulevat voivansa pitää monta naista yhtäaikaa...
        Iloa elämään.. ja tietty sähköpostikkin voi lukee.. Jos rehellinen on niin niissähän ei pitäis mitään kummallisia treffijuttuja olla???

        "ja tietty sähköpostikkin voi lukee.. Jos rehellinen on niin niissähän ei pitäis mitään kummallisia treffijuttuja olla???"

        Ei muuten voi!!! Vai onko tarkoitus pyhittää keinot? Aika jännä monilla ihmisillä on se käsitys, että syyttömän pitää todistaa syyttömyytensä. Joo joo toisen postit, kirjeet ja tilit saa tutkia. Työnantajakin saa. Ei rehellisellä ole mitään salattavaa. Saako toisen omaisuutta käyttää, penkoa ja tutkia ilman lupaa?
        Helvetin urkkijat eikö hävetä!? :D Missä se raja oikean ja väärän välillä oikein menee?


      • meillä!!!!!!!!!!!

        Haluan olla sellaisen yläpuolella, siis en alennu lukemaan toisen sp.tä tai viestejä omin lupineni. En hyväksy että minun viesteilleni menee kukaan ilman lupaa ja en sitä myöskään itse tee!!!!

        Se ex juttu kyllä rassaa meidän suhdetta kovasti, koska se exä menee vielä mukaan siihen ja provosoi miestäni.Aina kun meillä on ollut vaikea hetki mieheni viestittelee sille ja se pyytelee takas.........YÄK!!! Kuitenkin mieheni sanoo ettei menisi mistään hinnasta takasin ja rakastaa vain minua, mutta näinköhän? Rupeaa risoon!


      • Bella
        meillä!!!!!!!!!!! kirjoitti:

        Haluan olla sellaisen yläpuolella, siis en alennu lukemaan toisen sp.tä tai viestejä omin lupineni. En hyväksy että minun viesteilleni menee kukaan ilman lupaa ja en sitä myöskään itse tee!!!!

        Se ex juttu kyllä rassaa meidän suhdetta kovasti, koska se exä menee vielä mukaan siihen ja provosoi miestäni.Aina kun meillä on ollut vaikea hetki mieheni viestittelee sille ja se pyytelee takas.........YÄK!!! Kuitenkin mieheni sanoo ettei menisi mistään hinnasta takasin ja rakastaa vain minua, mutta näinköhän? Rupeaa risoon!

        Jatkan nyt vielä tätä... Se viestien ja postien lukeminen oli tarkoitettu noin niinkun kuvainnolliseksi.. Itsekään en sitä tekisi enkä haluaisi että minun postejani lukisi joku muu :) Mutta tavallaan jos ei oo salattavaa niin...
        En halua luoda mitään epäluuloa mihinkään suhteen, ei se ei ole tarkoitukseni mutta kun olen kahden pettävän miehen kanssa elänyt niin tiedän miltä petos tuntuu.. ja tosi pahalta sydämmessä. ja toi exä juttu on vähän tuttu kanssa mulle mutta niin että itse olen se exä jolle viestitellään mutta sillä poikkeuksella että en halunnut tätä ukkoa enää takasin vaan hän kuvitteli ja puhui niin.. Ja jouduin jopa hakeen lähestymiskieltoo kun se ei uskonu ja lopettanu ahdistelua.. ja koko ajan hänellä oli tämä toinen nainen jolle hän kertoi minun ahdistelevan häntä.. Tämä tuli esille poliisikuulusteluissa.. Että sellaisia suhteita..
        Ja hyviä viikonloppuja kaikille ja heitetään kännykät järveen :)...


      • Doris
        Bella kirjoitti:

        Jatkan nyt vielä tätä... Se viestien ja postien lukeminen oli tarkoitettu noin niinkun kuvainnolliseksi.. Itsekään en sitä tekisi enkä haluaisi että minun postejani lukisi joku muu :) Mutta tavallaan jos ei oo salattavaa niin...
        En halua luoda mitään epäluuloa mihinkään suhteen, ei se ei ole tarkoitukseni mutta kun olen kahden pettävän miehen kanssa elänyt niin tiedän miltä petos tuntuu.. ja tosi pahalta sydämmessä. ja toi exä juttu on vähän tuttu kanssa mulle mutta niin että itse olen se exä jolle viestitellään mutta sillä poikkeuksella että en halunnut tätä ukkoa enää takasin vaan hän kuvitteli ja puhui niin.. Ja jouduin jopa hakeen lähestymiskieltoo kun se ei uskonu ja lopettanu ahdistelua.. ja koko ajan hänellä oli tämä toinen nainen jolle hän kertoi minun ahdistelevan häntä.. Tämä tuli esille poliisikuulusteluissa.. Että sellaisia suhteita..
        Ja hyviä viikonloppuja kaikille ja heitetään kännykät järveen :)...

        Mä oon kai niin "ajastani jäljessä" että tuntuu
        ihan hassulle että kännykällä ja netillä ois kauheen paljon osuutta pettämisessä.
        Mä en ainakaan tutki mun miehen kännyä eikä se mun. Ja nettiä ei käytä mun lisäks kukaan muu eikä tutki sitä. Eikä mulla ole ketään tuttuja
        kenen pettäminen tms ois ollut kiinni siitä onks kännyä tai nettiä vai eikö ole.
        Jos joku vaikka puhelimella soittelee jollekin niin onhan se vakavaa jos se liittyy pettämiseen
        mut voihan sitä tehdä ja on iät ajat tehtykkin lankapuhelimellakin.
        Mä en ainakaan ikinä tutki mun miehen kännyä tai se mun. Voihan sitä "livenäkin" tavata muita.
        Eihän mistään tulis mitään jos suhde perustuu siihen että seuraa toisen joka askeleen.
        Ei kai se noissa jutuissa auta jos vahtaa toista.
        Ainahan on ollut ihmisiä jotka pettää, ennen kännyä ja nettiä. Mä hermostuisin jos mun juttuja tutkittais.


      • MrsMe
        mrr kirjoitti:

        "ja tietty sähköpostikkin voi lukee.. Jos rehellinen on niin niissähän ei pitäis mitään kummallisia treffijuttuja olla???"

        Ei muuten voi!!! Vai onko tarkoitus pyhittää keinot? Aika jännä monilla ihmisillä on se käsitys, että syyttömän pitää todistaa syyttömyytensä. Joo joo toisen postit, kirjeet ja tilit saa tutkia. Työnantajakin saa. Ei rehellisellä ole mitään salattavaa. Saako toisen omaisuutta käyttää, penkoa ja tutkia ilman lupaa?
        Helvetin urkkijat eikö hävetä!? :D Missä se raja oikean ja väärän välillä oikein menee?

        On mahdoton ajatus että aina olisi oikeus tutkia toisen postit ja viestit. Menin itse siihen lankaan: "Ei minulla ole mitään salattavaa, kyllä postini saa luke. Onko sinulla jotain salattavaa, kun ei se käy?". Ja niipä puolisoni sai vuosikaudet avata postini, tutkia kännykkäni, e-mailini.. Ja vaatimukset vaan kasvoivat...Lopulta tutkittiin housujakin...

        Ihmisellä täytyy olla oma yksityisyytensä myös parisuhteessa! Ei voi olla niin että toisella on oikeus tehdä mitä vaan, "kun ei pitäisi olla mitään salattavaa". Mikä oikeus ja tarve on kytätä niitä posteja ja viestejä jos kerran luottamus on kunnossa ja EI pitäisi olla mitään salattavaa?!

        Nyt olen saanut tarpeekseni ja pistänyt tutkimisille topin. En avaa mieheni posteja eikä hänellä ole lupa mennä minun posteilleni tai viesteilleni. Ja loppujen lopuksi tilanne on kääntynyt niin että myös pakonomainen kiinnostus noita viestejä kohtaan on laantunut, vaikka silloin tällöin satunnaisesti vielä uteliaisuus pääsee karkaamaan käsistä.

        Jos joku on mennäkseen, hän menee joka tapauksessa. Siihen ei viestien vahtimisesta tai exän kyttäämisestä ole mitään apua. Viestit -teksti tai sähköposti- ovat parempi vaihtoehto kuin fyysinen pettäminen, niitten mukana tulee korkeintaan tietokonevirus. Jos viestittelee, niin viestitelköön, mustasukkaisuudesta ei tule kuin itselle ahdistunut olo...


      • mustis
        Doris kirjoitti:

        Mä oon kai niin "ajastani jäljessä" että tuntuu
        ihan hassulle että kännykällä ja netillä ois kauheen paljon osuutta pettämisessä.
        Mä en ainakaan tutki mun miehen kännyä eikä se mun. Ja nettiä ei käytä mun lisäks kukaan muu eikä tutki sitä. Eikä mulla ole ketään tuttuja
        kenen pettäminen tms ois ollut kiinni siitä onks kännyä tai nettiä vai eikö ole.
        Jos joku vaikka puhelimella soittelee jollekin niin onhan se vakavaa jos se liittyy pettämiseen
        mut voihan sitä tehdä ja on iät ajat tehtykkin lankapuhelimellakin.
        Mä en ainakaan ikinä tutki mun miehen kännyä tai se mun. Voihan sitä "livenäkin" tavata muita.
        Eihän mistään tulis mitään jos suhde perustuu siihen että seuraa toisen joka askeleen.
        Ei kai se noissa jutuissa auta jos vahtaa toista.
        Ainahan on ollut ihmisiä jotka pettää, ennen kännyä ja nettiä. Mä hermostuisin jos mun juttuja tutkittais.

        taas se äijän retale oli mun puhelimella tonkimassa........ ei löytänyt mitään, kun olin ne juur poistanut!!!1


      • Doris
        mustis kirjoitti:

        taas se äijän retale oli mun puhelimella tonkimassa........ ei löytänyt mitään, kun olin ne juur poistanut!!!1

        Noinhan se on. Jos kerran kurkkii niin paras poistaa kaikki, anopin ja sukulaisten jne...ja laskunkin piilottaa, tai ottaa
        nettipostin kautta. Mut pah voihan sieltäkin tirkistellä jos haluu....
        Mut kyllä kai sillon epäilee toista jos tirkkii
        niitä? Jos parisuhde perustuu siihen että pitää
        jälkiä seurata niin varmaan se muutenkin on joteskin päin peetä? Ne puhelut on seuraus eikä syy, arvelisin.


    • Lokki

      Jos on seurustellut pitkään niin kyllä helposti ihastuu muihin kuin omaan puolisoon. Luulen että se on paljon tavallisempaa kun mitä tälläkin palstalla hurskaat väittää. Se on itseasiassa inhimillistä.

      Kaikki kaipaa jännitystä ja vaihtelua mitä välttämättä ei pitkässä suhteessa ole, toisaalta sen takia kukaan tuskin on valmis eroamaan tutusta ja turvallisesta ja kokemaan eron tuottamaa tuskaa. Ikuinen tikanpojan ongelma.

      Jos nyt sitten vähän jossain häslää, niin vittu ei se niin vakavaa ole. Paljon enemmänkin perseelleen elämässä voi mennä. Käytännön näkökulma toimi tässäkin paremmin kuin suuren yleisön kostonhimoiset eettiset säännöt. Eli jos vastapuolella on kovin huono itsetunto niin kiinni ei pidä jäädä mitättömästäkään vilkaisusta, sillä mustasukkaisuuden kierre ajaa joskus epämiellyttävän lopullisiinkin ratkaisuihin.

      Jos alkup. viestin kirjoittaja haluaa olla kaverinsa kanssa huolimatta tekstailusta niin se on TÄYSIN hyväksyttävää. Jokainen päättää itse omasta elämästään. Muiden elämää on tietysti kiva aina arvostella.

      • it my life

        olen täysin samaa mieltä....
        on yksi elämä...antaa palaa vaan


    • petetty

      rouva jäi kiinni parin kuukauden nettisuhteesta.oli lähetelty sähköpostia,sitten tekstareita ja puhuttu parilla sadalla eurolla kk.huomasin kun alkoi hemmetin puhelimen piilotusleikki,että jossain nykii.oli kiva päivä töissä kun löysin sinä aamuna saatanan hempeitä tekstareita vieraalta mieheltä.en tiedä vieläkään uskoako että se oli vain leikkiä vai jotain muuta,osoitteitakin oli vaihdettu ja tapaamisesta sovittu.nyt väittää että ei ollu mitään???

      • suhde

        Luin tarkoituksella kaikki viestit ja tiedän sen verran elämästä että jokainen pari rakentaa suhteensa ja oman arvomaailmansa en tuomitse heitä. Olen sitä mieltä että aitoon toimivaan suhteeseen ei tarvita muita ja jos tarvitaan olisi kovasti kasvunpaikka monesti molemmilla. Vahva itsetunto on ydin koko asiaan että uskaltaa laittaa itsensä heikkouksineen päivineen likoon ja se ei todellakaan hoidu sillä että ollaan kaikkien kanssa yhtäaikaa, vaan se on niiden kahden aikuisen ihmisen hoidettava jotta selviäisivät. Sanoin tarkoituksella aikuisen kun tarkoitan sillä henkisesti kasvanutta ja kasvavaa ihmistä. Se ei ole iästä kiinni vaan siitä että uskaltaa ottaa elämän käsiinsä ja kantaa vastuunsa aitona ihmisenä.


      • mene itseesi

        ei voi omistaa........


    • Onnetonihmettelijä

      Entä jos ennen tekstiviestittelyä ja sähköpostien kirjoittelua on tavattu esim. ravintolassa, matkalla tai vastaavasssa paikassa, jossa vaimo/mies ei ole ollut mukana. Ja tämän jälkeen mies rupeaa aktiiviseen kirjoitteluun varatun naisen kanssa. Silloin tietää kuka vastaanottaa viestit. Missä silloin ollaan... onko vain viatonta?

      Mitä kirjoitatte toisillenne... kerrotte fantasioitanne vai vaihdatteko kokemuksia... mitä?
      Vaikea kuvitella mitä minä kehtaisin vieraalle miehelle kirjoitella, varsinkin jos olen tavannut ja tiedän nimen ja kaikki....

      Onko molemmilla sama tavoite vai eri ja mikä se on muu kuin seksisuhde?

      • Hillankukka

        Elän parisuhteessa ja tekstailen toisten miesten kanssa aika hempeitä ja tuhmiakin juttuja. Yhden kanssa ei olla koskaan tavattu, tuttavuus alkoi sähköpostin myötä, puhuttu ollaan puhelimessa paljon. Yhdessä ollaan sovittu, että suhdetta ei olla luomassa, en tiedä mitä tapahtuisi jos tavattaisiin, myös valokuvia olemme vaihtaneet. Olemme sopineet olevamme vain ystäviä. Ihastuksen tunteelta emme ole välttyneet, mutta jalat on maassa.

        Kaksi muuta miestä joiden kanssa tekstailen on sellaisia joiden kanssa olen tavannut. Toisen kanssa saattaa mennä kuukausiakin ettei tekstata, ja sitten jompi kumpi omaa hetkellistä yksinäisyyden tunnettaan lievittääkseen lähettää hempeitä hei rakas -viestejä. Viatonta flirttiä, ystävyyttä. Ja se kolmas tyyppi, hänen kanssaan nähdään usein livenäkin, jotain jännitettä on, mutta ei sen kummempaa, viestittely kuitenkin henkilökohtaisempaa, romanttista ja tuhmaakin.

        Se mitä kirjoittelen näiden ihmisten kanssa on aika hetkeen sidottua ajatusten vaihtoa. Yhtäkkiä jossain elämäntilanteessa tulee hetki jonka haluaa jakaa. Kaksimieliset viestit kulkevat hyvin tiheään, mutta paljon on sellaista lohduttamista, ymmärtämistä jne...
        Samoin tavottein luulen, että olen tekstarisuhteissani liikkeellä, on sovittu, että ystävyys on se juttu, eihän sitä tiedä koskaan miten menee, mutta viatonta huvia se minulle ainakin on.


      • Onnetonihmettelijä
        Hillankukka kirjoitti:

        Elän parisuhteessa ja tekstailen toisten miesten kanssa aika hempeitä ja tuhmiakin juttuja. Yhden kanssa ei olla koskaan tavattu, tuttavuus alkoi sähköpostin myötä, puhuttu ollaan puhelimessa paljon. Yhdessä ollaan sovittu, että suhdetta ei olla luomassa, en tiedä mitä tapahtuisi jos tavattaisiin, myös valokuvia olemme vaihtaneet. Olemme sopineet olevamme vain ystäviä. Ihastuksen tunteelta emme ole välttyneet, mutta jalat on maassa.

        Kaksi muuta miestä joiden kanssa tekstailen on sellaisia joiden kanssa olen tavannut. Toisen kanssa saattaa mennä kuukausiakin ettei tekstata, ja sitten jompi kumpi omaa hetkellistä yksinäisyyden tunnettaan lievittääkseen lähettää hempeitä hei rakas -viestejä. Viatonta flirttiä, ystävyyttä. Ja se kolmas tyyppi, hänen kanssaan nähdään usein livenäkin, jotain jännitettä on, mutta ei sen kummempaa, viestittely kuitenkin henkilökohtaisempaa, romanttista ja tuhmaakin.

        Se mitä kirjoittelen näiden ihmisten kanssa on aika hetkeen sidottua ajatusten vaihtoa. Yhtäkkiä jossain elämäntilanteessa tulee hetki jonka haluaa jakaa. Kaksimieliset viestit kulkevat hyvin tiheään, mutta paljon on sellaista lohduttamista, ymmärtämistä jne...
        Samoin tavottein luulen, että olen tekstarisuhteissani liikkeellä, on sovittu, että ystävyys on se juttu, eihän sitä tiedä koskaan miten menee, mutta viatonta huvia se minulle ainakin on.

        Miten on oletteko suudelleet?
        Mitä jos kirjeenvaihtoa ja tekstiviestien lähettelyä ennen on ollut ainakin suudelmia...
        silloin tapaamisiltana... mitä heillä mielessä...


    • Teemu23hki

      Ihastuin 2000 vuonna erääseen tosi sööttiin tyttöön. Hän kuitenkin torjui minut ja en voinut antaa periksi hänelle. Tapasin kuitenkin sitten 2002 kesällä nykyisen tyttöystäväni jonka kanssa minulla alkoi kuuma kesäromanssi sinä kesänä 2002. Suhteen alkutaipaletta hankaloitti syvästi se että olin vielä niin syvästi ihastunut tähän vaaleaan tyttöön. Tekstiviestisuhde minulla häneen oli aina tuonne 2002 vuoden loppuun asti kun sain häneltä tökerön viestin "tajuutsä mua ei kiinnosta". Olisin itsekin halunnut jo siinä vaiheessa päästää irti mutta luulin että olin liian heikko siihen. Kuitenkin itseluottamukseni kasvoi tästä ja pystyin irtaantumaan hänestä mentaalisesti mieleni kautta. Tämä prosessi oli siis täysin henkinen suoritus josta minä onnistuin 110 prosenttisesti. Nyt minun ei tarvitse stressata jo yli 2 v. ja 2 kk kestäneen suhteen aikana jostain toisesta ihastuksesta. Mun tyttöystävälläni olisi vientiä vaikka joka puolella. Silti hän on uskollinen minulle eikä lähde muiden äijien matkaan vaikka hän saakin kuukausittain tekstiviestejä muilta miehiltä, jotka ovat lähinnä hänen lähipiirinsä ystävien ystäviä. Sellaista se on kun on blondi ja kaunis nainen tyttöystävänä. En itse kuitenkaan ole yhtään mustis hänelle.

    • mimmi

      Kamalaa luettavaa... Koittakaa ihmiset rakastaa sitä omaa puolisoanne/kumppanianne ja arvostakaa niin paljon, ettette ajautuisi tämmöiseen. Heti, kun se pieni piru istahtaa olkapäälle, kysykää siltä: miltä mahtaisi tuntua, jos asian kääntäisi toisin päin. Kunnioittakaa toisianne ja muistakaa, ettei se elämänkumppani ole itsestään selvyys. Pitäkää kiinni siitä omastanne ja näyttäkää rakkautenne. Itsekuri kyllä löytyy, kun pistää asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Sillä on kuitenkin vaikutusta koko elämän ajan. RAKASTAKAA TOISIANNE!

    • jaa
    • Anonyymi

      Pettämisessä on aina kyse siitä, että suhteessa tai itsessä ei jokin asia tyydytä/tyydyty. Kyse ei ole siitä, että petetty olisi vaillinainen tai epätyydyttävä vaan siitä, että pettäjä etsii jotain, eikä osaa tyytyä siihen mitä on jo saanut. Näkisin itse sen niin, että pettäjä etsii vielä itseään. Pettäjät on keskenkasvuisia kakaroita, jotka etsivät jännitystä tai jotain muuta elämään. Aikuinen ja vastuullinen ihminen osaa ajatella toisen tunteita, eikä petä koska ei halua loukata toista. Petetty kohtelee itseään ala-arvoisesti, jos hyväksyy pettämisen tai etsii syitä pettämiselle itsestään. Petetty ei ole syyllinen pettämiseen. Muita ongelmia suhteessa tietysti voi olla, mutta ne ovat vain tekosyitä pettämiseen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      83
      2122
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      23
      1808
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      31
      1781
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      21
      1530
    5. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      67
      1496
    6. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      76
      1402
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      20
      1364
    8. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1322
    9. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1284
    10. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      72
      1271
    Aihe