Tämä on ihan koko psykologia. Voidaan jakaa psykologisesti, surullisesti ihmisestä, vain kahteen sen osa-alueeseen: käyttäytymistä, ja sen täydellisyyttä, sosiaalisen kanssakäymisen, ja täydellisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen kuvaavaan behaviorismiin, ja täydellisesti ihmistä yksilönä, yksityisyyden osalta persoonallisuutta, ja siten vain pelkkää ulkonäköä, kuten sukupuoli yleensä kognitiisuudella, ilman kauneutta, ja näin siten heitteillejättävästi, ja laiminlyövästi, käsitellen.
Todellisuudessa nämä ovat ihmisen käyttäytymistä, tapoja ja eleitä, kuten heidän muodostamiaan ihmisryhmiä ja joukkoja, muodostavia, tapahtumia, kuten vuodenaikojen vaihteleminen, ja niiden erottaminen kuvaavia, ihmisen ja hänen itsensä, yksilön muovaamia, ympäristöön soveltamia, ja ympäristöön sopivia, ympäristölle sopeutuneen, ihmisen, eli yksilön jolla on persoonallisuus, omaksumia käyttäytymis-malleja. Näitä on terveydelle saatavina yleisinä tapahtumina, yhteiskunnassamme, erilaisina yhteiskunta-poliittisina ja siten myös vaadittuina tapahtumina.
Ihmiset kiinnittyvät toisiinsa näin, ja muodostavat siten käyttäytymiskaavoja ympäristöön soveltamalla, käyttäytymis-malleja, pelkästä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, joka ei siten ole täydellistä. Se ei omaksu siten sääntöjä, kuten yksityisyys ja sen muodostaminen. Psykologi ei nykyään enää saa kilpailla tällä. Se ei ole turvallista, tai edes koskaan laillista, turvallisuuden takia, näin hänen muodostaessaan pelkkää sadistisuutta ympäristölleen. Hän ei enää huolehdi turvallisesti ympäristölleen onnistumisen elämyksistä, vaan hänen ympäristönsä aiheuttaa, ja hänen ympäristönsä on aina luotava ympäristö hyvinvoinnille, yleiskunnon ollessa virike- ja viriteympäristönä, jo valmiiksi hänen takiaan. Voidakseen muodostaa yleiskuntoa virike-ja viriteympäristönä, hän tarvitsee ympäristön, omalle yleiskunnolleen, joka muodostaa näin häntä ympäröivälle ympäristölle, pakotteen ja vaateen, tarpeen muodostaaa viritteellinen ja onnistumisen elämyksellinen ympäristö, yhteiskuntamme.
Tämä toiminta on verikostotonta. Se ei saa aiheuttaa onnistumisen elämyksin, esim. ulkonäköpiirre- vammauttamista, jota voidaan pitää mm. sukupuolisena epäkypsyytenä, joka liittyy seksuaalisuuden omaksumattomuuteen onnistumisen elämyksin, ei käytöshäiriöihin. Kuten hän antaa usein itse ymmärtää, ohjatessaan vain onnistumisen elämyksiään, persoonallisuudeltaan, vankina pitäen vapaudenriistoon, vaikka vapaudenriisto, on pelkästään alueistolla tapahtuvaa, seksuaalista sosiaalista kanssakäymistä, kolmiulotteisuuden puuttuessa onnistumisen elämyksettömän ympäristön osalta, mielen toimintojen kohdalta julkisen sikiön kehityksen vapaudesta, ja frustraation, coping-keinon ja defenssin osalta, niiden ollessa täysin julkisia, ja jopa julkeavia seurattavia, psykologisia toimintoja.
Todellisuudessa nämä ovat ihmisen käyttäytymistä, tapoja ja eleitä, kuten heidän muodostamiaan ihmisryhmiä ja joukkoja, muodostavia, tapahtumia, kuten vuodenaikojen vaihteleminen, ja niiden erottaminen kuvaavia, ihmisen ja hänen itsensä, yksilön muovaamia, ympäristöön soveltamia, ja ympäristöön sopivia, ympäristölle sopeutuneen, ihmisen, eli yksilön jolla on persoonallisuus, omaksumia käyttäytymis-malleja. Näitä on terveydelle saatavina yleisinä tapahtumina, yhteiskunnassamme, erilaisina yhteiskunta-poliittisina ja siten myös vaadittuina tapahtumina.
Ihmiset kiinnittyvät toisiinsa näin, ja muodostavat siten käyttäytymiskaavoja ympäristöön soveltamalla, käyttäytymis-malleja, pelkästä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, joka ei siten ole täydellistä. Se ei omaksu siten sääntöjä, kuten yksityisyys ja sen muodostaminen. Psykologi ei nykyään enää saa kilpailla tällä. Se ei ole turvallista, tai edes koskaan laillista, turvallisuuden takia, näin hänen muodostaessaan pelkkää sadistisuutta ympäristölleen. Hän ei enää huolehdi turvallisesti ympäristölleen onnistumisen elämyksistä, vaan hänen ympäristönsä aiheuttaa, ja hänen ympäristönsä on aina luotava ympäristö hyvinvoinnille, yleiskunnon ollessa virike- ja viriteympäristönä, jo valmiiksi hänen takiaan. Voidakseen muodostaa yleiskuntoa virike-ja viriteympäristönä, hän tarvitsee ympäristön, omalle yleiskunnolleen, joka muodostaa näin häntä ympäröivälle ympäristölle, pakotteen ja vaateen, tarpeen muodostaaa viritteellinen ja onnistumisen elämyksellinen ympäristö, yhteiskuntamme.
Tämä toiminta on verikostotonta. Se ei saa aiheuttaa onnistumisen elämyksin, esim. ulkonäköpiirre- vammauttamista, jota voidaan pitää mm. sukupuolisena epäkypsyytenä, joka liittyy seksuaalisuuden omaksumattomuuteen onnistumisen elämyksin, ei käytöshäiriöihin. Kuten hän antaa usein itse ymmärtää, ohjatessaan vain onnistumisen elämyksiään, persoonallisuudeltaan, vankina pitäen vapaudenriistoon, vaikka vapaudenriisto, on pelkästään alueistolla tapahtuvaa, seksuaalista sosiaalista kanssakäymistä, kolmiulotteisuuden puuttuessa onnistumisen elämyksettömän ympäristön osalta, mielen toimintojen kohdalta julkisen sikiön kehityksen vapaudesta, ja frustraation, coping-keinon ja defenssin osalta, niiden ollessa täysin julkisia, ja jopa julkeavia seurattavia, psykologisia toimintoja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.