On olemassa sellaisia suolavesi altaita joissa tarjotaan fysikaalista rentoutumista painottomassa tilassa en tiedä veden suolapitoisuutta mutta se kai määritellään kehon tiheyden mukaan jotta saadaan täydellinen leijjunta olotila.
Kysymys kuuluu jos ihminen asetetaan tälliseen suolavesialtaaseen joka olisi lisäksi umpinainen pullo ja ( jossa on tietysti hengitys mahdollisuus) niin miten hän kokee koko kappleen kiihdytyksen itsessään? esim jos se tiputetaan vapaaseen pudotukseen vaikka 30 kilometrin korkeudelta.
Kysymys kuuluu jos ihminen asetetaan tälliseen suolavesialtaaseen joka olisi lisäksi umpinainen pullo ja ( jossa on tietysti hengitys mahdollisuus) niin miten hän kokee koko kappleen kiihdytyksen itsessään? esim jos se tiputetaan vapaaseen pudotukseen vaikka 30 kilometrin korkeudelta.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Ei mitenkään, Koska vapaassa pudotuksessa ei koe painovoimaa, ei siis tunne muutenkaan mitään, miten tuntisi vedessä?
Ajattelin kokisiko jotain kiihtyvyyttä kun on jo painoton. G voimat tuntuu kuitenkin kiihdytyksissä ja vastaa samaa tunnetta joka painetta syvemällä vedessä?
Huomaisi kyllä viimeistään vetäessään vettä henkeen.
Jos allas liikkuu avaruudessa kiihtyvyydellä G, on paine tasan sama kuin maan pinnalla levossa. Jos kiihtyvyys avaruudessa on 2G, on kehoon kohdistuva paine edelliseen verrattuna kaksinkertainen.
Altaan koosta ja nopeudesta kokee syvänmeren paine vaikutelmaa, eikö? eikä normaalia kiihtyvyyttä koska vesimassat painaa sekä edestä että' takaa ?
Niin se 2G vaikutus on muistaakseni jo 10 metrin syvyydessä. Vesi painaa jokapuolelta kehoa, kuten meren pohjassa.
jatketaan koetta, A Einsteinin hissi esimerkiään ei siis toimisi kyseisessä vesikellunta tilanteessa, mitä siis painovoima todella on ?
Elottomalle esineellä ei tietenkään ole mitään painovoimatuntemuksia vaan se tuntemus on ihan ihmisen ym, orgaanisen elämän kummajaisia, (kasvit myös epäilemättä tuntee gravitaation esim itävän perunan itu nousee maasta ylös ilman valoa)
Josain suhteellisuusteorian kaksos esimerkissä mainittiin että se kumpi kokee kiihtyvyyden sen aika hidastuu, toimiiko se myös esimerkin vesisäiliössä jossa ei koe kiihtyvyyttä vaan vain paineen vaihtelun.
Sinänsä esimerkkini todistaa että painovoima on vain ihmisaistin tuntemus joka voi myös muuttua..
"Jos allas liikkuu avaruudessa kiihtyvyydellä G, on paine tasan sama kuin maan pinnalla levossa. Jos kiihtyvyys avaruudessa on 2G, on kehoon kohdistuva paine edelliseen verrattuna kaksinkertainen. "
Ups nyt kirjoitin roskaa. Sama paine kuin maan pinnalla vaatisi altaassa 10 metrin syvyydessä oloa ja kiihtyvyyttä G. Täytyyhän ilmanpaine maanpinnalla ottaa huomioon ja se vastaa 10 metrin vesipatsasta. Jotta metrin syvyydessä altaassa saataisiin sama paine kuin maanpinnalla, täytyy aluksen kiihtyvyys olla 10G. Meniköhän nyt oikein.
"Niin se 2G vaikutus on muistaakseni jo 10 metrin syvyydessä. Vesi painaa jokapuolelta kehoa, kuten meren pohjassa. "
2G vaikutus tulee altaassa 20 metrin syvyydessä, kun ilmapainevaikutus jää aluksessa pois ja se täytyy lisätä.
Ihminen on kaasuolio jonka elintoiminnat perustuvat aika lailla kaasun paineeseen, ainakin tuntemukset kuten vesiesimerkki todistaa.
Painovoiman tuntu kehossa on sisä avaruudellinen tapahtuma kokemus. Vesi jota vereksi sanomme liikkuu taukoamatta ja väsymys on tietenkin monien eri elimien yhteisvaikutusta vaikka kiertopumppu tekee tärkeimmän työn. Ihmisen pitää siis levätä ja paras lepoasento on titenkin makuu asento eli mahdollisimman littana koska veden pumppaaminen korkeuksiin on raskasta, ( olisiko aivojen paras paikka alempana mutta enemmän ovat turvassa ylhäällä)
Ihmisen asettuessa suolaveteen loppuu ihmiskehon sisäinen paineen rasitus kehon joustavaan ja huokoiseen kuoreen , kaikkien vesi altaiden reunoille kohdistuu fysikaalista painetta eli painovoiman tuntu on lähinnä ja selkeimmin fysikaalisesti ilmaistuna kehon nesteen sisäisen paineen suhde kehon ulkokuoreen ihoon .
Mielenkiintoista, että Ihminen kestää kiihdytystä parhaiten sinun kuvailemassasi altaassa. Hitausvoima välittyy kehoon paineena jokapuolelta. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka suuria G-voimia ihminen kestää tälläisessa altaassa. Se riippuu varmaan siitä kuinka suurta painetta keho sietää ja se on varmaan jossain sukelluskokeissa laskettu. Siinä paineen laskuvaihe on muistaakseni vaarallisinta - syntyy typpikuplia vereen, jos paine laskee liian nopeasti.
Taisi tulla aamuyön ajatusvirhe??? Kiihtyvyydellä on suunta. Paine pinta-alaksikköä kohti ei ole sama kuin kiihtyvyys. JB:lle en viitsinyt edes vastata, se kun on fysiikasta täysin pihalla.
Ei vastaa. G-voiomalla on suunta, paineella ei.
"Elottomalle esineellä ei tietenkään ole mitään painovoimatuntemuksia vaan se tuntemus on ihan ihmisen ym, orgaanisen elämän kummajaisia, (kasvit myös epäilemättä tuntee gravitaation esim itävän perunan itu nousee maasta ylös ilman valoa)"
Elottomilla esineillä tuskin on tuntemuksia, mutta muuten väitteesi on taas kerran älytön. Välillä tuntuu, että todella pyrit selittämään kaiken päin seiniä. Ei kukaan voi oikeasti aina olla väärässä. Ei niin tyhmää olekaan.
Väite, ettei eloton esine koe kiihtyvyyttää on täysin ahteerista. Eloton tietokoneesi tiltaa jo melko pienissä kiihtyvyyksissä.
Tahallista trollausta siis. Edes ämpärityhmä ei voi jokaisen väitteensä suhteen olla metsässä. Jo tilastollinen todennäköisyys puhuu muuta.
Jos ihmisen tiheys on hyvin lähellä veden tiheyttä, niin miten ihminen on "kaasuolio"?
Vai voitko kertoa, millä kaasulla normaali-ilmanpaineessa tiheys on 1.
Ei kun ajattelen näin. Jos esimerkiksi kellut vesialtaassa, et tunne painovoimaa. Mutta tämähän vastaa avaruudessa G:n kiihtyvyyttä. Siis keho on melkein "vettä" ja kun on vettä ympärillä tunnet vain sen aiheuttaman painevaikutuksen. Painevaikutus on hivenen suurempi mitä syvemmällä vedessä olet. Samoin jos G olisi suurempi paine olisi kauttaaltaan hivenen suurempi. Asiaa voit kokeilla sukeltamalla esim. parin, kolmen metrin syvyyteen. Jos suljet silmät ja pyörähdät,
tunnetko G:n vaikutuksen - sillähän on suunta?
Voi että ei ole mitään huumorin tajua, asiaa pidän vähän vitsinä, olemme toki paljon lähempänä kaasu kuin mineraalioloita.
Kelluminen paikallaan vastaa nollageetä, koska veden noste ts. sama tiheys kuin kehollasi, kumoaa painovoiman. Ei veden paine sitä kumoa.
Jos olisit lähiavaruudessa vapaasti kiihtyvässä putoamisessa, kokisit 0 geetä, mutta kiihtyvyytesi olisi 9,82 m/sek ^2.
Yhden G.n kiihtyvyydellä on suunta, vedenpaineella ei ole.
Noste vaikuttaa juuri veden paineen kautta. Jos upotat pyöreän styroxpallon veteen
sen alaosaan vaikuttava paine on suurempi kuin yläosaan vaikuttava ja juuri tämän vuoksi se pyrkii ylös. Tätä paineen aiheuttamaa voimaa kutsutaan nosteeksi. Jos upotat lyijypallon veteen se menee pohjaan, vaikka siihen vaikuttaa noste - koska noste on kuitenkin on pienempi kuin lyijyn paino.
Miten määrittelet kaasuolennon ja mineraaliolennon eron? Kaasu on aineen olomuoto, johon mineraalitkin voidaan muuttaa, kunhan lämpöä on riittävästi.
Menehän koulun penkille takaisin. Perusmääritteetkin tuntuvat olevan ihan hukassa. Vai oliko tuokin aivotuhnu "vähän vitsi" ?
Vaikka upotat lyijypainon Mariaanien hautaan, uppoaa se pohjaan, vaikka paine siellä on valtavan paljon suurempi kuin pinnalla. Noste ei ole suhteessa paineeseen, vaan tiheyteen. Vesi lähes kokoon puristumattomana nesteenä säilyttää melko tarkasti tiheytensä paineen kasvaessa.
Ajattelehan asia uusiksi.
"Vaikka upotat lyijypainon Mariaanien hautaan, uppoaa se pohjaan, vaikka paine siellä on valtavan paljon suurempi kuin pinnalla."
Ei noste tietenkään riipu syvyydestä. Se on kappaleen syrjäyttämän vesimäärän paino. Jos mittaat paineen syvyydessä 1000m ja 999m sekä niiden erotuksen se on sama kuin paine-ero esim. 1m ja 2m syvyyksissä. Tämän vuoksi nostekin on sama eri syvyyksissä.
Jos laitetaan metrin mittainen rautasylinteri pystyyn veden alle. Lasketaan pohjaan vaikuttava paine ja ylapintaan vaikuttava paine (sivuihin vaikuttavat paineet kumoavat toisensa). Paineen aiheuttama voima alapintaan - paineen yläpintaan vaikuttava voima = sylinteriin vaikuttava noste.
Otetaan esimerkki.
Kappale lepää tasaisella alustalla pohjassa. Se on muotoiltu niin, että puolet kappaleen pohjasta on nestesäiliön pohjaa vasten. Välissä ei siis ole vettä. Pohjaa vasten olevan osan ulkopuolelle ulottuvat helmat kappaleen alalaidassa (50 % yläpinnan alasta) kokevat veden paineen ylöspäin. Tällainen kappale siis kokee mielestäsi vain 50 % siitä nosteesta, jota se kokisi, jos pohjan ja kappaleen välissä olisi joka paikassa vesi.
Sitäkö tarkoitat?
Johan pieraisit. Mene kyselee tota krematorion luunkerääjältä.
On se.
Asia on juuri noin kuinka sinä esitit. IHTEK ehkä sukellusesimerkillään esitti asian vähän hämärästi. Paineen lisäys ei lisää nostetta, mutta ylä- ja alapinnan kokonaispinta-aloihin vaikuttavien paine-erojen lisääminen kasvattaa. Upotettavan kappaleen ollessa vakiokokoinen, upotusnesteen tiheys sanelee nosteen.
Paineen lisäys ei ole suoraan G:n kumoamisen lisäykseen, mikäli paineen nosto ei tapahdu väliaineen tiheyttä nostamalla.
Piti olla: "Paineen lisäys ei ole suoraan verrannollinen G:n kumoamisen lisäykseen, mikäli paineen nosto ei tapahdu väliaineen tiheyttä nostamalla. "
Tämä tuntuu ristiriitaiselta sen kanssa, että noste on kappaleen syrjäyttämän vesimäärän paino. Tilanne on kuitenkin se, että pohjan kosketuspinnan kohdistama voima kappaleen 50% osaan pohjaan + nesteen kappaleen pohjan 50% osaan kodistava nostava voima on tasan yhtäsuuri kuin se, jonka neste kohdistaisi pohjaan samassa syvyydessä, jos koketuspintaa ei olisi. Eli noste kappaleeseen ylöspäin vaikuttava voima on juuri määritelmän mukainen.
"Upotettavan kappaleen ollessa vakiokokoinen, upotusnesteen tiheys sanelee nosteen."
Siis noste on määritelty kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino. Tiheys on taas massa/tilavuus. Jos G kasvaa kaksinkertaiseksi nestemäärän paino kaksinkertaistuu eli noste kaksinkertaistuu, mutta tiheys pysyy samana.
Miten paino ja massa eroavat toisistaan? Eikö hitausmassa ole sama kuin gravitaation aiheuttama paino? Miten menee pieleen tiheys=paino/ tilavuus?
Väite, ettei eloton esine koe kiihtyvyyttää on täysin ahteerista. Eloton tietokoneesi tiltaa jo melko pienissä kiihtyvyyksissä.
Sorry mutta enkö selitä sen jo viestissä "29.10.2012 17:46".
Taisin kadottaa punaisen langan. Voitko tarkentaa, jos en ymmärrä.
Tässä taitaa olla ainakin kaksi eri keskustelijaa sinun lisäksesi. En ole lukenut koko ketjua. Katson vinkkisi.
Mikä ero on massalla ja painolla.
Tiheys on massa: tilavuus. Jos g nousee yhdestä kahteen, eikö nesteenb (massa) paino muutu tuplaksi? Eikö tällöin nesteen tiheyskin ole määritelmän mukaan tupla?
Wiki: "Massa (muinaiskreikaksi μάζα, tunnus m) on fysiikan perussuure, joka kuvaa toisaalta kappaleen hitautta voiman vaikuttaessa siihen, toisaalta kappaleen kykyä tuntea ja aiheuttaa gravitaatiovoimia.[1] Arkikielessä painolla tarkoitetaan yleensä kappaleen massaa."
"Tiheys on massa: tilavuus. Jos g nousee yhdestä kahteen, eikö nesteenb (massa) paino muutu tuplaksi? Eikö tällöin nesteen tiheyskin ole määritelmän mukaan tupla?"
Jos g nousee kaksinkertaiseksi paino tuplaantuu. Mutta huom. tiheys pysyy samana, hitaus pysyy samana ja kyky tuottaa gravitaatiovoimaa pysyy samana. (Jätetään tässä suhteellisuusteorian vaikutus pois, koska mitätön)
Tämä on aika perusfysiikkaa. Arkikielen käytänteet eivät sovi tähän.
Ok. Hiffasin.
Kun puhutaan tiheydestä puhutaan hitausmassasta ja kun siihen lisätään gravitaatio voidaan puhua siitä painosta tai oikeastaan voimasta, jonka kyseinen hitausmassa ko. gravitaatiossa saa aikaan. Inertia pysyy, voima muuttuu.
Vai hiffasinko sittenkään?
Massa on kappaleen kyky vastustaa liikettä tai liikkeen jatkuvuutta.
Paino on kappaleen paino kyseisissä olosuhteissä, esim kuussa auto painaa kuudesosan, avaruudessa kiertoradalla auton PAINO on mikrogrammoja.
silti seinään osuessaan jos henkilö on välissä pienelläkin nopeudella auton MASSA liikkeen jatkuvuus tuntuu suurelta.
Toinen esimerkki vedät pumppukärryllä trukkilavaa jossa on sanomalehtiä, kuorman PAINO on tonni. lattia on sile ja kärry liikkuu helposti käytävää pitkin. tulet T-risteykseen ja huomaat ettei kärryn aisa käännynnään vaan jatkaa suoraan, ja seinään törmäys on väistämätön. Vauhdin ollessa pieni jättäydyt siihen väliin yrittäen jarruttaa samalla voimakkaasti, kärry tulee ja litistyt hiemän väliin.. et murra luitasi, mutta kipeää teki. Kärryn MASSA aiheutti vauriot. Samalla tavalla avaruudessa olisi käynyt jäädessäsi kapselin ja taakan väliin. Avaruudessa käy jopa pahemmin koska et voi jarruttaa kitkan puutteen takia ennekuin olet seinän ja taakan välissä, käytävä esimerkissä jarrutit jo parimetriä ennensainää, mutta suhteellisesti kevyt menosi aikaisemmin sai vauhtia kerääntymään hieman liikaa ja pari metriä ei riittänyt.
Itse aikoinaan vetäisin tuolla tavalla käsin vedettävän rehuvaunun seinään ja jättäydyin väliin mutta viime sekunnille väistin, onneksi.
Tuo on selvää. Massan ominaisuus on hitaus. Tiesin myös, että fysiikassa puhutaan erikseen gravitaatiomassasta ja inertiamassasta, vaikka ne ovat arvoiltaan samoja. Epäselvää oli, voiko tiheydestä puhuttaessa käyttää painoa massan sijaan. Nyt ymmärrän, ettei voi.
Sekoitat aineen olomuodon ja koostumuksen toisiinsa. Varsin iso kömmähdys.
Hiili ja kalsiumkin voivat olla myös kaasumaisessa muodossa. Mikä muka estää?
Sovitaan sitten että ihminen on enemmän kaasuolio.
Jos olomuodoista puhutaan, ihmisessä on vettä yli 70 % ja se vesi on nestemäisessä muodossa. Kaasua ihmisessä on hyvin vähän, jos suolistokaasuja, vereen liuennutta happea ja aivopieruja ei huomioida.
Teillä on fysiikka ihan pihalla, ihminen joka on kaasuolio saattaa haihduttaa monta litraa vettä päivässä huokoisen kuorensa kautta.
Monista kaasuista käytetään nimeä nestekaasu .
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/3121
Turha teidän kanssa jänkkää minusta ihminen on kaasuolio vaikka sitten vain nesteen kaasuntamis kyvyn ansioita.
No voihan noinkin nimittää. Sanotaanhan kalojakin vesieläimiksi. Ihminen elää suurimman osan ajastaan kaasussa ja pumppaa keuhkoillaan ilmaa pitääkseen energiantuotantoa yllä. Jos menee veden alle pitää ottaa kaasupullot mukaan ja avaruusmatkoillekin tarvitsee happisäiliöt. Olkoon sitten kaasuolio ei paha.
Ei, vaan ihminen on energiaolio. Kaikki ihmisen alkeishiukkaset ovat pohjimmiltaan energiaa, kuten nestekaasukin.
Kylä nää oot pässi.
Aivan oikein ehkä joku ei tykkää kun käyttää ihmisestä nimeä olio, sanotaan niille Homo kaasusabiens, lisäisin tähän vielä Homo kaasusabiens autoihminen.
Nythän on niin että Homo kaasusabiens autoihminen ei tule enää toimeen ilman uutta evoluution suomaa ulkokuortaan autoa. Ajettele jos jokin humanoidiporukka tulee Maata tutkimaan niin mitä he ajattelisivat yhdistelmästä Homokaasu sabiens ja auto. Kaukaa katsottuna ei tiedä kumpi on isäntäolio, jonkinlaisella luonnontieteellisellä tutkimuksella voisi arvioida symbioosi ainakin älykkäät nykyautot jotka kohta määrää koska pitää hypätä kyytiin ja pois.
Ajatella evoluution ihmettä kukaan olio ei ole koskaan ennen Homo kaasusabiens autoihmistä liikkunut 300 km/h vain kevyen jalan painalluksen avulla.
Itseasiassa jokin humanoidilaji saattaisi päätellä Maan päälle rakennettua valtateiden, talojen ja tehtaiden verkostoa yhdeksi eläväksi olioksi ja siltä se näyttääkin, tiet ovat suonia jossa virtaa erilaisia välttämätöntä energiaa välittäviä soluja ym ym ym kaikkea elintoimintaa piisaa. Saattaisi pitää myös pahana loisena joka on valloittanut Maan tuhoten kaiken altaan,, toisaalta saattaisi pitää hyvin kauniina oilona josta ottavat kuvia ja jatkavat matkaa.
Muuten olen lähes varma että tällä oliolla jossa olemme duunareita on olemassa myös jonkinlainen kolektiivinen äly, me yksittäiset Homo kaasusabiensit ei vain tajuta eikä myönnetä että ajattelemme sen ajatuksia:)
No mutta kun tullaan siihen ylempään puoleen eli tietoisuuteen niin sanomme että tietoisuus on universumin informaation polttopiste, tämän kaikki fysiikka jo todistaa.
Olette väärässä.
"Monista kaasuista käytetään nimeä nestekaasu ."
Ihminen on suurelta osin vettä. Vesi esiintyy usien myös kiteisessä muodossa. Ihminen on kideolio ts. kristalliolio.
Ja psykologia todistaa, että JB11 on totaalisen pässi, jonka ajatus on lukkiutunut spiraaliratoihin ja kuussa käymättömyyteen.
Aineen neljäs olomuoto on plasma. Olen vakuuttunut, että ihminen on ektoplasmaolio ja kotoisin ulkopuolisista ulottuvuuksista. Ektopalsmaihmisen tietoisuus on I Fresnellinalueen äärimäinen kulkuaikavääristymä.
"Kaukaa katsottuna ei tiedä kumpi on isäntäolio, jonkinlaisella luonnontieteellisellä tutkimuksella voisi arvioida symbioosi ainakin älykkäät nykyautot jotka kohta määrää koska pitää hypätä kyytiin ja pois."
Tämä oli oikeastaan jo pidemmällä, kun hevonen oli kulkuneuvo. Isäntä saattoi juhlista lähtiessään sammahtaa rattaille ja sitten myöhemmin aamutunteina herätä kotipihassaan rattailla, kun hevonen oli hänet ominpäin tuonut kotiin.
"Saattaisi pitää myös pahana loisena joka on valloittanut Maan tuhoten kaiken altaan"
Aivan oikein tältä vaikuttaa. Tai jos bakteeri istutetaan kasvualustaan se syö kaiken syötävän ja myrkyttää alustan ja lopulta kuolee omiin jätöksiinsä.
"Muuten olen lähes varma että tällä oliolla jossa olemme duunareita on olemassa myös jonkinlainen kolektiivinen äly, me yksittäiset Homo kaasusabiensit ei vain tajuta eikä myönnetä että ajattelemme sen ajatuksia:"
Voisi ajatella, että tuo tieverkosto on verenkierto ja internet jossain vaiheessa sen hermosto.
Olipa taas raikkaasti ajateltu.
Ei mikään noista.
Ihminen on henki. Maallinen tomumajamme on vain väliaikainen materialistinen asumus ikuiselle hengelle.
Ihminen on henkinen olio.
hei nyt! en ole täällä puhellut mitään Kuussa käynnistä, mitä pakkaa siis sekoitat.
Olen ollut kyllä teoreettisesti kiinostunut Kuulennoista ja siitä olisiko se voitu ns. lavastaa. Vahvimmat todisteet ovat tietenkin kuvatodisteet ja niistä varsinkin ns. myöhempien aikoje hienot Apollokuvat joita ei tasan varmaan voi tehdä studiossa ta missään i Aritzonassa, mutta kyllä Islannin tulivuorien tuhkaamilla ja laavaheitteiden reijittämillä elottomilla jäätikkötuntureilla.
Olen vain sitä mieltä että tällä perusteella on mahdollista että Kuussa ei ole käyty tai sitten onkin käyty, mutta suokaa anteeksi eihän tällaisen pässi idiootin pidäkään kaikkea ymmärtää .
hellan lettas ei ainakaan elävänä, Batmanin vihollinen Jäämies kideolio,. juu
Tämä oli oikeastaan jo pidemmällä, kun hevonen oli kulkuneuvo. Isäntä saattoi juhlista lähtiessään sammahtaa rattaille ja sitten myöhemmin aamutunteina herätä kotipihassaan rattailla, kun hevonen oli hänet ominpäin tuonut kotiin.
Ihan yhtä elävänä kiteisenä kuin niin, että ihmisessä oleva vesi olisi kaasumaisessa muodossa.
Massa (lepomassa) on kappaleen ominaisuus ja se säilyy kaikissa paikoissa.
Sen lyhenne on m ja yksikkö kg
Paino on voima joka kohdistuu kappaleeseen gravitaatiokentässä. Se siis riippuu
kappaleen paikasta ja kappaleen massasta.
Sen kaava on m*g ja yksikkö kg*m/s^2 eli massa*kiihtyvyys, jossa kiihtyvyys kuvaa gravitaatiokentän voimakkuutta.
Olet totaalisen väärillä jäljillä: Eihän vapaasti putoavassa hississäkään ihminen tuntisi kiihtyvyysvoimia, vaan päinvastoin rupeaisi (lähes) vapaaseen leijuntaan, kunnes ilmanvastus hidastaisi hissin vapaata putousliikettä niin, että alkaisi taas virtuaalipainoa löytyä.
Ymmärsin kyllä että mitä vapaassa pudotuksessa tapahtuu, ei tiedä koska se alkaa.
Ensimmäinen kysymys oli kiihdytyksen G voima vaikutukset.
Gravitaatiokentässä kiihtyvyys vaikuttaa kaikkeen samalla voimalla ja molekyylien välistä "painetta" ei tule. Jos sen sijaan allastasi aletaan työntää joltain sivulta kiihtyvyydellä x, astuu inertia mukaan jokaisen molekyylin kohdalla ja kiihdytys tuntuu.
kyllä sen vapaan pudotuksen alkamisen tuntee. Silloin tulee "painottomaksi". Inertiamassa ja gravitaatiomassa ovat ekvivalentteja, mutta inertiasta et pääse painottomuudessakaan eroon.
Mutta miten se tarkalleen tuntee, jos ei ole näkyväisyyttä eroittaako edes hitaan pyörimisen.
Aihetta sivuten aika mielenkiintoinen kieli poskessa kirjoitettu artikkeli.
http://what-if.xkcd.com/12/