Onko mielestänne pelkkä sattuma, että ongelmat tulivat samanaikaisesti. Erään tiedon mukaan vesitornissa oli muovinen sisäpussi. Tieto pitäisi todentaa. Voiko ilmiön takana olla jokin, johon voi laittaa etuliitteen geo-. Rikkoontuiko Talvivaarassa muovikalvo. Keksin sanan geoenerginen. Resonanssi vaiko paine kiinteän pohjan ja kalvon välillä, ideoikaa.
Talvivaaran ja Jkl:n vesitornin yhteys
tut1
6151
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Arvelusi on aivan väärä. Molemmat on rikkonut Yhdysvaltain presidentinvaalikamppailu, jossa vaankieliosavaltiot ovat keikkuneet puolelta toiselle.
Varmaankin suomen vesitornit joutuu syyniin ja veden hinta nousuun, Talvivaara saa mättää pakskojaan ja ympäristön tonttien hinnat senkuin laskee.
Jos sangossa on pussi ja se särkyy, särkyykö sankko samalla??
Vesitornissa on väitteesi mukaan käynyt noin.. Ei pussin riikkontuminen muuta betoniin kohdistuvaa kuormitusta promillen osiakaan.
Taisi olla samanaikainen tapahtuma ihan muuten vaan ja pato siis sen pohja on alkanut vuotaa päivien aikana ja vuotava vesi söi suojakerroksia pois jolloin repeämä kasvoi noihin mittoihin. Ei vuoto sekunnissa tullut, kuten romahdus tapahtui.
Pitkä sadekesä ja ilmankosteus tekivät rakenteista tasaisen kosteita. Ensimmäiset miinuskelit käynnistivät kapillaari-ilmiön. Voisiko se vaikuttaa kymmenien metrien päähän ( Talvivaara )? Muovissa oli valmiiksi reiät. Vuotaminen oli hidasta, koska muovi oli tiivisti alustassa kiinni. Vuotaminen nopeutuu, jos ilmaa on välissä ( huokoset ). Ilma lauhtui, huokoset kaukana ulkokehällä sulkeutuivat. Käynnistynyt vuoto muutti suuntaa, nyt se kulkeutui pitkin muovin alapintaa. Aikaisemmin olisi pitänyt mainita, että vesisäiliön betonista oli sideaineet hävinneet. Vesi alkoi nousta säiliön sisäreunaa pitkin. Se muutti kitkaa vaikuttaen voimien jakautumiseen. Voima saattoi jakautua jopa toispuolisesti.
>
Älä nyt hullujas puhu. Kyllä se kapillaari-ilmiö toimii pluskeleilläkin.
>
Tuskin sentään.
>
Ei kai sentään.
>
Mistäs tiedät ?
>
Enpä usko.
Yritätkö nyt vajavaisella fysiikan tuntemuksella yrittää keksiä jotain omia kuvitteellisia prosesseja ? Pysytkö yhtään miettimään, miten hölmöiltä tuollaiset oletuksiin ja virheellisiin kuvitelmiin perustuvat sepitelmät näyttävät ?
hoaa" niin betonirakenteen lujuus heikkenee ja rommaus. Tuosta saattaa hyvinkin olla kyse JKL.n vesitornissa.
............................. Huom! Vesihöyry on kaasumaisessa muodossa oleva vesi, joka pystyy läpäisemään diffuusiosuojaamattoman(=kaasua läpäisevä) materiaalin:
- Diffuusiosuojaamaton vesieriste,
- Maali, Jne.
Kaasua läpäisevä pinta ei estä pinnan alla olevan materiaalin hidasta kostumista, mutta kaasua läpäisevä pinta estää pinnan alla olevan materiaalin kuivumisen!
- Kosteus pääsee esimerkiksi maalipinnan läpi vesihöyrynä(=kaasu), mutta kun vesihöyry tiivistyy vedeksi(=neste) maalikalvon alle, niin se ei pääsekään enää pois maalikalvon alta, koska maalikalvo läpäisee kaasua – mutta se ei läpäise nestettä. Tämän takia maalipinta lohkeilee ja irtoaa karkeastakin -puu, -betoni, -jne pinnasta!
Kosteus-hengittävyys.
Kosteus-hengittävä rakenne=ilmainen kosteudentasaaja:
Kun puhutaan kosteus-hengittävästä rakenteesta/kosteus-hengittävästä rakennusmateriaalista, niin se ei tarkoita fyysistä hengittävyyttä, vaan se tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa kosteutta ja kykyä luovuttaa sitomansa kosteus.
Kun kosteus-hengittävän materiaalin kosteus-hengittävyyttä ei katkaista kosteus-hengittämättömällä materiaalilla:
- Maali, muovi, lastulevy, kipsilevy, yms, niin silloin kosteus-hengittävä materiaali toimii huoneilman kosteuden tasaajana (vertaa ilman kostutin). Kun huoneilman kosteus on suurempi kuin kosteus-hengittävän materiaalin, esimerkiksi hirsi, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi sitoo kosteutta niin kauan että huoneilman ja hirren kosteus ovat yhtä suuret. Kun huoneilman kosteus on kuivempi (=pienempi) kuin hirren kosteus, niin kosteus pyrkii tasaantumaan, eli hirsi luovuttaa nyt sitomaansa kosteutta niin kauan että hirren kosteus ja huoneen kosteus ovat samat.
Huomaa että puu on paras, mutta vain yksi kosteus-hengittävistä materiaaleista. Betonikin on kosteus-hengittävä materiaali tasan tarkkaan niin kauan, kunnes se pinnoitetaan kosteus-hengittämättömällä materiaalilla! ..............................
http://pappasmurffi.nettisivu.org/kv-kosteusvauriot-mista-johtuu/#Yleis_ohjeita_kosteusvauriohome_korjauksiin_