Sivulla http://tekniikanmaailma.fi/uutiset/ näkyy tänään otsikko
”Bugatilta hyperurheiluauto”
Tekstissä Bugatti taipuu kuitenkin muotoon ”Bugattin suunnitelmissa on…”
Samaa vierasnimien astevaihtelutonta taivutussääntöä olisi suonut noudatettavan myös otsikossa: ”Bugattilta hyperurheiluauto”.
Samalla sivulla on otsikko
”Opel Mokkan hinnat alkavat 21 816 eurosta”
Tuossa TM on välttänyt onnistuneesti mokan. ☺
Volkswagenin maahantuoja VV-Auto Group Oy taivuttaa markkinointiviestinnässään mallinimeä Jetta johdonmukaisesti väärin: ”Jetasta on sukeutunut…”, ”Uuden Jetan vakiovarusteet…” jne.
http://www.volkswagen.fi/VV-Auto/VW5.nsf/0/210A6181DBED3736C22572440030B630?OpenDocument
Kielioppisääntöjen mukaan pitäisi tietenkin taivuttaa ”Jettasta, Jettan” jne. Lieneekö sitten kyseessä tietoinen valinta – yritetäänkö mallinimi mukamas kotouttaa suomalaiseen kielenkäyttöön?
”Bugatilta hyperurheiluauto”
Tekstissä Bugatti taipuu kuitenkin muotoon ”Bugattin suunnitelmissa on…”
Samaa vierasnimien astevaihtelutonta taivutussääntöä olisi suonut noudatettavan myös otsikossa: ”Bugattilta hyperurheiluauto”.
Samalla sivulla on otsikko
”Opel Mokkan hinnat alkavat 21 816 eurosta”
Tuossa TM on välttänyt onnistuneesti mokan. ☺
Volkswagenin maahantuoja VV-Auto Group Oy taivuttaa markkinointiviestinnässään mallinimeä Jetta johdonmukaisesti väärin: ”Jetasta on sukeutunut…”, ”Uuden Jetan vakiovarusteet…” jne.
http://www.volkswagen.fi/VV-Auto/VW5.nsf/0/210A6181DBED3736C22572440030B630?OpenDocument
Kielioppisääntöjen mukaan pitäisi tietenkin taivuttaa ”Jettasta, Jettan” jne. Lieneekö sitten kyseessä tietoinen valinta – yritetäänkö mallinimi mukamas kotouttaa suomalaiseen kielenkäyttöön?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Olet oikeassa. Vain pieni osa vieraista nimistä on astevaihtelun piirissä, ja ne ovat luonteeltaan vanhoja ja vakiintuneita, esimerkiksi Kalkutta : Kalkutassa. Tällaiset tapaukset voidaan katsoa myös sovinnaisnimiksi, vrt. esim. Kreikka : Kreikan, Riika : Riian. Ja yleensä kyse on maantieteellisistä nimistä, ei ihmisten, yritysten tai tuotteiden nimistä.
Kieli on kuitenkin muuttuvaista. Vaikka kielitoimisto sanoo, että sovinnaisnimiä ei tule enää lisää, niitä tulee kuitenkin. Eri asia on, että ilmiötä ei ehkä pidetä hyväksyttävänä kirjakielessä.
Kotouttaminen saattaa olla tavoitteena Jetta-tapauksessa, mutta Bugatti-sanan väärä taivutus lienee vain lipsahdus. Minultakin muuten saattaisi lipsahtaa ”Opel Mokkan”, koska Mokka-sana tuo mieleen Juhla-Mokan (Pauligin uuskielessä ”Juhla Mokka”, jonka taivuttamista valmistaja tuntuu välttävän kuin ruttoa ja kirjoittaa ”Juhla Mokka -kahvista”).
Tekniikan Maailman parhaisiin puoliin ei taida kuulua huoliteltu kieliasu. Siellä näyttää olevan myös ”Renaultilta” (po. Renault’lta).
"Osmo Antero Wiio (s. 4. helmikuuta 1928 Porvoo) on suomalainen viestinnän professori emeritus, toimittaja ja entinen kansanedustaja. Wiio on tunnetuimpia suomalaisia organisaatioviestinnän tutkijoita ja opettajia. Wiio on myös tullut tunnetuksi tulevaisuudentutkijana, tieteen kansanomaistajana ja käytännön viestinnän edistäjänä.
Wiio valmistui Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisteriksi 1954, mutta suoritti lehdistöopin laudatur-opinnot Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa Helsingissä. Yhteiskuntatieteiden tohtoriksi hän väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 1968.[1] Wiion väitöskirja käsitteli tekstin ymmärrettävyyttä.
Wiio toimi Helsingin kauppakorkeakoulun professorina 1973–1975, liberaalisen kansanpuolueen kansanedustajana 1975–1979 sekä Helsingin yliopiston viestinnän professorina ja viestinnän laitoksen esimiehenä 1978–1991.
Wiio on kirjoittanut lukuisia viestintää käsitteleviä oppi- ja tietokirjoja. Tekniikkaa ja tietotekniikkaa käsitteleviä yleistajuisia artikkeleita Wiio on kirjoittanut useisiin lehtiin 1950-luvulta lähtien. 1950- ja 1960-luvuilla Wiio toimi toimittajana radiossa ja lehdistössä ja perusti Tekniikan Maailma -lehden vuonna 1952. Hän myi lehden vuotta myöhemmin."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_A._Wiio
Kirjoitti omaa palstaa TM:ssa pitkään ja joskus viime vuosinakin.
Osmo A. Wiio ei ole ollut vuosikymmeniin vastuussa Tekniikan Maailman kieliasusta (jota toki minäkin pidän yleisesti ottaen ihan mallikelpoisena).
Kolumnistina Wiio toki on toiminut (Tieteen maailmasta-palstan puitteissa) aivan viime aikoihin saakka. Lounastin kesällä seurueessa, johon Osmo A. Wiio kuului, ja sain kuulla hänen omasta suustaan tiedon, että tuolle TM:n palstalle kirjoittaminen on jäänyt häneltä lopullisesti taakse. Lienee anteeksiannettavaa 84-vuotiaalle! – Wiio kertoi kuitenkin olevansa yhä kirjoittajana mukana eräässä kirjahankkeessa.
Osmon kirjoittamia (silloin vielä ei-tieteellisiä, harrasteeseen liittyviä) kirjoja ja artikkeleita olen lukenut hartaalla mielenkiinnolla jo viitisenkymmentä vuotta sitten.
Lounaallamme oli mukana myös Osmon puoliso Leena – miehensä tavoin erittäin nuorekas ja miellyttävällä tavalla humaanin vaatimaton ja ystävällinen ihminen. Joitakin viikkoja sitten sain yllätyksekseni lukea lehdestä Leena Wiion kuolinilmoituksen. Osanottoni Osmolle ja muille läheisille!
Mitähän yritit sanoa pitkällä lainauksellasi netin vessanseinästä? Ainakaan sinulla ei ollut mitään sanottavaa siitä, mistä keskusteltiin. Wiion laki siis taas toteutui. (Googlaa "wiion lait".)
Jos tarkoitit, että kolumnisti olisi vastuussa lehden kieliasusta tai voisi asemansa perusteella siihen vaikuttaa mainittavasti, et oikein tunne viestinnän käytäntöä.
että asiantuntijana esiintyvällä ei ole päättelykykyä eikä edes ymmärrä lukemaansa.
"...perusti Tekniikan Maailma -lehden vuonna 1952."
Wiioon verrattuna olet melkoisen naurettava tai melkein kehen tahansa.
Kiusallista, että kirjoitetaan noin hämärästi. Tietämättömät, kuten tässä minäkin, eivät saa käsitystä siitä, missä mennään.
Jos epäillään sitä, että Wiio olisi perustanut kyseisen lehden, niin esimerkiksi täälläkin kerrotaan samaa:
http://www.tiedetoimittajat.fi/?sivu=apurahat&uutinen=361
Nimimerkki ”Äläs nyt” oli leikannut ja liimannut tekijättömältä verkkosivulta tekstiä kertomatta, miten se hänen mielestään liittyy keskusteluun tai muuhunkaan.
Jos tarkoitus oli kommentoida virkettäni ”Tekniikan Maailman parhaisiin puoliin ei taida kuulua huoliteltu kieliasu”, niin se jäi sanomatta, samoin kuin se, mitä Wiion toiminta asiaan kuuluu.
Vähän niin Hesarin kieliasua koskevaan huomautukseen copypastettaisiin pätkä jonkun Erkon elämäkertaa sellaisena, kuin se on kirjoitettu johonkin satunnaiseen lappuseen tai sivuun.
Tapahan se on sekin sanoa, ettei tykkää jostain lausumasta mutta ei osaa esittää mitään asia-argumentteja sitä vastaan.
Tietysti vastaus liittyy aiheeseen ja kopioinnista selviää miten. Jos olet sen vertaa lehteä lukenut, että kykenet sitä arvostelemaan, niin luulisi lehdestäkin selvinneen.
Joo olet yksinkertainen. ”Tietysti” ja ”kopioinnista selviää miten” kertovat selvää kieltänsä siitä, että sinäkään et osaa vastata. Kyvyttömyys vastata ei olisi häpeä, ellei sinulla olisi ollut tarvetta julistaa sitä julkisesti ja samalla möläytellä.
Sinulle sitten ei selvinnyt vieläkään ))
"Heikosti sujuneiden oppikouluvuosien jälkeen Aatos Erkko kouluttautui Columbian yliopistossa New Yorkissa, mikä edesauttoi hänen kasvuaan suomalaiseksi kosmopoliitiksi. New Yorkin jälkeen hän kiersi keräämässä vaikutteita amerikkalaisesta lehtimaailmasta eri puolilla Yhdysvaltoja.
On jossakin määrin epäselvää, oliko kustantajan rooli Aatos Erkolle oma luontainen valinta vai perheen ja perinteen asettama pakko. Erkko itse muisteli myöhemmin myös julkisesti, että hän olisi tahtonut merille nauttimaan liikkumisen ja kulkemisen vapaudesta."
http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/4859/aatos-erkko
Toisin kuin Wiio, Erkkoa kiinnosti lähinnä vain rahan teko.
Mielestäni Tekniikan Maailman kieliasu kestää vertailun minkä tahansa yleisaikakauslehden kanssa, sanomalehdistä puhumattakaan.
TM on kuitenkin erikoisalan lehti, jonka lukijakunnalle Bugatti on jokseenkin yhtä vanha ja vakiintunut kuin Kalkutta maantieteilijöille. Vastaavia ovat esimerkiksi Mercedes -> Mercedeksen, Chevrolet -> Chevroletin, ja miksei Jetta -> Jetan. TM:n lukijoille nämä ja monet muut ovat selviä sovinnaisnimiä.
Opel Mokkan taivutuksen vakiintuminen jää nähtäväksi.
Renaultin taivuttaminen "Renaultilta" on luonnollista, koska enemmän kuin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta ääntää sen renaultiksi, ei rönooksi. Sama koskee Peugeotia – kirjoitusasu Peugeot'ta näyttää aika älyttömältä, vaikka onkin kieliopin mukainen.
Sitten on lukemattomia rajatapauksia: Citroën päättyy nasaaliin, ei n-äänteeseen, joten pitäisikö kirjoittaa "Citroën'n"? Entä miten se pitäsii ääntää? Daimler taas on alun perin saksalainen nimi mutta sittemmin englantilainen automerkki, jossa loppu-r ei äänny – pitäisikö siis kirjoittaa Daimler'n? Loppu-r ei äänny Jaguar'ssakaan.
PS.
Olen joskus 50-luvulla kuullut kansanmiehen puhuvan "Austimesta". Silloin se kuulosti hassulta, mutta paljon myöhemmin opin ymmärtämään sen.
Olen täsmällen samaa mieltä TM:n lukijan kanssa. Antaa Kielitoimiston suositella mitä haluaa. Me kielenkäyttäjät puolestamme kirjoitamme niin kuin haluamme. Näin kaikki tulevat onnellisiksi!
Yleisaikakauslehtien kieliasu on keskimäärin enintään välttävä. Lukekaa joskus (hyviä) kirjoja.
”Citroën” ei pääty nasaalivokaaliin, paitsi suomalaisten hyperkorrekteissa ääntämisyrityksissä. Ja nasaalivokaalia selvästi tarkoitat, koska lisäät ”ei n-äänteeseen”. (Oikeasti n on nasaali, ja Citroën lausutaan [sitroen]. Ranskassa vähän toisin, mutta tämä koskee lähinnä painoa ja ja /r/-foneemin ääntämystä, ei nasaalivokaalia, joka tässä sanassa on vain suomalaisten luuloissa.)
Heh, Citroën lausutaan kylläkin suomeksi "sitikka"... Ja Austin taipuu luonnollisesti kuten mäystin.
Ei liity mitenkään enää aiheeseen, mutta satuin muistamaan joskus 70-luvulla perhepiirissä juuri näistä käydyn keskustelun. Joku kysyi, miten "Ceylon" äännetään, mihin enoni heitti välittömästi "Se äännetään 'Sri Lanka'"
Tarkoitit kai "Citroën lausutaan [si.tʁɔ.ˈɛn]."
Iltalehdessä taas taivuttavat ainakin tällä kertaa "Mercedesille". Aika oudolta kuulostaa.
http://www.iltalehti.fi/formulat/2012112516370706_fo.shtml
Entäs sitten päinvastoin suomalaiset nimet? Perämeren Röyttien taivuttamista esimerkiksi "Röyttän" on kai pidettävä paikallisena murteellisuutena, jota ei sovi yleiskielessä jäljitellä. Onhan näitä muitakin vastaavia, kuten Hetta jne.
Työministeri Veikko Helteen kansa tunsi pelkästään Helteenä.
Hänen kuolemansa jälkeen YLEn pääuutisissa kerrottiin Nummelassa olleen tilaisuus, jossa paljastettiin Veikko Hellen muistopatsas.
Onhan näitä kuultu muitakin, yhtä selvin yleiskielen yhteyksin. Lonkahan oli vähän epäselvempi asia. Lieneekö kukaan vielä puhunut esimerkiksi Martti Ahtisaarista?
Osoittaa vain, että suomi on vielä epäkypsä kieli lapsen kengissään. Ei kuulu sivistyskieliin vielä aikoihin.
Olen aina ollut samaa mieltä suomen kielen alkeellisuudesta. Tuskinpa latinassa, ranskassa, kreikassa tai englannissa vastaavia ongelmia on ollenkaan kuin yllä esitetyt taiivutusongelmat.
Mistähän puhunette? Muistakaa, että ajattelukin voi olla alkeellista.
Jos katsot ketjun otsikkoa, asia voi sinullekin valjeta tai sitten ei. Ajattelusi alkeellisuuteen emme voi vaikuttaa.
Vieraskielisille ovat suomalaiset nimet vierasnimiä. Perin huonosti niitä kohtelevat ilman taivuttamistakin. Tuoreita esimerkkejä on brittien "Juväskylä".
Mutta miksi TM käyttää sanaa vierinvastus puhuttaessa renkaista, vaikka vakiintunut termi on vierintävastus? Eihän TM käytä myöskään sanaa toiminperiaate puhuttaessa toimintaperiaatteesta.
Klassikko kiistelyn aihe on tietenkin sana suodin v suodatin. Jälkimmäinen on tietysti ainoa oikea, joten eihän asiassa ole edes mitään kiistaa.
Jos nimien astetta ei saa vaihdella, niin miten taivutetaan esimerkiksi Jett ja Bugatt? Onko se Jett Jettsta Jettin (talo talosta taloon) ja Bugatt Bugattsta Bugattin?
Vierintävastus vakiintunut? Riippunee siitä, keneltä kysyy. Onko kielenhuoltajilla tähän jokin viisas perustelu? En muista nähneeni sanaa toimintaperiaate Teknarissa, mutta mielestäni vierintävastusta on myös siinä esiintynyt.
tuota "vierinvastus" käytetään muuallakin.
Suodinkangas, suodatin. (vieritin)
Vierinvastus, vierintä. (suodanta)
( ) Noinkin voi taivuttaa tarvittaessa.