Koe: Kylmempi lämmitti lämpimämpää, uunia

13.11.2012 keskiyö:
Laitoin IR:ää heijastavan keksipaketin alumiinifoliopalasen jäähtyvän uunin päälle 1-2 cm ilmavälillä ja pintalämpötila näytti nousseen muutamassa minuutissa 44,8 °C:stä 45,6 °C:en..
Muutaman minuutin päästä tästä (tätä raporttia kirjoittaessani ylös) alumiinifolion alapuolella lämpötila oli noussut jo 46,2 °C:een. (Ja uuni ei edes ole nähnyt tulta yli 12 tuntiin).

Ne joilla on kokemusta uuneista, uuninpankoista, tietänevät varoa niiden pintain uuslämpiämistä ja sen vaaroista jos tavaroita jättää sen päälle. Voivat turmeltua tai sulaa..

Ilman muuta alufolio oli kylmempi kuin uuni ja silti uunista osa lämpesi tämän takia.. Maapallon suhteen sama juttu ! Yläpuolella on kylmempää kerrosta, joka heijastaa IR:ää takaisin maapallon pintakerroksia lämmittäen..

Kylmempi voi siis todellakin lämmittää itseään lämpimämpää, empiirisesti todettu fakta. MOT.
28196
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Olet siis keksinyt itsestään lämpiävän uunin. Hae ihmeessä patentti. Eipä tarvitse enää ostaa halkoja vaan alumiinifoliorulla riittää.

Äänestä

Space blanket on keksitty jo eikä se keksijä ole minä.
Lämmittää ihmisiä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Space_blanket

Vai onko NASA tuossakin tehnyt salaliiton Punaisten ristien kanssa ? ;D

Äänestä

Kyllähän tuon kaikki fiksut ihmiset tietävät ja ymmärtävät. Mutta asian selittäminen tuolla tavalla tuntuu olevan monille muille liian vaikeaa ymmärrettäväksi. Siksi perinteinen villahoususelitys on heille ehkä ymmärrettävämpi:

Villahousut eivät lämmitä yhtään mitään siinä mielessä, että ne tuottaisivat lämpöenergiaa. Mutta ne villahousut lämmittävät ahteria kovalla pakkasella sitä kautta, että ne toimivat lämpöeristeenä. Ja mitä paksummat villahousut, sitä enemmän ne lämmittävät. Toinen vastaava esimerkki on talojen seinissä lämpöeristeenä käytettävä lasivilla. Se ei tuota lämpöenergiaa, mutta 20 cm lasivillaa eristää (eli "lämmittää") paremmin kuin 10 cm lasivillaa.

Aivan vastaavasti myös ilmakehän hiilidioksidi toimii lämpöeristeenä, ja sen lisääntyminen ihmiskunnan tupruttelujen takia aiheuttaa lämpöeristyksen lisääntymistä ja maapallon pintalämpötilan kohoamista eli ilmaston lämpenemistä.

Äänestä
  • JOS hiilidioksidi toimii lämmöneristeenä, ja sitä siis onilmassa, niin minkä aineen se syrjäyttää ilmakehässä. Koska samassa paikassa ei voi olla kahta ainetta. Jos syrjäytettävä aine on parempieristeinen, niin silloinhan hiilidioksidin lisääminen huonontaa eristettä, eli lämpötila laskee.
    Sama kuin seinässä korvaisi lämmöneristeen huonostieristävällä aineella.

    Äänestä

Jos tuo hiilidioksidi olisi hyvä lämpöeriste niin sitähän käytettäisiin, mutta eipä sitä missään ole käytössä eristeenä.

Äänestä
  • Hiilidioksidi on erittäin hyvä lämpöeriste ilmakehässä. Aivan kuten villahousut ovat hyvä lämpöeriste ahterin ympärillä ja lasivilla talojen seinissä. Oikea eriste jokaiseen paikkaan, eikö vain.

    Äänestä

  • lämpöeristys kirjoitti:

    Hiilidioksidi on erittäin hyvä lämpöeriste ilmakehässä. Aivan kuten villahousut ovat hyvä lämpöeriste ahterin ympärillä ja lasivilla talojen seinissä. Oikea eriste jokaiseen paikkaan, eikö vain.

    Mitä paskaa tuokin on. Vanhoissa taloissa on seinissä ontto tila, koska ilma toimii lämmöneristeenä. Samaten ikkunoissa lasien välillä oleva ilma toimii lämmäneristeenä. Jos ikkunan välille tai seinän sisään pumpattaisiin jatkuvalla syötöllä hiilidioksidia, se ei eristäisi yhtään sen paremmin kuin ilmakaan, todennäköisesti huonommin. Yleensä voidaan sanoa, että kaasuseokset eristävät yksimolekyylistä kaasua paremmin, koska niissä on enemmän resonanssia molekyylien välillä, kun on erikokoisia molekyylejä.

    Veikkaisin että tyyppi ja happi kaasuseoksena ovat paljon parempia lämmöneristäjiä kuin hiilidioksidi. Ja hiilidioksidia ei muutenkaan ole kuin murto-osa hapesta muutenkaan ilmakehässä. Vasta kun päästäisiin tasolle 10% CO2:ta voitaisiin puhua siitä että hiilidioksidi on merkittävä kaasu ilmakehässä. Tähän on kuitenkin vielä matkaa, sillä ilmakehässä on vain 390 ppm CO2:ta.

    Äänestä

  • asiantuntija. kirjoitti:

    Mitä paskaa tuokin on. Vanhoissa taloissa on seinissä ontto tila, koska ilma toimii lämmöneristeenä. Samaten ikkunoissa lasien välillä oleva ilma toimii lämmäneristeenä. Jos ikkunan välille tai seinän sisään pumpattaisiin jatkuvalla syötöllä hiilidioksidia, se ei eristäisi yhtään sen paremmin kuin ilmakaan, todennäköisesti huonommin. Yleensä voidaan sanoa, että kaasuseokset eristävät yksimolekyylistä kaasua paremmin, koska niissä on enemmän resonanssia molekyylien välillä, kun on erikokoisia molekyylejä.

    Veikkaisin että tyyppi ja happi kaasuseoksena ovat paljon parempia lämmöneristäjiä kuin hiilidioksidi. Ja hiilidioksidia ei muutenkaan ole kuin murto-osa hapesta muutenkaan ilmakehässä. Vasta kun päästäisiin tasolle 10% CO2:ta voitaisiin puhua siitä että hiilidioksidi on merkittävä kaasu ilmakehässä. Tähän on kuitenkin vielä matkaa, sillä ilmakehässä on vain 390 ppm CO2:ta.

    Kaksikin videota on Youtubessa ja itse BBC näyttää toista muistaakseni, jossa CO2 pullossa nostaa sen lämpötilaa enempi kuin ilma kun lämpölamppu lämmittää pulloja. Mutta toisinkuin videot antaa ymmärtää, kyse saattaa olla osin/myös/sijasta konvektion muutoksesta. Raskaampi kaasu virtaa huonommin ja näin eristää paremmin.

    SPU-eriste toimii styroxia eristävämpänä kun on raskaampi kaasu (hiilivety).

    "Polyuretaanin lämmöneristävyys perustuu eristekaasun alhaiseen lambda-arvoon, eli lämmönjohtolukuun. Toisin sanoen kaasulla on suuri lämmönvastus.
    ”Eristekaasuna voidaan käyttää esimerkiksi pentaania, joka on yleisesti käytetty hiilivety.”
    http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/polyuretaani on kallis mutta mainio eriste/a256945

    Thermal conductivity-arvot:
    Rikkidioksidille (SO2) 0.008 W/m/K
    Argonille ja CO2:lle n.0.014 W/m/K
    Ilmalle n. 0.024 W/m/K

    Joten SO2:ssa, CO2:ssa tai Argonissa "upotettu" styrox ja nopeasti päällystettynä kalvolla tai alu-foliolla olisi parempi eriste kuin normaali styrox.

    Äänestä

Niin, kasvihuoneuskovaisenhan ei kannata muistaa sitä, että suurin vaikutin kokeessasi oli konvektion häiritsemisen ja kappaleen lämmönjohtokyvyn aiheuttama tapahtuma, säteilyn osuus on näihin nähden mitätön.

Melko sama kuin väittäisit 100m MM-tittelin haltijan parantaneen ennätystään kun hänet heitettiin jyrkänteeltä alas.

Äänestä

Toisinsanoen katin haamu on "hansuli" joka ei ymmärrä lämpöopista hvttuakaan.

Äänestä

katti voi testata hypoteesiaan sillä, että kääntää hellan folioineen kylelleen ettei konvektio esty.

Äänestä
  • Olen tehnyt senkin, tosin lämmittimenä käytin tv-ruutua. Ja vertasin vielä 2 erilaista kalvoa, toinen läpinäkyvä PE-kalvo ja toinen alumiinikerroksen omaava kalvo,
    jälkimmäinen lämmitti enempi.

    Äänestä

Asiantuntija puhuu asiaa.
Sodan jälkeen kun oli pulaa materiaaleista, eli ei saanut edes saahanpurua
ns. suljettua ilmatilaa käytettiin eristeenä rakennuksissa.

Se oli vain kennorakenne, missä tyhjät kennot olivat mahdollisimman tiiviitä.

Nyt sahanpurua näkyy olevan ylenmäärin, kun sitä riittää muutaman
itämaan tietäjän korvien väliinkin.

Jos CO2 olisi hyvä eriste, sitä käytettäisiin termospulloissa tyhjön sijaan.

http://principia-scientific.org/index.php/latest-news/heat-streams-one-way-not-two-how-greenhouse-gas-physics-fails.html

Äänestä

Lait alufolio myös pipon alle. Se auttaa!

Äänestä

Termodynamiikan lakien mukaan kylmempi ei lämmitä kuumempaa, mutta voi kyllä vähentää kuumemmasta poistuvaa lämpövirtaa. Aivan kuten toppatakki tekee pakkasella, kyllä sekin "lämmittää" käyttäjäänsä, vaikka lämpöä koko ajan siirtyy käyttäjästä toppatakin läpi poispäin. Mutta ilman toppatakkia lämpöä karkaisi vielä enemmän.

Jokainen joka on laskenut lämmön siirtymistä eristeiden ja materiaalien läpi ymmärtää, miksi uunin pintalämpötila nousi kun lämmöneristystä uunin pinnan yläpuolella lisättiin.

Kyse on siis lämmöneristyksen tehostumisesta, mutta edelleenkään kylmä ei voi lämmittää kuumempaa kappaletta. Jos joku kumoaa tämän fysiikan lain, hänellekin varmaan voi luvata nobelin palkinnon, ja rutkasti omaisuutta jos älyää patentoida keksintönsä.

Äänestä
  • Uuninpintakin on oma kappaleensa varsinkin jos alla on murtumarako ja siis erillinen kappale.
    Tällöin kylmempi folio voi lämmittää itseänsä kuumempaa kappaletta.

    Äänestä

Oikke, siis kyse on nimenomaan uunin pintalämpötilasta, eikä lisääntyneestä lämpöenergiasta.

Kakluuninkin saa pysymään kuumana huomattavan pitkään eristämällä sen huoneesta 10cm. vuorivillakerroksella, joka säästää halkoja eli lämmityskustannuksia huomattavasti.

Äänestä
  • Jepu,
    suvella tuo ois tarpeen ettei tuu liian kuuma huone.
    No oikeasti, uuninluukkua pidetään kiinni jos lämmintä. Ja aukaistaan jos kylymee että uunin jäähtyminen ja lämmitysvaikutus tehostuu.

    Pointti oli alustuksesa sen osottaminen, että lämpöä voi heijastua takaisin itseä kylmemmästä..

    Äänestä

"Pointti oli alustuksesa sen osottaminen, että lämpöä voi heijastua takaisin itseä kylmemmästä.. "

Juuri tuossa on se pointti joka ei kestä tarkastelua.
Jos selittää lämmönsiirtoa fotoneilla, "kylmempi" fotoni ei voi absorboitua kuumempaan pintaan.

En kylläkään moiti tuosta, kun se näkyy johtavam monet oikeatkin tiedemiehet harhaan.

Tuo johtaa siihen että kaksi samanlämpöistä kappaletta lämmittäisi toisiaan yhtä paljon, joka on sama kuin eivät lämmittäisi toisiaan lainkaan, eli nolla,
zero, nada.

Se on nollasummapeliä, eli funktion = merkin eri puolille voi sijoittaa mitä tahansa lukuja jotka kumoavat toisensa.

http://climaterealists.com/index.php?id=10587

Äänestä
  • S:"Jos selittää lämmönsiirtoa fotoneilla, "kylmempi" fotoni ei voi absorboitua kuumempaan pintaan."

    Kun mlljoonien IR-fotonien virta kylmemmästä pinnasta menee kohti lämpimämpää pienestä aukosta suureen laatikon sisään tai luonnossa ruohikon pienen raon välistä alapuolelle multakokkareiden väliin, niin et kai vakavissasi väitä, että se IR-fotonivirta kimpoaa takaisin sieltä pienestä raosta takaisin ja jok'ikinen vieläpä ?

    Äänestä

Minähän sanoin ettei se absorboidu, eli kylmenpi ei lämmitä kuumempaa
edelleenkään.

Pulaa sinä vain laatikkojesi kanssa, tuossa on havainnollistettu kasvihuoneesi.

"GENERAL CONCLUSIONS:
The greenhouse effect inside greenhouses is due to the blockage of convective heat transfer with the environment and it is not related, neither obeys, to any kind of “trapped” radiation. Therefore, the greenhouse effect does not exist as it is described in many didactic books and articles.
The experiment performed by Prof. Robert W. Wood in 1909 is absolutely valid and systematically repeatable.
In average, the blockage of convective heat transfer with the surroundings causes an increase of temperature inside the greenhouses of 10.03 °C with respect to the surroundings temperature."

http://www.biocab.org/Experiment_on_Greenhouses__Effect.pdf

Äänestä
  • Hei! Et vastannut erittäin oleelliseen fotoni laatikossa/ruohikon alla -kysymykseen. Olet jo ainakin 3. denialisti joka vaikenee siitä ja väistää sen.
    Onko 1900-luvunkin fysiikka jo niin vakeaa ?
    Fotonit hebreaa ?

    Miten käy -20C fotonien jotka iskeytyvät syvälle IR-mittarini sisään tai laatikon reiästä sisään tai ruohikon sisään kun niiden lämpötila on vaikka 20 C ?

    Äänestä

Faktahan on, että kasvihuoneilmiö ei perustu siihen, että kylmempi lämmittäisi lämpimämpää. Näin se vaan on.

Siihen se perustuu kyllä, että ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidi lisää ilmastojärjestelmän ( meret, maanpinta troposfääri ) kykyä varastoida energiaa. Eli hiilidioksidi toimii eräänlaisena "peittona" maan ympärillä. Ei kovin huomattavana sellaisena, mutta kuitenkin pienetkin muutokset aiheuttavat isohkojakin asioita, joista yksi selkeimmistä lienee arktiksen merijäiden hupeneminen.

Äänestä

Kylläpäs peitto on hapristunut pahasti kun ei ole lämmennyt 16 vuoteen.
Arktismerijäät ovat ennätyksessä, onko peitto vaikuttanut niihinkin, niin ettei ole päässyt sulamaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


KATin haamu kirjoitti:

13.11.2012 keskiyö:
Laitoin IR:ää heijastavan keksipaketin alumiinifoliopalasen jäähtyvän uunin päälle 1-2 cm ilmavälillä ja pintalämpötila näytti nousseen muutamassa minuutissa 44,8 °C:stä 45,6 °C:en..
Muutaman minuutin päästä tästä (tätä raporttia kirjoittaessani ylös) alumiinifolion alapuolella lämpötila oli noussut jo 46,2 °C:een. (Ja uuni ei edes ole nähnyt tulta yli 12 tuntiin).

Ne joilla on kokemusta uuneista, uuninpankoista, tietänevät varoa niiden pintain uuslämpiämistä ja sen vaaroista jos tavaroita jättää sen päälle. Voivat turmeltua tai sulaa..

Ilman muuta alufolio oli kylmempi kuin uuni ja silti uunista osa lämpesi tämän takia.. Maapallon suhteen sama juttu ! Yläpuolella on kylmempää kerrosta, joka heijastaa IR:ää takaisin maapallon pintakerroksia lämmittäen..

Kylmempi voi siis todellakin lämmittää itseään lämpimämpää, empiirisesti todettu fakta. MOT.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu