"Siveyslain" pelastumisehdot

Lässyti lässyti. Meitä ei sun valhees kiinnosta.

Siveysvyö päälle, Siveyslaki tyynyn alle ja eikä muuta kuin Jeeuksen tuloa odottamaan.

Tämä on sinulle: ylen siveät pyhät!

Syytäjähenkiset eivät pelastu, eleivät tee parannusta ja ala pyytää anteeksi omia syntejään, sensijaan, että pilkkaavat vain kokoajan toisia.

No onhan siinä jotakin somaa, kun entiset adventistit istuvat illat pitkät miettimässä adventismia. Ilonsa kullakin.

Siveyslaki on vahna termi, jota nykykielessä vastaisivat sanat "moraalilaki" tai "eettinen laki." Etiikka oli vielä vajaat sata vuotta sitten siveysoppi ja vasta muutamana viimeisenä vuosikymmenenä sana "siveys" on alkanut tarkoittaa ensisijaisesti vain sukupuolisiveellisyyteen liittyvää.

Vanha jo uskonpuhdistajilta periytyvä tapa yrittää saada jonkinlainen ote Vanhan testamentin moniin lakeihin, on jakaa laki kolmeen kategoriaan. Ensinnäkin siihen, mikä on arvoltaan pysyvää eettistä lakia, moraalilakia (siis ennenvanhaan siveyslakia), jollaisena uskonpuhdistajat pitivät esimerkiksi kymmenen käskyn lakia. Toisena ryhmänä ovat seremonialait, eli temppelilait koskien uhreja, temppelin toimituksia ja ehkä juhlia. Kolmantena ryhmänä yhteiskunnalliset tai sosiaaliset lait, jotka säätelivät kaupankäyntiä, avioliittoa, kanteita toisia ihmisiä vastaan ja jotka myös määrittelivät rangaistuksia eri rikoksiin.

Tämä jako on kohtuullisen hyvä kuvaamaan Israelille annettujen lakien käyttötarkoituksia, mutta en pidä sitä kovin hyvänä työkaluna lakien mahdollisen pysyvän arvon määrittelyssä. Jeesuksen ja Paavalin opetus antavat meille paljon selkeämmän käsityksen siitä, mikä oikein on. Kyse ei kuitenkaan ole mistään adventistisesta keksinnöstä vaan vanhasta protestanttisesta perinteestä.

Kai

Jaa, ettei ole siveyttä Raamatussa??
Se riippuu luonnollisesti kääntäjän sanavarastosta.

Jumalan laki = Jumalan tahto = Jumalan olemuksesta lähteneitä periaatteita. Vain Jumalan tahdossa on iankaikkinen elämnä mahdollista - siksi laintäyttäjänä