Eikö asuntojen hintojen pitäisi laskea?

Ei inflaatioilla ole tuon taivaallista merkitystä kun verrataan asuntojen hintoja ja käytössä olevia tuloja. Vuosikymmeniä sitten hinnat olivat halvat mutta tulot olivat pienet. Kyllä asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet tai pysyneet samana mutta laatu merkittävästi parantunut.

Mitä tulee veroihin niin niistä ainakaan lapsiperheiden on turha kitistä. Suurin osa veroista kun käytetään palveluihin ja tulonsiirtoihin joita erityisesti lapsiperheet käyttävät. Ei verot katoa tuhkana tuuleen vaan niillä kustannetaan sitä kaikkea kivaa mita kansalaiset yhteiskunnalta vaativat. Nimenomaan vaativat, mitään ei pyydetä. Siksi veroaste on korkea.

Näin se vain on kirjoitti:

Ei inflaatioilla ole tuon taivaallista merkitystä kun verrataan asuntojen hintoja ja käytössä olevia tuloja. Vuosikymmeniä sitten hinnat olivat halvat mutta tulot olivat pienet. Kyllä asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet tai pysyneet samana mutta laatu merkittävästi parantunut.

Mitä tulee veroihin niin niistä ainakaan lapsiperheiden on turha kitistä. Suurin osa veroista kun käytetään palveluihin ja tulonsiirtoihin joita erityisesti lapsiperheet käyttävät. Ei verot katoa tuhkana tuuleen vaan niillä kustannetaan sitä kaikkea kivaa mita kansalaiset yhteiskunnalta vaativat. Nimenomaan vaativat, mitään ei pyydetä. Siksi veroaste on korkea.

Lue lisää

" Ei inflaatioilla ole tuon taivaallista merkitystä kun verrataan asuntojen hintoja ja käytössä olevia tuloja. "

Tuossa aiemmassa kommentissani tarkoitin numeraalisia hintoja niinkuin miten sen kirjoitinkin.

" Merkittävin asuntojen numeraalisia hintoja kasvattava tekijä on kuitenkin yleinen inflaatio. Juuri inflaation johdosta jo rakennettujenkin asuntojen numeraaliset hinnat nousevat niiden vanhetessa siksi koska rahan arvo laskee yleensä aina enemmän kuin mitä asuntojen arvo laskee niiden vanhetessa. "

Näin se vain on kirjoitti:

Ei inflaatioilla ole tuon taivaallista merkitystä kun verrataan asuntojen hintoja ja käytössä olevia tuloja. Vuosikymmeniä sitten hinnat olivat halvat mutta tulot olivat pienet. Kyllä asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet tai pysyneet samana mutta laatu merkittävästi parantunut.

Mitä tulee veroihin niin niistä ainakaan lapsiperheiden on turha kitistä. Suurin osa veroista kun käytetään palveluihin ja tulonsiirtoihin joita erityisesti lapsiperheet käyttävät. Ei verot katoa tuhkana tuuleen vaan niillä kustannetaan sitä kaikkea kivaa mita kansalaiset yhteiskunnalta vaativat. Nimenomaan vaativat, mitään ei pyydetä. Siksi veroaste on korkea.

Lue lisää

"Suurin osa veroista kun käytetään palveluihin ja tulonsiirtoihin"

Tuo on totta, juuri ja juuri. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetuksen menoista 40% on hallintoa eli toden totta suurin osa (60%) käytetään vielä oikeisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin. Ennustan kyllä, että muutaman vuoden päästä hallinto vie verotuloista yli puolet.

Hyvätuloisen maksavat palkastaan puolet veroa. Eikö se ole kohtuullista että toisen puolen saavat pitää vai mitä olet ajatellut veroprosentiksi? Kyllä joku tolkku verotuksessakin pitää olla. Jos sitä liikaa kiristetään lähtevät hyvätuloiset muihin maihin töihin. Sen jälkeen verotulot vähenevät, köyhien olot eivät ainakaan parane.

"Rakennusala kehittyy naurettavan hitaasti verrattuna yleiseen tekniikan kehittymiseen."

Kehitystä kuitenkin tapahtuu hitaasti mutta varmasti. Ei asuntoja nykyään yhtä tehottomasti rakenneta kuin 40 vuotta sitten.

Jos nyt rakentaisi 50-luvun omakotitalon sen aikaisella tekniikalla niin tontti maksaa mitä maksaa, mutta itse talon saisi halvalla rakennettua kun ei ole juoksevaa sähköä, yksinkertaiset ikkunat jne.
Tekniikka on sittemmin vähän kehittynyt ja rakennusmääräykset nousseet --> tuollaista taloa ei SAA rakentaa asumiskäyttöön enää. Jo olevissa saa toki asua..

Näkisin, että asuntojen hinnat on reaaliseen tulotasoon nähden samanhintaisia kuin ennen, mutta nykyasunnot on paremmin varusteltuja ja lämpöisempiä/mukavampia, joten loppuvetona: Suhteessa asunnot on halventuneet.

Numeraaliset hinnat tulevat jatkossakin nousemaan, mutta varustetaso kasvaa.

Laupias. kirjoitti:

Jos nyt rakentaisi 50-luvun omakotitalon sen aikaisella tekniikalla niin tontti maksaa mitä maksaa, mutta itse talon saisi halvalla rakennettua kun ei ole juoksevaa sähköä, yksinkertaiset ikkunat jne.
Tekniikka on sittemmin vähän kehittynyt ja rakennusmääräykset nousseet --> tuollaista taloa ei SAA rakentaa asumiskäyttöön enää. Jo olevissa saa toki asua..

Näkisin, että asuntojen hinnat on reaaliseen tulotasoon nähden samanhintaisia kuin ennen, mutta nykyasunnot on paremmin varusteltuja ja lämpöisempiä/mukavampia, joten loppuvetona: Suhteessa asunnot on halventuneet.

Numeraaliset hinnat tulevat jatkossakin nousemaan, mutta varustetaso kasvaa.

Lue lisää

Vai mukavempia?
Esim. 90-luvun taloissa saattaa olla halkeamia elementeissä sen verran että naapurin hajut tulevat läpi. En ole vielä vanhemmissa taloissa nähnyt että rakenteet suorastaan vuotavat, että tulee naapurin hajuja sisälle.

Kun asiaa kysyy ammattilaisilta, niin asia on niin että koneellinen ilmanvaihto pitää asunnon ilman tarpeeksi puhtaana, mutta voin sanoa ettei tämä riitä.

Ilmanvaihto on myös äänekästä. Ei tarvitse olla, mutta joudut sitten miettimään miten paljon taloyhtiön hallitus fuskaa asian kanssa, mikäli esim. huippuimuri kärähtää katolla siinä määrin että se toimii, mutta on äänekäs. Useimmiten lähtee vaihtoon vasta kun kärähtää lopullisesti, ja siihen voi mennä vuosia, ja sinulla on pesula pääsi päällä. Vanhoissa taloissa ei tällaisia ongelmia, koska melunlähteet on hyvin eristetty, eikä uusia hajoavia ja äänekkäitä huippuimureita käytetä.

Halvat materiaalit - varaudu uusissa taloissa jatkuviin pieniin remontteihin, vanhoissa ei tarvitse kun julkisivuremontti tai putkiremontti, katto ja seinät sentään kestävät sen 50 vuotta vähintään, eikä tarvitse elementtien kanssa ruveta pelleilemään jo 10-20 vuoden kuluttua.

Laupiaan paukkupieru kirjoitti:

Vai mukavempia?
Esim. 90-luvun taloissa saattaa olla halkeamia elementeissä sen verran että naapurin hajut tulevat läpi. En ole vielä vanhemmissa taloissa nähnyt että rakenteet suorastaan vuotavat, että tulee naapurin hajuja sisälle.

Kun asiaa kysyy ammattilaisilta, niin asia on niin että koneellinen ilmanvaihto pitää asunnon ilman tarpeeksi puhtaana, mutta voin sanoa ettei tämä riitä.

Ilmanvaihto on myös äänekästä. Ei tarvitse olla, mutta joudut sitten miettimään miten paljon taloyhtiön hallitus fuskaa asian kanssa, mikäli esim. huippuimuri kärähtää katolla siinä määrin että se toimii, mutta on äänekäs. Useimmiten lähtee vaihtoon vasta kun kärähtää lopullisesti, ja siihen voi mennä vuosia, ja sinulla on pesula pääsi päällä. Vanhoissa taloissa ei tällaisia ongelmia, koska melunlähteet on hyvin eristetty, eikä uusia hajoavia ja äänekkäitä huippuimureita käytetä.

Halvat materiaalit - varaudu uusissa taloissa jatkuviin pieniin remontteihin, vanhoissa ei tarvitse kun julkisivuremontti tai putkiremontti, katto ja seinät sentään kestävät sen 50 vuotta vähintään, eikä tarvitse elementtien kanssa ruveta pelleilemään jo 10-20 vuoden kuluttua.

Lue lisää

Aina on ollut huonosti rakennettuja taloja, ei ennen rakennusvirheitä ollut yhtään vähempää. Hyvin rakennettu uusi on parempi kuin hyvin rakennettu vanha. Sitä paitsi se on ihan ostajan häpeä jos ei selvistä rakennusvirheistä valita. Siihen on kymmenen vuotta aikaa talon valmistumisesta, kyllä siinä ajassa ne tulevat esiin. Sen jälkeen on turha kitistä, aivan oma vika jos ei vaivaudu mitään tekemään.

Asuntoihin ja asumiseen liittyvän verotuksen suhteellinen osuus hinnasta on kasvanut noista ajoista merkittävästi. Lisäksi on tullut lisää standardeja ja vaatmuksia ja byrokratiaa jotka pitää täyttää. Ja tämä on aiheuttanut rakennuskustannustenkin nousua joskin toisaalta kehittyneemmät tekniikat ovat laskeneet hintoja. Uudisasunnoissa rakentajan vastuita ja vanhemmissa asunnoissa myyjän vastuita on myös lisätty byrokratiaan ja lainsäädäntöön(kauppoja voidaan jälkikäteen lähteä purkamaan esim. homesyytösten perusteella). Monet myyjät ottavat vakuutuksenkin tällaisen jälkipelin varalle, ja kaikki nämä vakuutuspalvelujen tarjoajien rokotuksineen valuvat viime kädessä asuntojen hintoihin.

100 tonnia markoissa oli todellakin hyvä vuosiansio vuonna 82. Silloin oli vielä paljon alle 30mk/tunti palkkoja.

44555888888888888888 kirjoitti:

Asuntoihin ja asumiseen liittyvän verotuksen suhteellinen osuus hinnasta on kasvanut noista ajoista merkittävästi. Lisäksi on tullut lisää standardeja ja vaatmuksia ja byrokratiaa jotka pitää täyttää. Ja tämä on aiheuttanut rakennuskustannustenkin nousua joskin toisaalta kehittyneemmät tekniikat ovat laskeneet hintoja. Uudisasunnoissa rakentajan vastuita ja vanhemmissa asunnoissa myyjän vastuita on myös lisätty byrokratiaan ja lainsäädäntöön(kauppoja voidaan jälkikäteen lähteä purkamaan esim. homesyytösten perusteella). Monet myyjät ottavat vakuutuksenkin tällaisen jälkipelin varalle, ja kaikki nämä vakuutuspalvelujen tarjoajien rokotuksineen valuvat viime kädessä asuntojen hintoihin.

Lue lisää

Mitä tulee veroihin niin niistä ainakaan lapsiperheiden on turha kitistä. Suurin osa veroista kun käytetään palveluihin ja tulonsiirtoihin joita erityisesti lapsiperheet käyttävät. Ei verot katoa tuhkana tuuleen vaan niillä kustannetaan sitä kaikkea kivaa mita kansalaiset yhteiskunnalta vaativat. Nimenomaan vaativat, mitään ei pyydetä. Siksi veroaste on korkea.

Näin se vain on kirjoitti:

Mitä tulee veroihin niin niistä ainakaan lapsiperheiden on turha kitistä. Suurin osa veroista kun käytetään palveluihin ja tulonsiirtoihin joita erityisesti lapsiperheet käyttävät. Ei verot katoa tuhkana tuuleen vaan niillä kustannetaan sitä kaikkea kivaa mita kansalaiset yhteiskunnalta vaativat. Nimenomaan vaativat, mitään ei pyydetä. Siksi veroaste on korkea.

Lue lisää

Ei sinunkaan höppänän tarvitsisi niitä iänikuisia itsestäänselvyyksiä pajattaa, ja tietenkin varsin valikoivasti poimien niitä pajattaa kun omaan propakantaasi tietenkin pyrit.
Just joo, kaikkea hyvää yhteiskunta jakaa. Kelle jakaa kelle ei, ja keteä vetää kuin vierasta sikaa ?

Se on kyllä totta että juuri lapsiperheet ja yksinhuoltajatkin saavat aika paljonkin yhteiskunnalta etuuksina ja suorina tulonsiirtoina, mutta suurin osa veroista menee silti ihan johonkin muuaalle.
Hallinto, poliisi ja järjestyksen pito, tuomioistuimet ja vankilat, maanpuolustus ja rajavartio ja tullit, eri alojen valvontabyrokraatit, ulkoministeriö lähetystöineen ja kehitysapuineen mitkä nekin paljolti teollisuuden vienti-intressejä palvelevat, tieverkosto ja rataverkosto ja laivaliikenne jäänmurtajineen mitkä palvelevat teollisuutta ja
auotoilijoita, koululaitos ja yliopistot jotka nekin palvelelevat paljolti teollisuuden intressejä, erilaiset yritystuet ja maataloustuet, julkinen terveydenhuolto mikä ei kyllä enää häävisti toimi joskin se edelleen aika paljon maksaa, kela-jutut mistä jaetaan rahaa kaikillekkin joskin köyhempiä painottaen. No tässä niitä jo tulikin jotain ispmpia menoja mainittua.

Valtio ja kunnat kattavat osan menoistaan myös uutta rahaa tai velkarahaa budjettivajeiden kattamiseen ottamalla ja inflaatiota generoimalla. Inflaatio siis toimii epäsuoremminkin veron kaltaisena rokottajana, ja se tässä roolissaan kohdistuu tavalla tai toisella hampaattomassa asemassa tavarantuotannon suhteen oleviin. Se kohdistuu siis painottaen niitä jotka eivät pysty kirjoittamaan kohonneita hintoja muiden maksettaviksi tai kiristämään itselleen vastaavasti lisää palkkaa. Monopolistisissa asemissa olevilta ei inflaatio niin pure.
Lisäksi valtio saa tuloja omistuksistaan suuryrityksissä sekä maista ja metsistä.

Mitäs sinä teet työksesi jos palkka oli 100.000mk vuodessa?

Itse valmistuin -90 sähköasentajaksi ja 120.000mk vuodessa oli aika kokeneen asentajan vuosiansio.

Ja kyllä palkat nousee, se vain tuntuu siltä että ne ei nouse, koska ostovoima ei muutu, eli hintojen nousu syö aina palkankorotukset.

2002 palkkansaajien mediaaniansio oli 2047€/kk, 2011 se oli 2 776€/kk. yhdeksässä vuodessa siis 38%

Kyllä ne nousee kirjoitti:

Mitäs sinä teet työksesi jos palkka oli 100.000mk vuodessa?

Itse valmistuin -90 sähköasentajaksi ja 120.000mk vuodessa oli aika kokeneen asentajan vuosiansio.

Ja kyllä palkat nousee, se vain tuntuu siltä että ne ei nouse, koska ostovoima ei muutu, eli hintojen nousu syö aina palkankorotukset.

2002 palkkansaajien mediaaniansio oli 2047€/kk, 2011 se oli 2 776€/kk. yhdeksässä vuodessa siis 38%

Lue lisää

"Ja kyllä palkat nousee, se vain tuntuu siltä että ne ei nouse, koska ostovoima ei muutu, eli hintojen nousu syö aina palkankorotukset."

Kyllä ihmisten ostovoima on myös kasvanut vuosien kuluessa. 2000 luvulla ei taida olla montaa vuotta etteikö reaalinen ostovoima olisi kasvanut. Hieman liikaakin, kun nyt tarvittaisiin Suomeen pienoista devalvaatiota (mikä on harmiksi kyllä nyt mahdotonta euron takia -> sisäinen devalvaatio sakkaa talouden), sillä vienti yskii. Monesti ei ajatella myös sitä, että kulutustottumukset ovat muuttuneet ajan kuluessa. Paljon enemmän ihmiset ostavat kaikenlaista krääsää kuin vaIkkapa 20 vuotta sitten. Esim. vaikkapa kodin elektroniikasta kun vertaa lapsuuden aikaiseen huusholliin niin paljon enemmän on kaikenlaista härpäkettä kuin ennen, lukumääräisesti ja laadullisesti..

" uusi on vanhaa parempi pääsääntöisesti kaikessa."

Näin tosiaankin voi uusista asunnoista sanoa, vaikka se ei ihan aina näinkään ole eikä varsinkaan joka suhteessa. Uusiin rakennuksiin tehdään aina uusia rakenneratkaisuja materiaaleineen, ja vasta aika näyttää josko ne osoittaiutuvat hyviksi myös pidemmän päälle.

77889999999999999999 kirjoitti:

" uusi on vanhaa parempi pääsääntöisesti kaikessa."

Näin tosiaankin voi uusista asunnoista sanoa, vaikka se ei ihan aina näinkään ole eikä varsinkaan joka suhteessa. Uusiin rakennuksiin tehdään aina uusia rakenneratkaisuja materiaaleineen, ja vasta aika näyttää josko ne osoittaiutuvat hyviksi myös pidemmän päälle.

Lue lisää

Jos verrataan 1930-luvulla rakennettua taloa on se huonompi kuin 1970-luvulla rakennettu. Kaikkein paras kuitenkin on 2010-luvulla tehty. Tämä koskee kaikkia asuntoja, omakotitaloista kerrostaloihin.

Näin se vain on kirjoitti:

Jos verrataan 1930-luvulla rakennettua taloa on se huonompi kuin 1970-luvulla rakennettu. Kaikkein paras kuitenkin on 2010-luvulla tehty. Tämä koskee kaikkia asuntoja, omakotitaloista kerrostaloihin.

Lue lisää

Höpöp höpö. Minulla on ollut molempia ja 30 luvun talo on kuivempi ja helpompi korjata. Noinvanhassa vaan on paljon loppuunkulunutta ja joutuu vaihtamaan ikkunoita ja ovia aivan kuten 70 luvun kämpissä mutta sillä erolla että 70luvun taloissa usein ei ole enää kiinteitä kohtia mihin kiinnittää mitään koska mitoitukset on ohutta kamaa ja huonolla ammattitaidolla tehtyä. Nuo 30 luvun kämpätkin voi olla täysin mätiä varsinkin jos joku taulapää korjasi sen 70 luvun tyyliin ja mikäs on lopputulos: 30 luku hakkaa 70 luvun mennentullen.

Done that been there kirjoitti:

Höpöp höpö. Minulla on ollut molempia ja 30 luvun talo on kuivempi ja helpompi korjata. Noinvanhassa vaan on paljon loppuunkulunutta ja joutuu vaihtamaan ikkunoita ja ovia aivan kuten 70 luvun kämpissä mutta sillä erolla että 70luvun taloissa usein ei ole enää kiinteitä kohtia mihin kiinnittää mitään koska mitoitukset on ohutta kamaa ja huonolla ammattitaidolla tehtyä. Nuo 30 luvun kämpätkin voi olla täysin mätiä varsinkin jos joku taulapää korjasi sen 70 luvun tyyliin ja mikäs on lopputulos: 30 luku hakkaa 70 luvun mennentullen.

Lue lisää

Kaikkein paras nykyihmiselle on kuitenkin 2010-luvulla rakennettu asunto vai väitätkö että 1930-luvulla osattiin varautua tähän aikaan, talot ovat parempia kuin uudet talot?

Tietysti jos uusi on tehty aivan luokattomasti on se huono mutta hyvin tehty uusi peittoaa hyvin tehdyt ja remontoidut vanhat mennen tullen. Tästä ei ole mitään epäselvää, joka muuta väittää valehtelee. Aivan yhtä hyvin voisi väittää että 20 vuotta vanha auto on parempi kuin aivan uusi.

Done that been there kirjoitti:

Höpöp höpö. Minulla on ollut molempia ja 30 luvun talo on kuivempi ja helpompi korjata. Noinvanhassa vaan on paljon loppuunkulunutta ja joutuu vaihtamaan ikkunoita ja ovia aivan kuten 70 luvun kämpissä mutta sillä erolla että 70luvun taloissa usein ei ole enää kiinteitä kohtia mihin kiinnittää mitään koska mitoitukset on ohutta kamaa ja huonolla ammattitaidolla tehtyä. Nuo 30 luvun kämpätkin voi olla täysin mätiä varsinkin jos joku taulapää korjasi sen 70 luvun tyyliin ja mikäs on lopputulos: 30 luku hakkaa 70 luvun mennentullen.

Lue lisää

Kyllä nyt rakennettaan paremmin kuin 30-luvulla. Vertailu ei sitäpaitsi ole täysin reilua, sillä huonoimmat 30 luvun rakennukset on purettu pois jo 50 vuotta sitten, jäljelä on vain niitä paremmin tehtyjä.

Kaupungin keskustassa olevat asunnot, kaupungista riippumatta ovat Suomessa ainakin todella ylihinnoiteltuja! Sellaisia pieniä "koirankoppeja" ovat kaikki kaksiotkin yleensä ja remontteja tulossa vähän joka talossa. Jos kaksioon on tehty täysremontti niin silloin hinta on vielä korkeampi ja myös rahoitusvastiketta on silloin kertynyt yhtiövastikkeen lisäksi. Säilytystilat ovat yleensä aivan olemattomat ja keittiöissä ei ole laskutilaa minkään vertaa.Sitten on vielä ns. arvoalueet, jotka lisäävät asunnon hintaa. Samanlaisia "koppeja" nekin ovat ja hinnat ovat tähtitieteelliset. Mieluummin asun vaikka lähiössä ja kolmiossa kuin keskustan epäkäytännöllisessä, ahtaassa ja kalliissa asunnossa. Ns. arvoalueille en anna mitään arvoa. Minulle riittää, kun sisätilat ovat toimivat ja luonto sekä palvelut on lähellä eikä liikenne kulje ikkunan alla. Näin on lähiössä, jossa nyt asun.

Kalliita ovat kirjoitti:

Kaupungin keskustassa olevat asunnot, kaupungista riippumatta ovat Suomessa ainakin todella ylihinnoiteltuja! Sellaisia pieniä "koirankoppeja" ovat kaikki kaksiotkin yleensä ja remontteja tulossa vähän joka talossa. Jos kaksioon on tehty täysremontti niin silloin hinta on vielä korkeampi ja myös rahoitusvastiketta on silloin kertynyt yhtiövastikkeen lisäksi. Säilytystilat ovat yleensä aivan olemattomat ja keittiöissä ei ole laskutilaa minkään vertaa.Sitten on vielä ns. arvoalueet, jotka lisäävät asunnon hintaa. Samanlaisia "koppeja" nekin ovat ja hinnat ovat tähtitieteelliset. Mieluummin asun vaikka lähiössä ja kolmiossa kuin keskustan epäkäytännöllisessä, ahtaassa ja kalliissa asunnossa. Ns. arvoalueille en anna mitään arvoa. Minulle riittää, kun sisätilat ovat toimivat ja luonto sekä palvelut on lähellä eikä liikenne kulje ikkunan alla. Näin on lähiössä, jossa nyt asun.

Lue lisää

Sijainti, sijainti ja sijainti, siinä asunnon kolme tärkeintä asiaa. Ei keskustojen asunnot ole ylihinnoiteltuja, siitä pitää huolen kysyntä ja tarjonta, markkinoiden näkymätön käsi. Sinä et asuntojen hintoja päätä vaan aina oikeassa olevat markkinat!

Väität aivan pokkana että 20 vuotta vanha kunnostettu Mersu on parempi kuin uusi Mersu? Älä nyt viitsi, 20 vuodessa tekniikka on kaikin puoli kehittynyt, uusi on ehdottomasti parempi. Aivan samoin uusi talo on parempi kuin 80 vuotta vanha.

Hohhoijakkaa. Tämän päivän uusi auto on ihan eri tasolla esimerkiksi kolariturvallisuudessa kuin edes 2000 luvun alun autot, puhumattakaan nyt jostain 80 luvun autoista.

Ihan sama juttu se on talojenkin kanssa, tänäpäivänä tietoa on paljon enemmän ja jo määräysten tasolla vaaditaan että rakentamisessa pyritään hyvään lopputulokseen.

Ostat varmaan lapsillekkin joululahjaksi tiiliskiviä, koska ne on parempia lejuja kuin jotku tabletit tai pelikonsolit. Tiiliskivi on kestävämpi ja sitä on helpompi korjata.

diiipadaa kirjoitti:

Hohhoijakkaa. Tämän päivän uusi auto on ihan eri tasolla esimerkiksi kolariturvallisuudessa kuin edes 2000 luvun alun autot, puhumattakaan nyt jostain 80 luvun autoista.

Ihan sama juttu se on talojenkin kanssa, tänäpäivänä tietoa on paljon enemmän ja jo määräysten tasolla vaaditaan että rakentamisessa pyritään hyvään lopputulokseen.

Ostat varmaan lapsillekkin joululahjaksi tiiliskiviä, koska ne on parempia lejuja kuin jotku tabletit tai pelikonsolit. Tiiliskivi on kestävämpi ja sitä on helpompi korjata.

Lue lisää

Kyllä kun jonkun helmen löytää. Yleensä joutuu korjauttamaan, restauraimoomaan itse. Se ei ole halpaa hommaa. Mersultakin löytyi malleja, jolla pystyi ajamaan miljuuna kilometriä. Ne oli paljolti automiesten ajokkeja. Voihan se olla, että aika kultaa muistot ja ei niistä entisistä ajokeista ja tyttöystävistä/vaimoista pääse eroon. Ennen oli kaikki parempaa. Semmonen on ihmisluonto ja tulevaisuus näyttää uhkaavalta, vaikka se ei sitä välttämättä ole. Helmiä löytyy nykyautomaailmastakin, ne täytyy vain etsiä!