Ei lapsia

minun mielestäni on, en hae naista joka ei halua lapsia. Mieleståni naiset jotka eivät halua lapsia ovat itsekkäitä, monet pelkäävät roikkumahaa ja vaurioita pilluun lapsen saamisen myötä, tuollaiset naiset ovat surkeita raukkoja

se on naisen elämäntehtävä synnyttää lapsia, mitä muuta virkaa naisilla olisi?

Naisella on täysi vapaus olla haluamatta lapsia. Toki se varmasti hankaloittaa kumppanin löytämistä, mutta toisaalta ei moni lapsia haluavakaan nainen löydä kumppania.

Ei yhtään mitään vikaa! Itse olen hakenut naista, joka ei halua lapsia ja jolla ei ole lapsia. Yleensä ainoat naiset, jotka eivät lapsia halua ovat niitä, joilla lapsia on jo valmiina.

Itse en ole koskaan halunnut vanhemmaksi. Mielestäni niiden, jotka eivät lapsia halua, ei niitä pidä myöskään tehdä vain sen takia, että niin on tapana.,

Jokaisen lapsen oikeus on tulla tähän maailmaan haluttuna ja toivottuna, ei tavan ja "normaaliuden" vuoksi.

Näiden "velojen" takia maamme geneettinen koostumus tulee muuttumaan ja tulevaisuudessa minareettien rukouskutsut kaikuvat kaikkialla.

Suomalaisen miehen ja naisen velvollisuus on tehdä lisää suomalaisia. Muuten maamme tuhoutuu eikä pian ole Suomi muuta kuin nimeltään.

On.

En halua lapsia, joten kyllä mussa ilmeisesti jotain vikaa useimpien mielestä on. Pitkään seurustelin miehen kanssa jonka kainalossa olisin mieluusti viettänyt vaikka lopun ikääni, mutta mies halusi tulevaisuudessa vielä lapsia ja mulle se taas ei ole edes neuvottelukysymys. En vaan pidä lapsista ja olisin aivan p*ska äiti, en halua pistää lasta kärsimään huonoa lapsuutta läpi vain siksi että mies haluaa sukunsa jatkuvan. Olin itsekin vain "pakollinen hankinta" eikä jäänyt mitään lämpimiä lapsuusmuistoja uraorientoituneilta vanhemmilta. Toivon kuitenkin vielä joskus löytäväni miehen jolla ei olisi hirmuista hinkua pistää geenejään jakoon.

Mun puolesta on vikaa, koska itse haluan mukuloita. Näin ollen naiset jotka eivät halua lapsia menevät suoraan Ö-mappiin, vaikka olisivat kuinka pantavia otuksia ja hienoja ihmisiä muuten. Siitä nyt ei vaan tule pysyvää suhdetta millään ilveellä, joten hittojako tuota edes yrittämään.
Reilua kertoa heti kättelyssä muuten tämmösestä, ettei tuhlaa aikaansa..

Valittu lapsettomuus on yksi vielä ehkä suurimpia tabuja yhteiskunnassamme, ja luultavimminkin myös niitä asioita joita mahdoton, tai ainakin hyvin vaikea, parisuhteessa sovittaa ellei kumppanit ole samoilla linjoilla. Tuttavapiirissäkin on jokunen tapaus, joissa suhde on päättynyt siihen kun toinen ei ole lapsia halunnut, ja toinen on. Näissä pariskunnissa on ollut sekä miehiä jotka eivät ole lapsia halunneet, että naisia jotka eivät ole lapsia halunneet.

Olen ap:n kanssa täysin samoilla linjoilla siitä, ettei lapsia tulisi tehdä vain sen takia koska se on muka-normi. Itse olen/olin siinä onnekkaassa tilanteessa, että ex-mieheni kanssa olimme tästä asiasta täysin yksimielisiä, eli kumpikaan meistä ei lapsia halunnut. Ei tarvinnut keskenään koskaan asiasta vääntää, tosin sitten ulkopuolisille sitä joutui selittelemään...

Nyt jälleen sinkkuna törmään aika paljon siihen että miehet ihmettelevät sitä jos ei lapsia - eli 30 sinkkunaiselle näyttää olevan taakka jos lapsia aiemmasta liitosta, mutta sekin ettei lapsia ole, näyttää herättävän kummastusta.

Minullakin suhde kaatui lopulta siihen, että nainen alkoi haluamaan lapsia vaikka suhteen alussa sanoi ettei halua. Itse en ole koskaan tuntenut mitään mielenkiintoa lapsiin, vasketomiaan menen heti kun vaadittava 30v ikä tule täyteen.

EI ole vikaa. Itse olen nainen (22.v.) ja olen lukemattomat kerrat saanut vihjailuita milloin aion hankkia lapsia ja monta ym. ja aina olen vastannut etten aio hankkia lapsia. Tähän vastataan aina että "Kyllä se mieli vielä muuttuu jne.". Vaan kun ei muutu. En ole koskaan pitänyt lapsista tai tuntenut mitään "äidillisiä" tai helliä tunteita lapsia/vauvoja kohtaa. En voisi kuvitellakaan itseäni äidiksi. Eikä olisi reilua lasta kohtaan, että hänellä olisi minunlaiseni äiti.

Olen varmaan siinä suhteessa itsekäs etten halua lasta "rasittamaan" elämääni ja viemään aikaa ja rahaa, mutta omapa on elämäni. Miksi minun täytyisikään hankkia lapsia vain koska muiden mielestä se on normaalia? Muutenkin kun katsoo maailman tilannetta niin ihmisiä on jo nyt liikaa ja sellaiset ihmiset ketkä eivät todellakaan ole vsoveliaita äideiksi/isiksi sikiävät oikein urakalla.

Täälläkin puhutaan paljon että on vaikea löytää kumppania, joka ei haluaisi lapsia. Mieluummin olen yksin, lapseton ja onnellinen kuin että olisin parisuhteessa ja hankkisin lapsia vain koska mies niin haluaa. Tietysti olisi ideaali tilanne, jos löytäisin itselleni sopivan miehen, joka ei myöskään haluaisi lapsia. Uskon kyllä hänet vielä löytäväni :)

Täytän kohta 36 vuotta. Kahdessakymmenessä vuodessa mieli ei ole muuttunut. Mulla ei edelleenkään ole mitään tarvetta kakaroille. Eikä oikein parisuhteellekaan.
Eikä elukoille. Mulla ei ole mitään "äidinvaistoja". Ei vavvvvvvoja eikä kisssssssssimirrejä kohtaan. Jos joku ehdoin tahdoin haluaa jotain tuollaisia elämäänsä "rikastuttamaan", niin mun puolestani. Mutta mulle ei tartte tyrkyttää.

Miss_Chaos90 taitaa kannattaa vihreitä ja on luultavasti myös lesbo

Olen vasemmistolainen ja pidän miehistä.

No ei minun kannaltani. En minäkään ole hankkinut lapsia, tai edes tuntenut tarvetta siihen.

Se mikä olisi este on sellainen lapsiviha. Vaikka minäkään en lapsia hanki, niin en kuitenkaan vihaa lapsia. Kyllähän jotkut huonosti kasvatetut tai ihan turhaan rääkyvät lapset välillä ärsyttävät, mutta kyllä minä silti tulen lapsien kanssa toimeen. Esim. veljeni lasten kanssa on ihan hauska viettää joskus aikaa.

Yksi tuttu nainen tuntuu olevan ihan aito lapsivihaaja ja hänen kaltaisensa kanssa en voisi kuvitella suhteen toimivan. Se agressivisen ja inhontäyteisen oloinen tyyli puhua lapsista on vaan niin luontaantyöntävä piirre, että suhteesta ei tulisi mitään.

Ei naisen tarvitse olla mikään lapsista haltioituva hössöttäjä tai edes sen kummemmin pitää lapsista, mutta toivoisin että osaa tulla edes toimeen heidän kanssaan, eikä vihaa heitä.

Tuon yhden älykääpiön jutusta tuli mieleen, että tuskinpa moni lapsia haluava nainen jättää niitä hankkimatta vain siksi että kroppa kärsii. Mutta aina on tuollaisia pällejä, jotka haluavat määrätä kaikkien elämästä ja kropastakin.

Ei ole vikaa. Nimenomaan sellainen naisen pitää ollakin.

Ei kait. Hän vain ei ole minua varten.

Joka viides suomalaisnainen jää lapsettomaksi joko vastentahtoisesti (ei ole miestä tai ei tule raskaaksi) tai vapaaehtoisesti (vela). Sehän on kuitenkin 20 % naisista, joten aika paljon on lapsettomia naisia.

Lapsen hankkiminen on niin iso päätös, että siinä ei voi tehdä kompromissia. Parisuhteessa se on eron paikka, jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei. Jos tietää jo valmiiksi, ettei halua lasta, niin se pitää sanoa toiselle. Tiedän muutamia naisia, jotka jääneet odottamaan sitä, että miehen ehkä-mielipide kääntyy kyllä-mielipiteeksi ja siinä sitten vierähtänyt niin monta vuotta, että nainen ei sitten eron jälkeen ole ehtinyt löytää uutta miestä lapsen isäksi, kun ikä on tullut vastaan. Kaikilla kun ei ole rahaa kalliisiin lapsettomuushoitoihin.

Lapset on rikkaus, ei kun mä en voi sietää niitä, eiku ei lapsissa mitään vikaa ole, itsekin oon ollut

Ei ole. Itsekään en halua lapsia.

Lapsia haluavat vain dorkat.

Minäkään en halua lapsia ja tiedän, että jossain vaiheessa, kun ikää tulee lisää, alkaa sitten tulla enempi kyselyitä ja kommentteja asiasta. Mutta tulkoot, ei kiinnosta.
Eniten ärsytti kerran, kun tyttöjen kesken juttelimme niitä näitä miehistä ja keskustelu kääntyi sitten siihen, kuinka monta lasta kukakin haluaa. Alkuun ajattelin, etten edes kommentoi, mutta sitten kysymys kohdistettiin suoraan minulle. Totesin siihen "Tuskinpa haluan yhtäkään lasta." Ja sen jälkeen muutamat katsoivat minua suu auki ja silmät pyöreinä ja yksi heistä totesi minulle "Älä nyt noin sano!"
Kyllä keitti. Jos en halua lapsia, niin turha tulla sanomaan, etten saa ääneen sanoa, etten halua lapsia.

Jos nainen muilta ominaisuuksiltaan on sellainen että hänen kanssaan voisin elää niin varmaankin olisi vain positiivista ettei halua lapsia kun en taida itsekään haluta.