Niinistön olisi hyvä hankkia puheenkirjoittajakseen joku, joka todella osaa suomen kielen. Puheessa oli monta sellaista virhettä, joista olisi saanut ison punaisen pukin ainekirjoitusvihkoonsa ainakin entisajan koulussa.
Eikö tälläkään tasolla osata omaa äidinkieltä?
Eikö tälläkään tasolla osata omaa äidinkieltä?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Minä ainakin ymmärsin kaiken puhutun, eikä vaimokaan ärähtänyt missään kohtaa. Voihan joku kuunnella puheita etsien kielioppivirheitä, toiset, kuten minä, kuunnellen puheen sanomaa.
Puheen sisältö oli täsmälleen sitä, mitä oli ennalta odotettavissa.
Mutta minkä sille voi, että huomaa vähäisenkin kielen rääkkäämisen?
Suosittelen, että hakeudut kiireesti hoitoon. Lobotomia saattaisi tepsiä.
Ei presidenttien puheissa ole ollut asiaa ainakaan Kekkosen aikojen jälkeen. Joten mitä väliä, vaikka joku huomaisi niistä virheitä? Jos huomauttaja ei edes osaa yksilöidä virheistä yhtään, niin siinä vain tekee itsensä yhtä naurettavaksi kuin presidentti-instituutio.
Esimerkiksi pari "viimeistä vuosikymmentä" ja yksi "pärjää". Noilla aineen arvosanasta olisi jo pudonnut vähintään puolitoista numeroa.
korvaan.
Minun äikänopettajani oli aika tarkka mimmi, mutta tuskinpa hänkään olisi noista ilmaisuista pulttia ottanut.
Normikieltä.
"Normikieltä."
Mistä normista on kysymys?
Hyvä on, sanottakoon mieliksesi: "normaalia kieltä". Enkä tarkoita tällä huolimatonta puhekieltä.
"Esimerkiksi pari "viimeistä vuosikymmentä" ja yksi "pärjää". Noilla aineen arvosanasta olisi jo pudonnut vähintään puolitoista numeroa. "
...viimeisen parin vuosikymmenen aikana.
...yritysten pärjäämisestä.
Ei nuo nyt maailmaa kaada.
On jokseenkin hirvittävää kuunnella ihmistä, joka puhuu täsmällistä kirjakieltä. Se on yksinkertaisesti luonnottoman kuuloista, samanlaista kammotusta kuin vanhojen suomalaisten elokuvien artikulaatio.
Olen eri mieltä. On nautinto kuunnella ihmistä, joka todella tietää, miten ilmaista itseään.
Pahin ongelma kielen rääkkäämisessä on käsitteiden ja sekä ilmaisutapojen epämääräistymistymisestä johtuva tahaton moniselitteisyys. Huonon kielentajun omaavat eivät tätä huomaa. Minun äidinkielenopettaja olisi huomauttanut sanan "pärjääminen" käyttämisestä.
Mitä epämääräistä tai moniselittäistä on esimerkiksi sanassa "pärjätä"?
Ja mitä tekemistä keinotekoisella kirjakieliartikulaatiolla muka on ilmaisun kanssa (paitsi, että se ilmaisee käyttäjänsä olevan idiootti)?
Myönnettäköön, että "pärjätä" saattaa jollakin murrealueella tarkoittaa muutakin kuin menestymistä kilpailussa tai toimeen tulemista. Kuulemani mukaan jossakin on "pärjätty" merestä sitä sun tätä ajelehtivaa tavaraa eli korjattu talteen vaikkapa polttopuuta (ruots. berga = ottaa huostaan, antaa suojaa, pelastaa jne.)
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/show.phtml?filenr=1/43/13.html#BÄRG-GELT
Minulle "pärjätä" on selvää, hyväksyttävää ja yksiselitteistä yleiskieltä, mutta korviahan on monenlaisia.
"epäselvyys pois!"
Miksi sanassa "äidinkielenopettaja" ei ole possessiivisuffiksia?
Pojalla oli kissa nimeltä "Kääkkä", jota hän kiusasi. Naapurin vanha isäntä huomasi ja huusi; "Älä rääkkää sitä Kääkkää."
En mä rääkkääkään Kääkkää, kääkkä.
epämääräistymistymisestä ????????????????
Pärjääminen oli moniselitteisyyden kannalta huono esimerkki. Sanan ongelma on sen arkisuus, sillä kyse oli juhlapuheesta. Kielen eri sävyjen hallinta on vaikeaa.
Huomioitani on kiinnittänyt Ylen Teema -kanavalla esitetyissä vanhoissa dokumenteissa haastateltujen ihmisten kieli. Vielä 1960-luvulla tavallinen työläinen tai kadullakulkija osasi, ainakin tv-haastattelussa puhua huolitellusti.
Vanha kansakoululaitos panosti oman kielen hallintaan. Nykyiset korkeakoulutetut nuoret ovat kielenhallintataidoiltaan monesti huteria.
Tässä voidaan tietysti kysyä, onko Tasavallan Presidentin uudenvuodenpuheen tarkoitus olla juhlapuhe vai onko siinä tarkoitus olla jotain sisältöä, viesti kansalaisille?
Juhlapuheet ovat merkityksetöntä paskaa, jota kukaan täyspäinen ei tosissaan kuuntele.
Konservatiiviset maakuntalehdet ovat jo kilpaa kehuneet Niinistön puhetta ja osa on haukkunut Halosen puheet maan rakoon. Uskonnollisesti suuntautuneen presidentin puhetta kehutaan niin innokkaasti, että kielioppikin unohtuu. Vai mitä sanotte tästä:
"Niinistön lopetus toivotukseen Jumalan siunauksesta oli tarkkaan harkittu. Valtaosa kansalaisista sitä arvostaa, sillä monikulttuurisuudestamme huolimatta se on yksi tärkeimmistä suomalaista arvoistamme. "
Mikä "se"? Onko tärkeä suomalainen arvo Jumalan siunaus, kristillisyys, uskonto vai toivottaminen?
"Se", jota valtaosa kansalaisista arvostaa, oli tietenkin Niinistön lopetus.
Mielestäni Niinistön puhe oli sekä sisällöltään että muodoltaan korkeatasoinen ja omiaan mieluumminkin nostamaan kuin alentamaan puhujan jo entuudestaan korkealla olevaa arvostusta. Tyylilaji oli vallasta riisutulle, arvojohtajaksi asemoidulle tasavallan presidentille sopiva – ei liian hienostunut tai mahtipontinen, ei liian arkinen. Ja siinä kuului selvästikin Niinistön oma ääni.
Presidentti kirjoittakoon puheensa edelleen itse, jos tuo oli todellakin hänen omaa käsialaansa!