Kulttuuri-imperialismi perustuu porvarilliseen filosofiaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri-imperialismi
Kulttuuri-imperialismi on on globalismia, jossa rikkaiden porvarien (amerikanherrojen) arvovalta estää demokraattisen kehityksen.
Porvarillisissa valtioissa yksilöt voivat omistaa monopoleja ja riistää kansaa. Suomi ja USA eivät ole siis demokratioita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Monopoli
Sitä vastoin esim. Kiina ja Venäjä ovat demokratioita, joissa ei ole yksilöllistä monopolioikeutta, eli vain valtio voi omistaa
monopoleja. Tämä on erityisen tärkeää luonnonvaroista puhuttaessa. Mahdollinen lisenssioikeus ei muuta tätä asiaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lisenssi
Milloin myös suomalaisista tulee demokraatteja?
http://www.youtube.com/watch?v=3xwyZvcViE0
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri-imperialismi
Kulttuuri-imperialismi on on globalismia, jossa rikkaiden porvarien (amerikanherrojen) arvovalta estää demokraattisen kehityksen.
Porvarillisissa valtioissa yksilöt voivat omistaa monopoleja ja riistää kansaa. Suomi ja USA eivät ole siis demokratioita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Monopoli
Sitä vastoin esim. Kiina ja Venäjä ovat demokratioita, joissa ei ole yksilöllistä monopolioikeutta, eli vain valtio voi omistaa
monopoleja. Tämä on erityisen tärkeää luonnonvaroista puhuttaessa. Mahdollinen lisenssioikeus ei muuta tätä asiaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lisenssi
Milloin myös suomalaisista tulee demokraatteja?
http://www.youtube.com/watch?v=3xwyZvcViE0
Vastaukset 2
Vanhimmat
Koska annat ymmärtää edustavasi marxilaista filosofiaa, voinemme käydä keskustelua myös siltä pohjalta.
Marxilaisen filosofian ydinkysymyksiä on pääoma, tuotantovälineet, työ ja lisäarvo. Samaisen filosofian ydinteesejä on tuotantovälineiden yhteisomistus ja työn tuottaman lisäarvon jakaminen pelkästään työntekijöiden kesken.
Jos työn tuottama lisäarvo jaetaan pelkästään työntekijöiden kesken, niin miten rahoitetaan muut tuotantokustannukset? Miten ylläpidetään tuotannon edellyttämää infraa, miten hankitaan raaka-aineet, ylläpidetään ammattitaitoa, työntekijöiden terveyttä, hyvinvointia jne.
Jos tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa, niin miten tuo omistus toteutetaan ja miten siihen liittyvät vastuut ja velvollisuudet jaetaan? Tapahtuuko tuo toteutus idealistiselta vai käytännölliseltä pohjalta? Esittämäsi käytännön esimerkit eivät juuri vakuuta.
Kannatan tiedemies-insinööri-diktatuuria. Se takaa materiaalisen hyvinvoinnin ja käytännöllisen demokratian. Ja kun syntyy hyvinvointi, rikkaus ja terveys, niin sodat ovat poissa. Nimittäin mitä järkeä on sotia, kun ei siihen ole tarvetta, ja menetettävää olisi tuhottomasti?!