onko tuossa jutussa joku pilkkuvirhe, eli tuo 36000 km !?
Sehän tulee käytännössä ihan kohti.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013011016542899_ul.shtml
.
Sehän tulee käytännössä ihan kohti.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013011016542899_ul.shtml
.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Miten noitten ratoja voidaan noin tarkkaan laskea kymmenien vuosien päähän, kun ei ole edes selvyyttä miten iso murikka on?
miksei voisi?
Rata on laskettu käyttäytymisen mukaan ja sitä ohjaa vain mr.Newton. Ei koolla ole väliä, massa ratkaiseen.
Ei kappaleen massalla ole juurikaan vaikutusta kiertorataansa jos vastakappale (tässä tapauksessa Aurinko) on infinitesimaalisen paljon massiivisempi.
millä vauhdilla tuo törmää jos tulee täysosuma? Mitä tapahtuu jos törmää?
Asteroidin nopeus riippuu sen radasta. Miniminopues ilmahekään tullessa on 11 km/s, asteroidien keskimääräiset ratanopeudet ovat n. 25 km/s. Lähellä aurinkoa kiertävät liikkuvat nopeammin kuin kaukana olevat.
Pienen asteroidin nopeus hidastuu nopeasti ilmakehän yläosissa jossa ne myös yleensä hajoavat tai palavat. Isompi kestää pitempään mutta senkin säilyvyys riippuu tietysti sen koostumuksesta. Apophiksen kokoinen asteroidi aiheuttanee voimakasta ydinpommia vastaavan räjähdyksen, tuhovaikutus riippuu siitä hajoaako se kuinka korkealla.
Jos objektin koko on useita klometrejä, vaikutus on maailmanlaajuinen. esimerkikisi 64 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen massasukupuuton aiheuttaneen asteroidin arvellaan olleen läpimitaltaan n. 10 km.
Nasan sivulla on vielä vanhat tiedot, mutta oletetaan, että nopeus täsmää
http://neo.jpl.nasa.gov/risk/a99942.html
V-impact 12.62 km/s
muista lähteistä poimitaan korjauskertoimia painoon
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013011016542899_ul.shtml
http://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/apophis-asteroidin-tormaysuhka-putosi-nollaan.html
http://www.nasa.gov/mission_pages/asteroids/news/asteroid20130110.html
Noista löytyviä tietoja suurinpiirteisesti kaavaan (mv-toiseen) sovitellen saataisiin ehkä parintuhannen megatonnin jysäys.
Joidenkin kilometrien kokoinen törmäyskraateri ja palo- ja painetuhoja ehkä muutaman tuhannen kilometrin säteellä.
Mm.Tunguskan yllä räjähtäneestä kosmisesta kohteesta v. 1908 sanottiin, että kohde lähestyi maata kosmisella nopeudella; milläs muullakaan.
Tuo kohteen sanottiin räjähtäneen n.10 km korkeudella maanpinnasta. Näin ollen se oli ikään kuin kosminen "enola gay".
Venäjällä tosin on arveltu että mahdollinen kraateri (järvi) on löytynyt.
Sanovat jotta se ei osu maahan, mutta kukaan ei puhu mitää siitä, että voiko se osua kuuhun. Kun sehän menee pari kertaa kuun radan poikki.
ja jos se hipaisee raskaasti kuun pintaan, ja vieläpä maasta katottuna takapuolelle, mitä sitten seuraa.
Kuu saa uuden kraaterin.
Mutta muuttuuko Kuun rata, ja voiko se ruveta pyörimään ?
Mutta se taitaa ollakkin liian vaikeaa maailman matemaatikoille !
Mutta hämmästyttävintä onkin se, että niilTä avaruustutkijoilta saa yhtä hyvää tietoa, kuin Esson baaribarlamentilta -piirtävätkin yhtä hyviä karttoja !!!
Älä höpötä. Sen kokoinen kikkare ei vaikuttaisi kuuhun sitä eikä tätä. Mette on aivan oikeassa. Syntyisi uusi kraateri.
Kuun halkaisija on yli 3400 km ja asteroidi n. 320 m. Halkaisijan on noin 10 000 kertainen ja massan ero vielä paljon suurempi. Vähän kuin heittäisit kivellä rekkaa-autoa, ja kysyisit, suistuuko auto ojaan.
Ja kuuko ei sinun mielestäsi pyöri jo nyt. Sen pyörähdysaika vaan on sama kuin kiertoaika.
Kuu ei pyöri akselinsa ympäri.
Kuu pysyy täysin paikallaan kaiken keskipisteenä ja koko muu maailmankaikkeus pyörii sen ympäri, maapallo ja Aurinko muiden mukana.
Totta kai se pyörii. Kuun pyörimisaika oman akselinsa ympäri on sama kuin sen kiertoaika maan ympäri.
Otahan vaikka appelsiini ja merkitse piste sen kylkeen. Kierrärä sitä sitten täysi kierros vaikka pöydän ympäri niin, että piste osoittaa koko ajan pöydän keskelle. Huomaat, että joudut kiertämään appelsiinia yhden kierroksen oman akselinsa suhteen joka kerran kun kierrät pöydän.
Virherajat on huomioitu laskelmissa. Tällaisia ratoja on laskettu jo kauan ja termi "tähtitietellinen tarkkuus" on syntynyt juurikin tällaisista taivaanmekaniikan laskelmista. Kun sanotaan että varmuudella menee ohi niin juuri sitä se tarkoittaa.
Kosmologiassa tarkkuus on muutamia kymmeniä prosentteja jos hyvin sattuu, eli parhaimmillaankin virhe voi olla esim. 20% ja huonoimmillaan vaikka miten iso. Aurinkokunnan taivaanmekaniikassa päästään paljon parempiin tarkkuuksiin.
Valitettavasti näyttää että ihmiset ovat menettäneet uskoaan taivaanmekaniikkaan kosmologian kömmähdysten vuoksi. Kosmologia on täyttä soopaa ja toiveajattelua, mutta aurinkokunnan taivaanmekaniikka on eksakti luonnontiede.
"Kosmologia on täyttä soopaa ja toiveajattelua, mutta aurinkokunnan taivaanmekaniikka on eksakti luonnontiede."
Eiköhän tuo mennyt jo liioittelun puolelle.
Seuraava artikkeli on kosmologin kirjoittama ja saattaa olla liiankin toiveikas, mutta lähempänä totuutta kuin sinun möläyksesi:
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=kosmologia täsmätiede&source=web&cd=6&cad=rja&ved=0CE0QFjAF&url=http://www.physics.helsinki.fi/~enqvist/siirto001.ppt&ei=hs7zUK6BJse1tAbS5ICYBQ&usg=AFQjCNE-hkMNOK0_fn39EuRNwxLGp-y0Cg
Avaruuslennot eivät toimisi jos taivaanmekaniikka olisi virheellistä.
Mutta avaruuslennot toimivat.
Ei toiminut Sojuz ykkönen eikä Apollo kolmetoista.
Aika heikkoa jopa sinulta...
Eivät ne astrodynamiikan (tai taivaanmekaniikan) kannalta virheellisiä lentoja olleet.
Taivaanmekaniikka ei pettänyt, vain laitteet ja tekniikka pettivät. Tekniikka voi aina pettää, mutta teoreettiset periaatteet olivat terveitä ja toimivia.
Ei jutussa ole virhettä! nykisellä simulaatiolla se meenee just noin!
Aivan tarkkaa on vielä aikaista laskea!
Juu, se menee hitusen lähempää kuin kuu.. on moni muukin mennyt!
Ei siis osu!
sehän tulee karkeasti laskien 10kertaa lähemmäs kuin mitä kuu on.. Kannattais varmaan tehdä avaruuslento silloin kun se on lähellä.. lyhyt matka tutkimaan asteroidia..