Muutamassa ohjelmassa olen havainnut, että niinsanotut tseffit valuttavat eri ruoka-ainesten ylimääräisiä nesteitä lähinnä siivoukseen tarkoitettujen liinojen päällä. Toki liinat ovat uusia ja paketista revittyjä, mutta silti ihmetyttää viledoiden ja chifonettien käyttö ruoanvalmistukseen - ainahan niistä tulee jotain vaahtoa ensihuuhtelussa. No ehkä näkemäni tuotteet ovat kyseiseen käyttöön erikseen suunniteltuja samannäköisiä tuotteita. Itse silti käyttäisin mieluummin käyttöön tarkoitettuja papereita tai vaikka hyvin pestyjä pellavaliinoja.
Toinen karmee-ajatusta sivuava huomio on, että aina kun tseffit keittävät "pitkää" pastaa, niin he lykkäävät sen pystyyn kapeeseen kattilaan, jossa pasta pikkuhiljaa valuu kuumaan veteen. Näin pastan eri päille tulee erilainen "purutuntuma" - toinen pää "al dente" ja toinen pää "ylikypsä" (ihan niinkuin he muka voisivat sitä edes maistaa vaikka näin väittävätkin). Rachael Ray on ainoa, joka viskoo spagettinsa riittävän pitkään astiaan, jolloin se myös kypsyy tasaisemmin.
Itse olen jo vuosikymmeniä spagettia keittäessäni ottanut riittävän määrän pastaa ja puolittanut spagetin nyrkkiotteella taittaen - näin pasta on mahtunut normikattilaan ja kypsyy myös tasaisemmin. Lisäksi se on myös helpompaa syödä, kun ei tarvitse joka suupalaa kiertää lukuisasti haarukan ympäri.
Itseasiassa olen oppinut, että on noin 4 eri tapaa kypsentää kuivapasta: suolavesi, suolavesi öljyllä (mitä itse käytän), muutaman minuutin vedessä kypsennetty pasta ja loput suht' löysässä kastikkeessa tai kuivapasta suoraan löysässä kastikkeessa kypsennettynä (minkä pitäisi olla makujen imeytymisen kannalta paras). Kukin löytäköön itselleen parhaan.
Ja ei - ei ne viemärit mene tukkoon vaikka keitinveteen lisääkin öljyä - vasta reilun 20 vuoden jälkeen viemärit on jouduttu rassaamaan ja niidenkin osittaiseen tukkoisuuteen vaikutti varmaan myös muut tekijät kuten muut ruoan tähteet, veden saostumat, saippuat, karvat, irronneen ihon jäänteet jne...
Toinen karmee-ajatusta sivuava huomio on, että aina kun tseffit keittävät "pitkää" pastaa, niin he lykkäävät sen pystyyn kapeeseen kattilaan, jossa pasta pikkuhiljaa valuu kuumaan veteen. Näin pastan eri päille tulee erilainen "purutuntuma" - toinen pää "al dente" ja toinen pää "ylikypsä" (ihan niinkuin he muka voisivat sitä edes maistaa vaikka näin väittävätkin). Rachael Ray on ainoa, joka viskoo spagettinsa riittävän pitkään astiaan, jolloin se myös kypsyy tasaisemmin.
Itse olen jo vuosikymmeniä spagettia keittäessäni ottanut riittävän määrän pastaa ja puolittanut spagetin nyrkkiotteella taittaen - näin pasta on mahtunut normikattilaan ja kypsyy myös tasaisemmin. Lisäksi se on myös helpompaa syödä, kun ei tarvitse joka suupalaa kiertää lukuisasti haarukan ympäri.
Itseasiassa olen oppinut, että on noin 4 eri tapaa kypsentää kuivapasta: suolavesi, suolavesi öljyllä (mitä itse käytän), muutaman minuutin vedessä kypsennetty pasta ja loput suht' löysässä kastikkeessa tai kuivapasta suoraan löysässä kastikkeessa kypsennettynä (minkä pitäisi olla makujen imeytymisen kannalta paras). Kukin löytäköön itselleen parhaan.
Ja ei - ei ne viemärit mene tukkoon vaikka keitinveteen lisääkin öljyä - vasta reilun 20 vuoden jälkeen viemärit on jouduttu rassaamaan ja niidenkin osittaiseen tukkoisuuteen vaikutti varmaan myös muut tekijät kuten muut ruoan tähteet, veden saostumat, saippuat, karvat, irronneen ihon jäänteet jne...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kerrankin asiaa pastasta kaikkien överi-hihhuleiden jälkeen. Ja keitinveden talteenotto muka kastikkeen kiinnittymiseksi pastaan ei todellakaan ole välttämätöntä kunhan ei aivan rutikuivaksi pastaansa valuta. Muotihomma nykyään ja perustuu vain mummojen muinaisiin höpinöihin, jotka nekin tosin ajoittain osuvat kohdilleen. Itsekukin kokeilkoon mikä toimii ja maistuu omalla kohdallaan.