Ennätys näky, kun kaksi Kiirunaa puussa syömässä silmuja Haavassa.
Ylimuoniossa kaksoislaukaisuna sain kaksi "Kiirunaa"
1 laukaus 2 kiirunaa
19445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
taas niitä jatunin ennätyksiä.
Asia on vamasti totta ja on todistaja joka näki, sekä räpsähti. Mitä huvilanaapurille kuuluu?
Kiikarilla näkee kaukaa ja luontoa kuvailin. He hee
hommaa elämä älä vahi muita
Eiköhän se juuri ole elämää, että näkee mitä katsoo. Leiskahtaa se, kun kuvasin ja ovi paukahtaa, kun sisälle mennessä löin ulko oven kiinni. Ei täällä mitään salametsästystä ole. Sinä moottorikelkkailija, kun järven jäällä pysähdyt kiikaroimaan. Hanki uudet silmälasit.
http://www.youtube.com/watch?v=ur8TEOp88rk
Ole pienistä hetkistä onnellinen....
Taitais olla aika pillerien vaihtoon !
Ensinnäkin kiiruna on puhtaasti tunturialueen lintu. Sitä ei tavata sekametsiköissä, eli ei taatusti jossain Ylimuoniossa. Kiirunan ruokavalioon ei kuulu muut kuin koivus silmut.
Korpikotka5541, olet siis pillerienvaihtoa vailla?! Kovasti on kiitelty uutta terveyskeskuslääkäriä, jotta menepä äkkiä sinne.
Ornitofagi. Vastaus kirjoitukseesi.
Olet aivan oikeassa.Testasin tietämystäsi, ne kiirunat olivat todellisuudessa kaksi rouva teertä.
Saimme kuvata myös suuren teeri tokan. Pitkään aikaan ei ole näkynyt teeriä, mutta mistä nyt sitten ilmestyi suuri määrä läheltä kuvattavaksi. Näitä rouva teeriä joukossa erittäin vähän.
Onko se totta, että kiiruna pelästyessään lumikiepistä, voiko se nousta pelästyessä puuhun.
Kiirunan Ylimuonion kuvaa haluan myös näyttää toisille nähtäväksi, koska ei ole salaista.
Yleensä, jos kiiruna nousee säikähtäen kiepistä, se ei istahda puuhun vaan pakenee luonnollisesti kauemmaksi. Ja teeriähän Muoniossa kyllä esiintyy. Tosin nyt kannat aika alakantissa. Mutta parvilintuna sen syöntihommat on helppo havaita. Ja aina laumassa on selvästi enemmän mustia kukkoja kuin naaraita.
Onko ylimuoniossa jo potut maassa?
Istutin potut moottorikelkka reitin pottumaahani. Moottorikelkkailijat ovat pellot tasanneet jyräämällä hyvin. Sitten, kun kelkkaika päätyy lumen lähdettyä. Heti perään menen nostamaan uudet ruokailun potut. Päivittäin olen pottumalla ohjaamassa kelkkailijoita reitistä, että telaavat aina vierestä levittäen. Minun tehtävänä on päivittäin siirtää moottorikelkka reitti merkkejä uuteen kohtaan pottumaassa Tämänkin hyödyn saan aivan ilmaiseksi.
Joopas, ja mieki olen tänään tullut siihen tulokseen , että kyllä ne kajangin samsuutit ovat parhaat itupotut, koska ne kasvavat jopa lumihangessa. siellä Miasjärven suunnalla nämä , mainitut perunat suorastaan, itävät jo siellä tammikuun puolissavälissä. Eikä ne kato miten Mounion kunnanhallitus ,tai valtuusto hiekkalaatikolla leikkivät.tai ketkä sinne on valittu kymmeneuroja jakamaan. Kaikesta huolimatta, ketä se loppujenlopuksi kiinnostaa, nämä hiekkalaatikkoleikit.
Miepä olen saanu yhelä laukasula ainaki kymmenen lintua lenthoon.
Yhenki kerran oli lintulauvala samala kertaa kauhea määrä lintuja syömässä. Miepä päätin ottaa niistä kuvan. Mutta ku se minun vanhanaikanen kamera napsahti, niin net kaikki pölähit samala laukauksela lenthoon. Mutta sen kuvan mie sain.
Kiiruna (lintu)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiiruna
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:
Aitotumaiset Eucarya
Kunta:
Eläinkunta Animalia
Pääjakso:
Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:
Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:
Linnut Aves
Lahko:
Kanalinnut Galliformes
Heimo:
Aitokanat Phasianidae
Alaheimo:
Metsäkanat Tetraonidae
Suku:
Riekot Lagopus
Laji:
muta
Kaksiosainen nimi
Lagopus muta
(Montin, 1781)
Katso myös
Kiiruna Wikispeciesissä
Kiiruna Commonsissa
Kiirunan munia
Kiiruna (Lagopus muta) on aidosti arktinen lintu. Se on yksi niitä harvoja lintuja, jotka viihtyvät kylmillä ja tuulisilla asuinalueellaan ympäri vuoden. Kiirunan kuvaili ja nimesi Lars Montin vuonna 1776.
Sisällysluettelo
[piilota] 1 Levinneisyys
2 Koko ja ulkonäkö
3 Elinympäristö
4 Lisääntyminen
5 Ravinto
6 Lähteet
7 Kirjallisuutta
8 Aiheesta muualla
[muokkaa] Levinneisyys
Kiiruna elää Suomen ja Ruotsin pohjoisimmilla tuntureilla, koko Norjan vuoristossa, Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa osissa, Islannissa, Grönlannissa sekä Jäämeren pohjoisilla saarilla, mm. Huippuvuorilla ja Karhusaarella. Lisäksi Alpeilla ja Pyreneillä tavataan eristyneet kannat. Maailman populaation kooksi arvioidaan 8,2 miljoonaa yksilöä (IUCN).
Suomessa eteläisimmät pesimäpaikat on löydetty Yllästunturilta.lähde?
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kiiruna talviasussaan
Vaikka kiiruna esiintyy puuttomilla ja karuilla tuntureiden lakialueilla ja vuoristoissa, se kuuluu metsäkanalintuihin.
Kiiruna sekoitetaan tunturialueilla helposti lähisukulaiseensa riekkoon (Lagopus lagopus). Lintujen erottaminen pelkästään ulkonäön perusteella on harjaantuneelle silmällekin vaikeaa. Kesällä sekä koiraalla että naaraalla perusväritys on ruskeankirjava, koiraalla on tummanharmaa pää ja kaula. Vatsa ja siipien alapinnat molemmilla sukupuolilla ovat valkoiset läpi vuoden.
Kiiruna on kehittänyt suojavärinsä jos mahdollista vielä sukulaistansakin monipuolisemmaksi; kesällä varsinkin naaraan yleisväri vaihtelee jopa huomattavasti elinympäristön värisävyjen mukaisesti. Yleissävyltään kesäpuku on kellertävämpi kuin riekolla. Syksyllä puolestaan koiraan selkä on riekkoa harmaasävyisempi.
Talvella molemmat lajit ovat kauttaaltaan puhtaan valkoisia lukuun ottamatta mustia pyrstösulkia. Talviasuisen kiirunakoiraan tuntomerkki on silmän ja nokan välinen, selvästi havaittava musta ohjasjuova. Naaraalla sitä ei ole, ei myöskään riekolla.
Kiiruna on kooltaan jonkin verran riekkoa pienempi ja hoikempi. Linnun pituus on 31-35 cm,siipiväli 54-60 ja paino 400-500 g. Kiirunan ääntely muistuttaa lähinnä katkonaista ruostuneen saranan narahtelua. Ääntelyä tosin kuulee harvoin. Äänekkäimmillään kiirunat ovat kevättalvella, kun koiraat käyvät soitimelle.
Havaintopaikan perusteella kiirunan ja riekon erottaminen on jopa helppoa. Nyrkkisääntö on, että tunturipaljakalla pensasrajan yläpuolella esiintyvät ovat kiirunoita ja alempana riekkoja.
Kiirunan ja riekon arvellaan toisinaan risteytyvän. Asiasta ei kuitenkaan ole tehty tieteellisesti kattavaa tutkimusta
nonniin
Ylimuoniossa on monesti tänä talvena näkyny noin seittämän pyytä... tulevat kai syömään pihapuiden silmuja kun niissä ei ole paljoa lunta... hauska niitä on seurailla
ja ylimuonion potunkylväjä ei vakoaan valitte ;D
Helkutin riekot. Pimeässä hiitäessä, sydän meinasi pettää pelästyessäni. Lähes jalloistani riekot yllättäen lähti lentoon ja pirullinen päkätys. Ylimuoniossa riekot ovat lisääntyneet, vaikka Minkin ovat ikävästi haittana.