Kofeiini on maailman suosituin huume. Se on keskushermostoa stimuloiva aine. Valkoinen, kitkeränmakuinen ja kiteinen aine eristettiin kahvista ensimmäien kerran vuonna 1820. Sanat kahvi ja kofeiini tulevat arabialaisesta sanasta qahweh (äännetään turkkilaisittain lähes kuten suomen sana 'kahvi'). Afrikan koilliskolkassa kahvipensaita on viljelty 500-luvulta alkaen. Euroopassa kahvin suosio alkoi 1600-luvulla.
Kahvipapujen kofeiinipitoisuus vaihtelee eri kahvipensaslaatujen välillä. Kofeiinia on myös kaakaopavuissa ja siten kaakaossa ja suklaatuotteissa. Sitä on koolapähkinöissä, joita käytetään kola-juomien valmistuksessa. Myös tee sisältää kofeiinia. Kahvikupillisessa on kofeiinia keskimäärin 75 mg riippuen tietysti kupin koosta, valmistustavasta ja siitä kuinka vahvaa kahvista tehdään. Yleensä pikakahvista tehdyssä kupillisessa on kofeiinia vähemmän (noin 65 mg) ja suodatinkahvissa taas enemmän (noin 110 mg). Teekupillisessa on kofeiinia noin 30 mg, mutta siinäkin vaihtelu on suurta.
Juoman muodossa nautitun kofeiinin vaikutus ulottuu kehon kaikkiin kudoksiin viidessä minuutissa. Huippupitoisuus veressä saavutetaan noin 30 minuutissa. Puolet nautitun kofeiinin määrästä hajoaa noin neljän tunnin kuluessa - nopeammin tupakoijilla ja hitaammin vastasyntyneillä, raskauden loppuvaiheessa olevilla naisilla sekä henkilöillä, joilla on maksassa vikaa. Yleensä aineenvaihdunta poistaa kehosta kaiken saadun kofeiinin. Vajaa kolme prosenttia siitä poistuu virtsan mukana eikä kofeiini yleensäkään kerry elimistöön. Välittömät vaikutukset ilmaantuvat pian nauttimisen jälkeen ja katoavat muutaman tunnin kuluessa. Parin kahvikupillisen sisältämällä kofeiinilla (75-150 mg) on monia lieviä fysiologisia vaikutuksia. Aineenvaihdunta vilkastuu, mikä ilmenee tarmokkuuden lisääntymisenä tai kehonlämmön nousuna tai molempina. Hengitystiheys kasvaa ja virtsaneritys lisääntyy, veren rasvahappotaso nousee, samoin vatsahappotaso. Kahvin käyttö saattaa nostaa verenpainetta. Kofeiini virkistää aivoja ja lisää ihmisen tarmokkuutta.
Kahvin vaikutus nukkumiseen on selvä: ennen nukkumaanmenoa se tavallisesti siirtää nukahtamista, lyhentää nukkumisaikaa ja vähentää unen syvyyttä. Kofeiinin nauttimisen jälkeen nukkuja heräilee helpommin, nukkuu levottomammin, ja unen laatu heikkenee. Sietokyky syntyy, kun keho tottuu saamaan huumetta toistuvasti. Kofeiininsiedon eri vaikutuksia ihmisissä on vaikea tutkia, koska meidän kulttuurissamme lähes jokainen käyttää kofeiinia säännöllisesti jossakin muodossa. Tarkempi tutkimus viittaa siihen, että sietokyky kehittyy kofeiinin useimmille vaikutuksille - eli kokeneella käyttäjällä tietyn annoksen vaikutus vähenee, ja tietyntasoisen vaikutuksen aikaansaamiseksi tulee annosta suurentaa. Yli 350 mg:n päivittäinen kofeiiniannos aiheuttaa fyysisen riippuvuuden. Tämä tarkoittaa, että säännöllisen käytön keskeytyminen aiheuttaa tyypillisiä vieroitusoireita, joista selvin on paha päänsärky, joka helpottuu kofeiinilla. Säännölliset käyttäjät tuntevat itsensä kofeiinin puuttuessa usein ärsyyntyviksi ja väsyneiksi.
Vieroitusoireita tarjotaan usein syyksi kofeiinin käyttämiselle. Kofeiinia käytetään lääkinnällisesti yleisimmin päänsärkyä sekä muita kipuja lievittävien aineiden osana. Kofeiinia käytetään sen päänsärkyä lievittävien ominaisuuksien vuoksi (mukaanluettuna myös kofeiinin puutteesta johtuva päänsärky) sekä sen kipulääkkeiden vaikutusta tehostavan ominaisuuden vuoksi. Kofeiinin hengitystä vilkastuttavan ominaisuuden vuoksi sitä käytetään myös apnean (katkohengityksen) hoitoon vastasyntyneillä, sekä heroiinin ja muiden opiaattien aiheuttaman hengityksen lamaantumisen vastalääkkeenä.
Kahvipapujen kofeiinipitoisuus vaihtelee eri kahvipensaslaatujen välillä. Kofeiinia on myös kaakaopavuissa ja siten kaakaossa ja suklaatuotteissa. Sitä on koolapähkinöissä, joita käytetään kola-juomien valmistuksessa. Myös tee sisältää kofeiinia. Kahvikupillisessa on kofeiinia keskimäärin 75 mg riippuen tietysti kupin koosta, valmistustavasta ja siitä kuinka vahvaa kahvista tehdään. Yleensä pikakahvista tehdyssä kupillisessa on kofeiinia vähemmän (noin 65 mg) ja suodatinkahvissa taas enemmän (noin 110 mg). Teekupillisessa on kofeiinia noin 30 mg, mutta siinäkin vaihtelu on suurta.
Juoman muodossa nautitun kofeiinin vaikutus ulottuu kehon kaikkiin kudoksiin viidessä minuutissa. Huippupitoisuus veressä saavutetaan noin 30 minuutissa. Puolet nautitun kofeiinin määrästä hajoaa noin neljän tunnin kuluessa - nopeammin tupakoijilla ja hitaammin vastasyntyneillä, raskauden loppuvaiheessa olevilla naisilla sekä henkilöillä, joilla on maksassa vikaa. Yleensä aineenvaihdunta poistaa kehosta kaiken saadun kofeiinin. Vajaa kolme prosenttia siitä poistuu virtsan mukana eikä kofeiini yleensäkään kerry elimistöön. Välittömät vaikutukset ilmaantuvat pian nauttimisen jälkeen ja katoavat muutaman tunnin kuluessa. Parin kahvikupillisen sisältämällä kofeiinilla (75-150 mg) on monia lieviä fysiologisia vaikutuksia. Aineenvaihdunta vilkastuu, mikä ilmenee tarmokkuuden lisääntymisenä tai kehonlämmön nousuna tai molempina. Hengitystiheys kasvaa ja virtsaneritys lisääntyy, veren rasvahappotaso nousee, samoin vatsahappotaso. Kahvin käyttö saattaa nostaa verenpainetta. Kofeiini virkistää aivoja ja lisää ihmisen tarmokkuutta.
Kahvin vaikutus nukkumiseen on selvä: ennen nukkumaanmenoa se tavallisesti siirtää nukahtamista, lyhentää nukkumisaikaa ja vähentää unen syvyyttä. Kofeiinin nauttimisen jälkeen nukkuja heräilee helpommin, nukkuu levottomammin, ja unen laatu heikkenee. Sietokyky syntyy, kun keho tottuu saamaan huumetta toistuvasti. Kofeiininsiedon eri vaikutuksia ihmisissä on vaikea tutkia, koska meidän kulttuurissamme lähes jokainen käyttää kofeiinia säännöllisesti jossakin muodossa. Tarkempi tutkimus viittaa siihen, että sietokyky kehittyy kofeiinin useimmille vaikutuksille - eli kokeneella käyttäjällä tietyn annoksen vaikutus vähenee, ja tietyntasoisen vaikutuksen aikaansaamiseksi tulee annosta suurentaa. Yli 350 mg:n päivittäinen kofeiiniannos aiheuttaa fyysisen riippuvuuden. Tämä tarkoittaa, että säännöllisen käytön keskeytyminen aiheuttaa tyypillisiä vieroitusoireita, joista selvin on paha päänsärky, joka helpottuu kofeiinilla. Säännölliset käyttäjät tuntevat itsensä kofeiinin puuttuessa usein ärsyyntyviksi ja väsyneiksi.
Vieroitusoireita tarjotaan usein syyksi kofeiinin käyttämiselle. Kofeiinia käytetään lääkinnällisesti yleisimmin päänsärkyä sekä muita kipuja lievittävien aineiden osana. Kofeiinia käytetään sen päänsärkyä lievittävien ominaisuuksien vuoksi (mukaanluettuna myös kofeiinin puutteesta johtuva päänsärky) sekä sen kipulääkkeiden vaikutusta tehostavan ominaisuuden vuoksi. Kofeiinin hengitystä vilkastuttavan ominaisuuden vuoksi sitä käytetään myös apnean (katkohengityksen) hoitoon vastasyntyneillä, sekä heroiinin ja muiden opiaattien aiheuttaman hengityksen lamaantumisen vastalääkkeenä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kyllähän se tiedetään yleisesti sekä käyttäjien ja muiden toimesta, et kahvi ei ole terveysaine.vaikka en itse juo paljon päivässä 1-2kertaa monesti en ollenkaan. niin saattaa tulla kauhea himo johonkin aikaan päivästä siihen.
Viestisi on väärällä palstalla. Kannattaisi laittaa se kahvi & tee osastolle, ei jälkiruokaosastolle.