Ihmettelen että fysiikan lakien mukaan entropian pitäisi kasvaa.
Tämän seikan kumoaa ihminen joka kurkottaa aina vain kauemmaksi.
Elämä olisi mahdottomuus jos entropia vain kasvaisi.
Miksi fysiikka ei ota kantaa biologiaan eikä biologit fysiikkaan ?
Miksi suomessa kuollaan syöpään ja infarkteihin jos ihmiskunta on niin pitkällä fysiikan hiukkasmalleissa.
Mikä onkaan todellisen osaamisemme taso ja raja?
Tämän seikan kumoaa ihminen joka kurkottaa aina vain kauemmaksi.
Elämä olisi mahdottomuus jos entropia vain kasvaisi.
Miksi fysiikka ei ota kantaa biologiaan eikä biologit fysiikkaan ?
Miksi suomessa kuollaan syöpään ja infarkteihin jos ihmiskunta on niin pitkällä fysiikan hiukkasmalleissa.
Mikä onkaan todellisen osaamisemme taso ja raja?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suljetun järjestelmän kokonaisnteropia kasvaa. Siinäkin voi entropia paikallisesti pienentyä ilman, että entropian lakia rikottaisiin. Maapallo ei ole suljettu järjestelmä.
Elämän ilmaantuminen maapallolle ei mitenkään riko entropian lakia.
Hiukkasmalli ei ratkaise solutason ongelmia.
Elämä on negatiivisen entropian saareke, joka kuitenkin saa energiansa ulkopuolelta. Kun ulkopuolinen energia loppuu, loppuu elämäkin.
On mielenkiintoista, että atomimiilu auringossa saa aikaan näin monimuotoisia ilmiöitä.
Biologi nyt todellakin osaa sen verran, että tietää suljetussa järjestelmässä entropian kasvavan ja että Maa ei ole suljettu systeemi. Peruskoulun yläasteen fysiikkaahan tuo on.
Niin mutta maailmankaikkeus on suljettu systeemi ainakin Big Bang teorian perusteella. Entropian on täytynyt siis olla äärimmäisen vähäistä maailmankaikkeuden alkuaikoina.
Mistä se aurinko on saanut sen matalan entropiansa?
örravitaatio
" Entropian on täytynyt siis olla äärimmäisen vähäistä maailmankaikkeuden alkuaikoina."
Niin se olikin.
"Mistä se aurinko on saanut sen matalan entropiansa? "
Eiköhän edellinen väitteesi jo vastaa kysymykseen.
Elintoiminnot ovat suhteellisen nopeita. Kyllä se entropia alkaa taas kasvaa kun eliö kuolee.
Tässä raskaansarjan pohdintaa Aamulehden leike.:
Amerikkalaisfilosofi Thomas Nagel on rohkea. Hän sanoo, että nykyisessä biologisessa tietämyksessä on ihmisen kokoinen aukko. Tarkemmin sanottuna: ihmisen tietoisuuden syntyä ei voida selittää nykyisillä teorioilla. Selitykset ovat tyyppiä ”niin vain tapahtui evoluution kuluessa”. Tämä on spekulaatiota eikä tiedettä, sanoo Nagel.
Nagelin uusi kirja Mind & Cosmos on herättänyt paljon keskustelua. Filosofi tuntuu puhuvan uskovien, kreationistien tai älykkään suunnittelun kannattajien pussiin. On jopa kyselty, onko Nagel tullut hulluksi.
No, ei ole. Hän vain kyselee vaikeita. ”Ihminen on riippuvainen lopullisen totuuden toivosta”, kirjoittaa filosofi.
Nagel vastustaa liian täydellistä, spekulatiivista maailmankuvaa universumin ja ihmisyyden synnystä. Hänen mielestään sellaisessa ylemmän tason ilmiöt aina pelkistetään alkeellisempiin ilman, että osataan tarkkaan sanoa, miten asiat toimivat. Välit kurotaan umpeen arvailulla, koska tieteen nyt vain on oltava oikeassa.
Nykyään fysiikka ja biologia ovat lähes historiatieteitä. Ne esittävät totuuksia asioiden alkuperästä, mutta eivät kykene perustelemaan niitä. Ajatukset alkuräjähdyksestä, elämän synnystä ja tietoisuuden ilmaantumisesta eivät ole sellaisenaan kestäviä vaikka ne olisivatkin todennäköisiä.
Konkreettisten kysymysten parissa puurtavat tutkijat eivät totuuksia julistakaan, mutta luonnontieteestä ehdottoman maailmankuvan hankkineet ideologit kailottavat.
Thomas Nagel on ateisti. Hän ei usko ”Jumala-hypoteesiin”, luomisteoriaan eikä älylliseen suunnitteluun. Mutta hän haluaa, että luonnontieteilijät keksivät pätevän selityksen siihen, miten aineesta syntyy elämä ja miten elämä tulee sillä tavalla itsetietoiseksi, että se kehittää niin sanotun objektiivisen todellisuuden.
Tieteellisen ihmisen pitäisi kyetä selittämään itsensä, tieteellisen ihmisen. Ei riitä, että selvitetään, kuinka elottomasta universumista syntyy itseään monistavat organismit ja niiden evoluutio kohti aina vain monimuotoisempaa funktionaalisuutta kohti.
Eikä sekään riitä, että selittää tietoisuuden ja sen roolin osan noiden organismien elämässä. Pitää selittää myös tietoisuuden kehitys ”transsendentin instrumentiksi”, joka ymmärtää objektiivisen todellisuuden päälle. Miksi ihminen on olento, joka tarkkailee, mittaa ja pohtii maailmansa olemusta tieteellisten välineiden kokoelmalla?
Kuten tavataan sanoa: tähän ei eläin pysty.
Filosofian tehtävää epäilyn instrumenttina toteuttava Nagel uskoo, että luonnossa vaikuttaa aina jo valmiiksi jonkinlainen päämäärään suuntautuva voima, teleologia, jollaisesta jo Aristoteles puhui. Asiat eivät siis vain muodostu pienemmistä osasista isommiksi taustavoimien puskemina vaan myös hakeutuvat kohti jotain.
Hänellä ei ole pätevyyttä selittää, miten tämä voisi toimia. Mutta hän arvelee, että jonkun tällaisen tekijän puuttuminen selittää sen, miksi tieteet vaikuttavat itsevarmuudestaan huolimatta vajailta.
Nagel on ”radikaali skeptikko”. On mahdollista, että kaikki mitä me tiedämme maailmasta ja elämästä on pielessä. Todellinen evoluutiopohjainen naturalismi johtaa ajatukseen, että me emme saa ottaa minkäänlaisia vakaumuksiamme vakavasti, mukaan lukien tieteellinen maailmankuva, johon evoluutiopohjainen naturalismi perustuu.
Tieteen itsepintaisen varmuuden syyt ovat poliittiset. Se joutuu kaikkialla puolustautumaan uskontoja ja uskomuksia vastaan. Siksi nyt niin kiivaillaan Nagelille, josta tuli maailmankuulu tietoisuuden filosofi esseellään Millaista on olla lepakko (1974). Filosofi kieltää olevansa ihmiskeskeisyyden harhan vallassa. Hän vain sanoo, että ihmisen olemukseen liittyvät asiat pitäisi selittää paremmin, turvautumatta minkään tason uskomuksiin.
Richard Dawkinsin mukaan darwinilaisesta ajattelusta poikkeavat ovat joko tyhmiä, tietämättömiä, ilkeitä, hulluja tai aivopestyjä. Tällaista puhdasoppisuutta vastaan kirja käy. Dawkinsin teksti on dogmaattista julistusta. Todennäköisesti Darwin ja evoluutioteoria ovat oikeassa, mutta varmuuden julistaminen ja varmuudesta poikkeavien mustamaalaaminen kertovat vain valtakamppailusta.
Nagel sanoo, että maailma ei ole lopullisesti selitetty ja että työ jatkuu. Pamflettimainen filosofinen tutkielma on vastapolitiikkaa.
Merkillistä, kun nyt on leimattu sekopääksi filosofi, joka ei vetoa Jumalaan tai älylliseen suunnitteluun ja joka allekirjoittaa rationalismin. Ongelma on se, että teos saattaa antaa filosofisia aseita tieteen vastustajien käyttöön.
Toisaalta, tieteen pitäisi olla avointa ja uteliasta, kriittistä ja itsekriittistä, eikä mikään ideologia. Kunnon tiede tunnustaa, ettei se aina tiedä kaikkea vaikka vastassa olisikin niitä, jotka uskovat tietävänsä kaiken.
"Todennäköisesti Darwin ja evoluutioteoria ovat oikeassa, " sanoo Nagel.
Kannattaa huomioida, että Nagel on filosofi, ei biologi. Raflaavat artikkelit myyvät kirjaa ja nostavat tunnettavuutta filosofien keskudessa. Filosofiassahan ei "olla oikeassa", vaan vastakkaisetkin näkemykset voivt filosofian sääntöjen mukaan olla täysin krrekteja.
>
Mitä ihmeen rohkeaa tuossa on todeta, ettei vielä tiedetä, miten tietoisuus on kehittynyt ?
Et kai sentään ole mikään kreationistiääliö, joka yrittäisi vetää jotain johtopäätelmiä esim. jumalan tai saunatontun olemassa olosta vain sillä perusteella, että jotain asiaa ei tiedetä ? Sehän ei kestä minkäänlaista tieteenfilosofista pohdintaa. Se on sitä aukkojen jumalaa se.
>
Näistä alkuräjähdys on todisteellinen. Muut ovat lähinnä hypoteeseja, joita ei tosiasiallisesti edes väitetä mitenkään tieteellisiksi faktoiksi. Niitä vaan pidetään ainoina rationaalisina hypoteeseina.
>
Niin, kukapa ei haluaisi tietää. Tässä kuitenkin tiede vetää pisteet kotiin nimittäin tieteessähän ei väitetä mitään abiogeneesiprosessia tapahtuneeksi vaan nimenomaan odotetaan sitä, että asiasta voitaisiin julistaa jotain todisteellista - ei siis spekuloida hypoteettisilla argumenteilla. Tässä tuntuu, että Nagel on vähän ristiriitainen: hän haluaa, että olisi täydellinen selko, mutta pitää sitten tätä selkoa pahana asiana.
>
Paljonko eläimet havainnoivat maailmaa ja kuinka itsetietoisia ne ovat ? Sekin taitaa olla vielä aikalailla tietämyksen ulkopuolella. Kuitenkin esim. simpanssit voivat kokea surua menetyksestään ja olla altruistisia. Kyllä siinäkin jokin alkeellinen tiedostaminen tuntuisi olevan.
>
Tuskin sentään. Toki se johtaa siihen, ettei voida olettaa mitään absoluuttisia totuuksia.
>
Tuskin sentään.
Tiede on vaan luotettavin tietojärjestelmä, jonka tunnemme.
>
Ehkä näinkin. Tiede on kuitenkin ainoa tietojärjestelmä, joka nimenomaan ei saa perustua uskontoon eikä uskomuksiin. Ehkä siksi se koetaan olevan uskomuksia vastaan. Sinänsähän tiede ei ole mitään vastaan koska se on objekti.
>
Ei ole lopullisesti selitetty (eikä varmasti kukaan näin väitäkään). Mutta eikö vaan, että ilman mitään rationaalista perustetta vaikka painovoiman väittäminen virheelliseksi tieteellispoliittiseksi petokseksi on tyhmyyttä, hulluutta, ilkeyttä tai aivopesun tulosta (voit pistää painovoiman tilalle vaikka Maan pallomuodon, Auringon kiertämisen tms.) ? Jep, miksi ihmeessä evoluutioteorian kaltaisen tieteellisen faktan väittäminen vääräksi olisi jotenkin eri asia ? Ei ole mitään järkeen perustuvaa argumenttia, miksei nämä tieteelliset faktat olisi todellisia. Kaikki kieltäminen perustuu siis johonkin uskomukseen tai vastaavaan kuvitteelliseen perusteluun.
>
Jep. Sitähän tiede onkin, avointa ja uteliasta, kriittistä ja itsekriittistä.
Kreationismi ei.
>
Eikä tieteessä tietenkään koskaan väitetäkään, että tiedettäisiin kaikki. Tieteen määritelmään nimittäin kuuluu mm. falsifikaatiokriteeri, mikään ei voi siis tieteessä olla ehdotonta totuutta. Tämä ei kuitenkaan mitenkään anna kenellekään paukkuja käydä jotain tieteellistä faktaa vastaan pelkkien uskomusten perusteella. Ymmärrätkö ?
Heh heh!
Että jaksatkin väitellä kirjailijan kanssa joka tuskin lukee suolituotoksia.
Eikö pöljällä ole elämää ?
Leijut korkealla tieteen maailmassa.Jos sairastut vaikkapa syöpään niin lähtö on edessä vaikka se syöpäkasvi onkin vain yksinkertainen proteiini möhkäle.
Selittelysi saa huvittavia piirteitä lähtiessäsi käyttäytymistieteitä puimaan ymmärtämättä kys. alasta enempää kuin tuo esimerkkisi simpanssi.
En tiedä, kenelle yritit vastata, mutta jos se oli minulle, niin:
>
Ilmeisesti kirjoitusta käytettiin jonkinlaisena argumenttina, joten sen kommentoiminen on perusteltua.
>
Minä tuskin olen mikään pöljä.
Minulla on huomattavasti enemmän elämää kuin kaltaisellasi kyykytetyllä idiootilla, joka päivystää, milloin minä kirjoitan jonkun viestin palstalle. Huomaatko, että teet itsestäsi aivan vitun säälittävän pellen kun et pysty kommentoimaan kirjoituksiani vaan yrität hyökätä henkilöni kimppuun ? Se vaan korostaa, että olet erittäin loukkaantunut kirjoituksistani. Miksi muuten huolehtisit minun kirjoittamisistani. Miksi muuten seuraisit, koska kirjoitan, minne ja kuinka pitkästi. Hienoa on tietysti, että luet tarkasti kirjoitukseni. Voit vaikka oppia jotain.
>
Mutta siltikään Sinulla ei ollut mitään sanottavaa itse asiaan.
En tosiaan ole simpanssien käyttäytymisen asiantuntija. Joudun vaan tukeutumaan joihinkin tutkimuksiin, joita olen nähnyt (tai joista olen lukenut uutisen).
Miksi Sinä muuten kirjoitat palstalle ? Et kuitenkaan ole millään tasolla mitenkään asiantuntija millään tieteen alalla, eikö vaan ? Jos siis noudatat nyt omaa logiikkaasi, Sinulla ei ole mitään asiaa kirjoittaa tänne sanaakaan.